1.14

maanantai 26. marraskuuta 2018

Joutavainen vastaa: Syntyneen kuun vastaukset

"Sano vanha Väinämöine, ei sovi sodoa kaksi, yksillä yö-tulilla, eigä kaksi nuorda miestä, yhtä neittä koizjomaha".

tietäjä Joutavaiselta voipi kysyä kaikesta lempeen, kosintaan, häihin ja suomalaiseen kansanuskoon liittyvästä.

"Pohjan akka pyöröraivo, löipä kahta kämmentähe, ei neittä rahoihe myyvä, myyväh miehosiin hyvysih".



SUOMALAINEN JA URALILAINEN NAIMAPERINNE

1. naimiseen liittyvien tapojen tarkoituksena on lisääntyminen, 
suvun jatkuminen ja jälkikasvun elämän turvaaminen.

2. suhteiden toivotaan kestävän sen ajan mitä lapset tarvitsevat 
vanhempiaan.

3. suhteita voidaan pitkittää hankkimalla lisää lapsia.

4. luonnollisin riippuvuussuhde vallitsee emon ja lasten välillä.

5. naimatapojen erilaistuminen alkoi jo ihmisapinoista 
(naisseurassa viihtyvät kääpiösimpanssit, yksinhuoltajina 
elävät oranki-emot, moniavioisten gorilla-isien johtamat 
laumat).

6. uralilaisten kansojen naimatapoja voidaan jakaa totemististen 
perheiden / sukujen väliseen ristiinnaimiseen, pyyntikansojen 
yksinkertaisiin kosiomenoihin ja etelästä tulleiden kansojen 
monimutkaisiin suku ja kylähäihin.

7. totemistisia naimatapoja hallitsevat perheen ja suvun toteemit, 
esivanhemmat ja suojelushaltijat (puolisoa ei voida valita ilman 
haltijoiden suostumusta, yhtymisen uskotaan tapahtuvan heimon 
toteemiin).

8. toteemiin yhtymisestä kertoo volgalta lappiin tavatut 
naitujen naisten sarvenmuotoiset lakit, eläinten (naaraskarhun, 
sarvekkaan eläimen) etsiminen kosiomatkoilla, sukulaisuutta 
ilmaisevien sanojen eläimiä tarkoittavat merkitykset (uros
=naimaikäinen mies=uroskarhu), turkkeihin käärimiset 
(etenkin sukulaisten henkiä puhuteltaessa), häissä lauletut 
eläinhahmojen väliset vuoropuhelut, neitojen salaiset vierailut 
toteemien ja suojelushenkien pyhäkköihin ja puolison lopullisen 
valinnan jättäminen haltijoille.

9. toteemiin yhtymisestä kertoo naisen tuleminen lapselle 
(haltijoiden hyvän tahdon seurauksena).

10. lapselle tuloa voidaan pitää vanhimpana tunnettuna 
naidun naisen merkkinä ja kaikkien kosio ja häätapojen 
edeltäjänä.

11. lapsen saatuaan nainen hyväksytään naitujen naisten 
eli emojen joukkoon ("kuule, neito, kui mie laulan, 
nyt istut emo sialla, emon pait o peälle pantu, emo jalko 
kenkitetty, emo vyöt oot vyötteleeitty, puhu emo puhheita, 
emol loai lausehii").

12. emojen joukkoon hyväksytty saa alkaa käyttää naineen 
naisen tunnuksia (korut, lakit) ja arvonimiä (hyvä nainen, 
kultainen nainen).

13. liian lähelle naimista vältellään tiedustelemalla 
ystäväperheistä naimaikään tulleita neitoja ja rohkaisemalla 
nuoria miehiä tekemään kosiomatkoja (naiminen kiellettyä 
samaan sukuun kuuluvien kanssa).

14. lasten naimaonneen on voitu yrittää vaikuttaa erilaisin 
taikakeinoin (juoksuttamalla syntymäveret yhteen, liekuttamalla 
yhteen kätkyessä, "siul on luotu, siul on suotu, siul on emoni 
liikuttanna, vanhempani vuaputtanna").

15. totemististen perheiden välisistä suhteista kertoo 
puolisoiden kutsuminen kiertoilmaisuin (ukkoni, akkani) 
ja erilaiset välttelemistavat (mies välttelee naisen vanhempia 
sukulaisia, nainen peittää kasvonsa miehen vanhemmilta 
sukulaisilta).

16. totemististen perheiden tapoihin kuuluu leskien naiminen 
puolison sisarusten toimesta (perheeseen kuuluvia ei jätetä 
yksin).

17. kaksi ja moninaiminen on sallittua mutta harvinaista 
(kaksi vaimoa=usein sisarukset).

18. totemistiseen sukuun kuulutaan läpi elämän (syntymästä 
kuolemaan ja uudestisyntymään).

19. sukuun kuulumista ilmaistaan pyhää eläintä kuvaavin 
tatuoinnein (lokki, varis), kirjailuin (jäniksen jäljet, poron sarvet) 
ja koruin (kaula, ranne ja kassanpääkorut).

20. perheeseen kuuluvien suojelushenget luovutetaan lapsille 
ennen naimista / vanhempien kuolemaa (saamen gaddz-henget, 
kaitsijat).

21. perhettä ei tulisi perustaa liian nuorena ("voi minua 
voitettua, kuin on nuora naitettu, lassa on pantu lakki päähän") 
tai vanhana ("voi minusta, mieskulusta, kuin en tuota tuntenute, 
nainut on nuorell ijällä, ottanut emon ajalla").

22. vanhempien työn uskotaan olevan tehty lasten pariuduttua 
("akka lippahalla kuoli").

23. totemistisia sukuja nuorempaa perinnettä edustaa 
pyyntikansojen yksinkertaisina säilyneet kosintamenot.

24. totemistisen ajattelun vähennyttyä naimisesta tuli kahden 
nuoren / perheen välinen liitto jota vahvistettiin lukuisin 
vierailuin, vastavierailuin, lahjoin ja kestityksin (yhden suuren 
juhlan sijasta tehtiin monta pienempää matkaa).

25. vuosia kestäneen tutustumisen ja lahjanvaihdon 
tarkoituksena oli luoda kestäviä suhteita, vahvistaa perheiden 
välejä ja antaa nuorille tarpeeksi aikaa peräytyä ("se on siinä 
arveluksen alla ottaasko miehen vai ei").

26. kosimassa käytiin talvisin hiihtokelien alettua ja kesäisin 
jokia pitkin (uuden kuun aikaa pidetään suosiollisena).

27. kosiolahjoihin kuuluu marjat, nahat, turkikset, liha, kala, 
helmet, kivet, korut, vyöt, huivit, astiat ja kupit (lahjan tulee 
olla itse hankittu tai valmistettu, osa itseä).

28. ihmisten lisäksi hyviteltiin perheiden suojelushenkiä 
(haltijoiden välejä pidetään yhtä tärkeinä kuin ihmisten).

29. vanhimpina menoina voidaan pitää haltijoiden 
ja sukulaisten henkien muistamista, puolison terveyden 
tarkistamista (lauluissa käsien ja silmien tarkistaminen), 
lahjojen vaihtamista, tulen sytyttämistä, veden hakemista, 
ruuan ja juoman laatimista, yhessä syömistä, yhessä istumista 
(tulen samalla puolella) ja yhessä nukkumista.

30. kosimaan saapui nuorukainen itse tai edustajansa 
(karjalassa ja obilla tietoja poikien luona vierailleista 
tytöistä).

31. kosimaan tultiin "muina miehinä" (aikeista ei tullut 
puhua suoraan, vastaus tulkittiin erilaisista vaivihkaa 
annetuista merkeistä).

32. kosimalaulujen kieli on eläinaiheista ja vertauskuvallista 
("minä lähten tedroksi lendoh, sinä jos lähtet tedroksi lendoh, 
minä lähten haukaksi händäh").

33. naimatapojen nuorinta ja vierainta kerrostumaa edustaa 
etelästä tulleilta kansoilta omaksutut kylähääperinteet 
(vieraasta alkuperästä huolimatta tapoihin liittyy paljon 
kaunista oman kielistä häärunoutta).

34. kylähäiden syntyyn vaikutti totemistisen järjestelmän 
hajoaminen, sukujen sekoittuminen, vieraisiin elinkeinoihin 
siirtyminen, välimatkojen pieneneminen, asutuksen
lisääntyminen ja suuremmat asumukset (kotaan mahtui 
vain lähimmät).

35. kylähäiden kulkua voidaan jakaa valmisteluihin, 
hääpäivää edeltäviin kylvetysmenoihin, morsiamen 
kotona pidettyihin lähtöhäihin ja sulhasen kotona
vietettyihin tulohäihin (huipentumana häämatka eli 
morsiamen siirtäminen vanhasta kodista uuteen turkisten, 
kankaiden ja taikojen avulla).

36. häiden jokaiseen vaiheeseen kuului omat laulunsa 
ja itkunsa (käeniskuvirsi, vävyn virsi, neuvokkivirsi) 
joilla opastettiin häiden osanottajia ja neuvottiin nuoria 
onnelliseen yhteiseloon.

37. tärkeimpinä häälahjoina voidaan pitää huiveja,
liinoja, vaatteita, koruja (rintaan kiinnitetty tai 
kaula-aukosta sujautettu syänkoru) ja parin keskenään 
vaihtamia lahjoja.

38. neidon suostumusta tiedusteltiin laulujen sanoin 
"jogos tuled nyd on, neidi" johon vastattiin "siulla tulen, 
siulla käkeen, siull on koissa toivotettu, siulla piennä 
tuuvitettu" tai "tuleni sinulla, mukomalla, mielövällä, 
siul on luotu, siul on suotu, siul on emoni liikuttanna, 
vanhempani vuaputtanna" tai "sekä tulen, jotta olen".

39. tärkeimpinä eroina etelän kansojen tapoihin voidaan 
pitää neidon pyytämistä emolta (isän sijaan), neidon 
luovuttamista enon tai veljien (emon sukuun kuuluvien) 
toimesta, sormusten käytön puuttuminen ("kutsun 
kultarenkahaksi, sanon saksan sormukseksi") ja 
häävalojen puuttuminen ("oma mieli, oma tahto, 
emme ottan ostamalla, emmekä vannota valalla, 
omalla on onnellamme").

40. puolisossa haetaan yhtä ikää eli polvea eli sukupolvea, 
yhenmuotoisuutta eli ulkonäköä, yhenpituisia hiuksia, 
yhtäläistä hiusten ja silmien väriä, yhenvertaisuutta eli 
tasaväkisyyttä, miellyttävää ääntä ja katsetta, punaposkisuutta, 
verevää eli tervettä ihonväriä, hyväntuoksuista hengitystä, 
ahkeruutta, anteliaisuutta, iloisuutta, mukavuutta, 
puheliaisuutta, hauskuutta, puhtautta, yhenmielisyyttä 
eli samoja mielipiteitä, luotettavuutta, laulu, tanssi ja 
soittotaitoa, tummia kulmakarvoja, yhtäläistä runkoa
eli ruumiinrakennetta, sulosanaisuutta, huolehtivaisuutta, 
veisto ja ompelutaitoja, nauravaisuutta, lempeyttä, 
suojelevaisuutta, itsenäisyyttä, omatoimisuutta, hellyyttä, 
sopuisuutta, tuuheita ja vahvoja hiuksia, kuuntelutaitoa, 
hyväryhtisyyttä ja päihteettömyyttä.

41. yhenlaisuuden uskotaan "tekevän yheksi" ja nostattavan 
intohimoa eli halua eli lempeä.

42. lempeä pidetään ihmisten tahdosta riippumattomana 
tulen kaltaisena olentona joka tulee (leiskuu) ja menee 
(hiipuu) oman mielensä mukaan (kuin tunteet).

43. jokaiseen sukuun kuului ihmisiä jotka eivät koskaan 
perustaneet perhettä tai pariutuneet uudestaan ("oishan 
naitu, oishan vietty, oishan oikein otettu, mutt ei se oltu 
miu ossain, vetänt ei miu verrein, oma läyl ei lämpejelty").

44. osasta tuli vanhempiensa huoltajia ("tyttäresi kotiin 
jääpi, emon mieliksi hyviksi, sydämmeksi lempiäksi"), 
toisten erikoistuessa johonkin ammattiin (kädentaitajat, 
erämiehet, laulajat, tietäjät).






KOSIMINEN

1. neito laatii ylkälle (kosija) ruokaa jota tämä 
maistaa ja ojentaa loput takaisin (toisen tiedon 
mukaan syödään yhdessä).

2. ylkä ja neito juovat yhteisestä puukupista 
(kauniisti koristeltu).

3. kosija laatii neidolle olkisen nuken joka 
käydään kiinnittämässä yöllä neidon kodin oveen 
(jos kiinnostunut palautetaan kosijan talolle, 
nukkea kuljetetaan talojen välillä häihin asti).

4. kosija tuo neidolle marjoja ja kirjavia nauhoja 
jotka neito kiinnittää itseensä (muistuttamaan 
käynnistä).

5. kosijaisiin kuuluu yhteisen puuron syöminen 
ja yhessä nukkuminen ensimmäistä kertaa 
(muiden tietäen).

6. kosijaistapoihin kuuluu puukon laittaminen 
neidon tyhjänä olevaan tuppeen.

7. kosija kiertää neidon talon kolmasti ja laskee 
pöydälle pyytämänsä vesilinnun (asetetaan niin 
että "näyttää elävältä").

8. kosimaan lähtevää nuorukaista kylvetetään 
lähdevedellä pesien ja loihtien "leppä leyhkeä, 
puu pehmeä, mieliks morsien, suosioksi suvun" 
(kylpy lämmitetään lempeillä leppäpuilla).

9. ylkä tuo kosijaisiin kirjaillun kosioliinan 
jonka neito antaa takaisin häissä (suostumuksen 
merkiksi).

10. kosinnan ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu 
kosioliinan antaminen neidolle (ojennetaan kahden 
kesken, jos ottaa vastaan saavutaan uudestaan 
puhemiehen kanssa).

11. kosinnan toinen vaihe suoritetaan julkisesti 
neidon perheen edessä (neito lausuu perheelleen 
"kun tiesitte syöttää, tiedätte antaakin", 
kosinta vahvistetaan vaihtamalla lahjoja 
ja lyömällä kättä).

12. aparat eli rukkaset annetaan ojentamalla 
kosioliina takaisin ja kumartamalla kosijoille sanoin 
"kiitos hyvä rahvas luvussa pitämäänne" 
(lopuksi sammutetaan tuohus ja saatetaan 
kosijat ulos).

13. kosimaan saavutaan yllättäen ja äänekkäästi 
rummuttaen ja huutaen (ylkän mukana saapuu 
miespuolisia sukulaisia ja sisko).

14. kosijoita tervehditään sanoin "mitä vierahat 
sanovat" johon vastataan "emmepä mitänä, 
rauhaa kaikki" jolloin kysytään "työ ettekö tiiä 
mitä uuempaa" mihin vastataan "emmä nii mitä" 
jonka jälkeen noustaan seisomaan ja lausutaan 
"teillä on tytär annettava, meillä poika naitettava, 
emmekö rupea heimokuntaa laatimaan" 
(kosijoiden poistuttua kutsutaan neidon suku 
asiaa tuumailemaan).

15. kosinta hyväksytään tarttumalla ylkän 
ojentaman liinan tai huivin nurkkaan 
(kolmannella ojennuksella, ylkä, yrkä
=rohkea, rohkeaja).

16. kosinnan jälkeen itketään kosijaisvirsi ja 
riitsitään neidon kassa auki (kulkee kuukauden 
hiukset auki).

17. kosinnan merkiksi ojennetaan ylkän 
veistämä puuesine (vastalahjaksi neidon 
kirjailema huivi).

18. kosioliinoina käytetään kukkakoristeisia 
pellava ja nokkoshuiveja.

19. saamelaiset saapuvat neidon kodalle reellä 
(irgän eli kosijan mukana tulee vanhemmat 
ja puhemies).

20. saamelaiset tulevat kosimaan "parhaissa 
vaatteissa, parhailla poroilla" (kulkuset 
helkkyen).

21. saamelaiseen kosintaan kuuluu neidon kodan 
ympäri ajaminen kolmasti (kurkistamaan tulo hyvä 
enne), keittosijan pyytäminen neidon vanhemmilta 
("on tässä vieraat ennenkin saaneet keittää"), 
molemminpuolinen kestittäminen kodassa, 
suulliset tiedustelut ("tämä nuorukainen tahtoisi 
neitaa akakseen", "se on oikein meidän mieleen"), 
lahjojen jakaminen neidon perheelle (irgän laatima 
ja koristelema vyö, sormuksia, solkia, helmiä, 
huiveja) ja porojen vaihtaminen.

22. neidot keräävät kosijoilleen punaisia marjoja 
(toisen tiedon mukaan marjoista laaditaan 
erityistä hilloa).

23. setukaiset kosivat kahden kesken metsässä 
(jos suhde halutaan julkistaa saapuu kosija 
myöhemmin neidon talolle).

24. setukaisten kosintaan kuuluu neidon talolle 
matkaaminen, juomaleilin laskeminen tuvan 
pöydälle (lupa laskemiseen äidiltä, äidinäidiltä 
ja neidolta), huivin ojentaminen neidolle, 
vastalahjan sitominen juomaleiliin, kosijan talolle 
palaaminen, vastalahjan vieminen kosijan äidille, 
neidon talolle palaaminen seitsemän päivän päästä 
(mukana kosijan sukulaisia), hääleivän asettaminen 
pöydälle (asettajana neidon äiti), neidon tuominen 
kosijoiden eteen, lahjojen vaihtaminen, neulakorun 
eli syänkorun ojentaminen neidolle (ojentajana 
kosijan äiti), kenkien ojentaminen neidon äidille, 
vieraiden kestittäminen, parin ohjaaminen 
nukkumaan ja kosijan sukulaisten poistuminen
(neidon perheen luona asuminen).

25. saamelaisten kosioaika kestää kolme vuotta
(minkä ajan pari asuu yhdessä sukulaisten
käydessä katsomassa, toisena vuonna tuodaan 
lahjoja, kolmantena vuonna pidetään häät 
jos molemmat tyytyväisiä).

26. ylkä ojentaa kosijaisissa neidolle liinan kulman
sanoin "jos katsot vertaiseksesi niin tartu tuohon" 
(vetäen neidon lähelleen, voidaan tarjota kolmasti 
jolloin tartutaan kolmannella kerralla).

27. kosioliinoja voidaan ottaa vastaan niin monta 
kuin on kosijoita (mieluisan liina repäistään kädestä, 
epämieluisan annetaan takaisin).




28. neidot voivat kosia keräämällä tuokkoseen 
punaisia marjoja ja antamalla tuokkosen mieleiselle 
pojalle sopivalla hetkellä.

29. virolaiseen kosintaan kuuluu kuulolla käyminen 
(nuorukaisen naispuolinen sukulainen käy neidon 
talolla juomaleilin kanssa), leilin vastaanottaminen, 
kosimaan saapuminen puhemiehen (peiuisa, isamees) 
kanssa (uuden kuun aikaan, kosija odottaa talon 
ulkopuolelle), neidon etsiminen neitojen parvesta 
(puettu yhennäköisiksi), juomaleilin laskeminen 
tuvan pöydälle (peiuisa), leilistä maistaminen (neito 
ja vanhemmat), yhessä syöminen ja lahjojen 
(kosjapandid) vaihtaminen (neidolle esiliina tai puukko, 
äidille esiliina, sisarille huivit, isälle lakki tai piippu, 
veljille lakit tai kaulaliinat).

30. virolaista kosintaa seuraa kädenanti eli käenanded 
(sarvede viimine, kiheldus) johon kuuluu neidon talolle 
saapuminen (nuorukainen ja vanhemmat) juominkien, 
syötävien ja lahjojen kanssa ja lahjojen asettaminen 
neidon häävakkaan.

31. saamelaiset käyvät kosimassa syksystä 
sydäntalveen (häitä vietetään kevättalvella ennen 
kesäleiriin siirtymistä, jos molemmat osapuolet 
tyytyväisiä).

32. saamelaiseen kosintaan kuuluu alustavan lahjan 
(huivi) antaminen, läheistä sukua olevan puhemiehen 
tai naisen valitseminen, alustava tiedustelu neidon 
kodalla, porojen vaihtaminen, parhaimpiin vaatteisiin 
pukeutuminen, porojen koristeleminen kirjavin 
helyin, neidon leiriin matkaaminen, lähestymisluvan 
pyytäminen kiviä kolistelemalla, kodan ympäri ajaminen 
kolmasti, kodasta kurkistaminen myöntävän 
vastauksen merkiksi, neidon vieminen toiseen kotaan, 
kotaan kurkistaminen puhemiehen tai naisen toimesta, 
kotaan istuutuminen, piipun sytyttäminen ja tarjoaminen 
neidon vanhemmille, asian esittäminen kiertoilmaisuja 
käyttäen, neidon vanhempien puhutteleminen arvonimin, 
lahjojen asettaminen porontaljalle (kuppi, kattila, lusikoita, 
petivaatteet, vyö, juhlapuku eli volpi), vastalahjojen 
antaminen ja yöpyminen.

33. saamelaiseen kosintaan kuuluu neidon 
suuteleminen (nenällä ja suulla) ja nostaminen 
poron selkään (kosijan toimesta).

34. saamelaiset vahvistavat kosinnan iskemällä tulta
(syttymisestä katsotaan enteitä).

35. unkarilaiseen kosintaan kuuluu yöstely, 
rakkauslahjojen vaihtaminen ja julkinen kosiminen 
neidon vanhempien luona.

36. mordvalaiset pitävät kosinnan merkkinä neidon 
palmikkoriipuksen (kistjutska) viemistä (kaapataan 
päästä).

37. karjalaisneidot kantavat vyöllä kosimiseen käytettyä 
puukontuppea (laaditaan tuohesta, roikutetaan hameen 
kauluksessa selän takana, toisaalla ripustetaan pirtin 
peräseinälle).

38. karjalaismiehet kosivat jättämällä puukon neidon 
tyhjään tuppeen (hyväksynnän merkkinä ruokailu 
neidon perheen kanssa, kosinta hylätään palauttamalla 
puukko tai jättämällä puukko oven ulkopuolelle).

39. karjalaiset vahvistavat kosinnan lyömällä kättä 
kepin päällä pirtin kurkihirren alla (keppiä pitelevät
neidon isä ja kosijan puhemies, vanhemman tavan 
mukaan perheiden vanhimmat, kädeniskun jälkeen 
suoritetaan lahjanvaihto).

40. kosijaisia kutsutaan nimin naittajaiset, kättäjäiset, 
kysyjäiset, tupakaiset, lujuset, antajaiset ja rahomiset.

41. saamelainen kosija kertoo "nähneensä poron, 
kadottaneensa sen ja seuranneensa jälkiä neidon kodalle" 
(vertauskuvin puhuminen).

42. tietäjä voi valmistella kosiojoukon voitelemalla 
otsat ja korvalliset umpilammesta tuodulla vedellä 
(aloittaen ylkästä).

43. kosimiseen käytetty kirjailtu liina sidotaan kahden 
kesken tai julkisesti sukulaisten edessä.

44. moksalaisten kosintaan kuuluu kosijan perheen 
kodinhaltijoille (kud-azyrava) ja sukulaisten hengille
pyhitetyn mesileivän vieminen neidon talolle (yöllä), 
leivän laskeminen portin pielipuulle tai pöydälle, 
äänekkäästi huutaminen, kosijoiden takaa-ajaminen 
neidon perheen toimesta ja kosinnan hyväksyminen 
uhraamalla leivästä neidon perheen haltijoille ja 
sukulaisten hengille (uhraajana neidon isä).

45. moksalaiset hylkäävät kosinnan heittämällä 
kosioleivän pois. 

46. mordvalaiset sopivat kosijaisissa paikan mistä 
neito "kaapataan" hääpäivänä.

47. mordvalaiset kutsuvat kosijaisia nimin odirvan 
simene (neidon juominen) ja parste tsijamo 
(kosia hyvästi).

48. mordvalaisten kosintaan kuuluu kintaat käsissä 
suoritettu kädenlyönti (kättelyn aikana poltetaan 
pärettä tai tuohta, kestää palamisen ajan), tuoppien 
juominen (joista neidon vanhemmat ensin 
kieltäytyvät), sukulaisten henkien ja kodinhaltijoiden 
suostumuksen pyytäminen ja kosioleivän laskeminen 
talon pöydälle (leivän vastaanottaminen myöntävä 
vastaus).

49. mordvalaisten kosiotapoihin kuuluu kahden 
kannoistaan yhteen sulatetun kynttilän sytyttäminen 
talon pyhään nurkkaan ja pitkän iän ja yhteisen 
elämän pyytäminen parille.

50. moksalaisten kosijaisiin laaditaan kaksi 
valtavaa piirakkaa jotka paloitellaan ja syödään 
uusien sukulaisten kesken.

51. moksalaisten kosiminen kestää 1-2 vuotta jona 
aikana kosija tuo neidolle lahjoja ja kotitalonsa 
hunajasta laadittua mesijuomaa.

52. marien kosintaan kuuluu neidon pyytäminen 
salaiseen tapaamiseen (iider ondzas), neidon talolle 
matkaaminen edellä kulkijan (ondzets kosse) ja 
kosioleivän kanssa, neidon vanhempien suostumuksen 
pyytäminen, leivän asettaminen talon pöydälle, 
kosijan talolle palaaminen, neidon talolle matkaaminen 
kosijan isän kanssa, neidon piiloutuminen aittaan, 
neidon juominen (pari seisoo keskellä tupaa neidon 
isän kysyessä kosijalta "rakastaenko otat" ja neidolta 
"mielelläsikö menet"), maljojen vaihtaminen, 
kodinhaltijoiden rukoileminen kosioleivät käsissä, 
leipien paloitteleminen, leivänpalojen heittäminen 
tuleen, leipien syöminen, lahjojen jakaminen ja pitkän 
iän, lapsien, karjan ja mehiläisten pyytäminen parille 
Jumon-avalta.

53. marien kosiotapoihin kuuluu neidon 
"kaappaaminen", viestin lähettäminen neidon 
vanhemmille ja vanhempien lepytteleminen 
tarjoiluin ja lunnasrahoin.

54. udmurtit kutsuvat kosijaisia nimin nyl juan 
(neidon kysely) ja nyl inan (neidon tiedustaminen).

55. udmurtit tulevat kosimaan ylkän, ylkän 
vanhempien ja edellä kulkijan (az-vetlis) kanssa.

56. udmurttien kosintaan kuuluu edellä kulkijan 
luona majaileminen, lähestymisluvan pyytäminen 
neidon vanhemmilta, neidon talolle matkaaminen, 
neidon suostumuksen tiedusteleminen ("itse neito 
tietää"), sopimuksen vahvistaminen juomalla kaksi 
maljaa puolilleen, kaatamalla loput kolmanteen 
maljaan ja pyytämällä neitoa juomaan (myöntävän 
vastauksen merkki), yhdessä syöminen, 
kosiolahjojen (vyö, huivi) jakaminen edellä kulkijan 
välityksellä (annetaan pyyhkimällä lahjalla kasvot 
sanoin "olkoon lahja suuri, olkoon lahja onnellinen") 
ja onnen pyytäminen yhteen meneville sukulaisten
hengiltä ja jumalilta.

57. udmurtit kutsuvat kosijoiden toista vierailua 
"suureksi kosinnaksi" (tilaisuudessa läsnä neidon 
koko suku).




58. hantit peittävät neidon kasvot kosinnan ajaksi 
kankaalla tai nahalla (kosijan kasvot peitetään neidon 
vanhempien läsnäollessa, kosija poistuu kodasta 
takaperin neidon perheeseen katsomatta).

59. nenetsit kosivat jättämällä neidon vanhempien 
kotaan ketunnahan (hyväksytään ottamalla vastaan, 
hylätään lähettämällä takaisin).

60. virolaisten kosinta alkaa kuulostelusta (kuulamine) 
joissa pojan sukuun kuuluva vanhempi nainen (kuulueit) 
matkaa neidon talolle (perillä rupatellaan niitä näitä, 
kehutaan neitoa ja tämän perhettä ja nostetaan pöydälle 
juomaleili, jos otetaan vastaan lähdetään kertomaan 
hyvät uutiset pojan perheelle).

61. virolaiset kosivat keväällä uuden kuun jälkeen 
(kosimaan saapuu nuorukainen ja tämän vanhin sukulainen, 
mukaan lahjoja ja juomaleili).

62. virolaiseen kosintaan kuuluu neidon talolle matkaaminen 
(perillä kerrotaan oltavan "eksynyttä eläintä etsimässä"), 
kosijoiden ohjaaminen aittaan (minne "eläimen kerrotaan 
piiloutuneen"), kosinnan vahvistaminen juomalla kosijoiden 
tuomasta leilistä, vieraiden kestittäminen ja lahjojen 
vaihtaminen (neidolle liina, huivi ja puukko, koko perhe 
lahjotaan).

63. karjalaiseen kosintaan kuuluu parhaimpiin vaatteisiin 
pukeutuminen, kosiolahjojen (huivit, korut) kääriminen 
nyytteihin, kekäleiden laittaminen kenkiin, karvaiseen 
vyöhön vyöttäytyminen, kosimaan lähteminen (istualtaan,
kotituleen katsoen), halon heittäminen kosijoiden perään 
(asennosta ennustetaan), neidon talolle matkaaminen 
(ensimmäisestä vastaantulijasta ennustetaan), päällysvaatteet 
päällä ja lakit silmillä pöytään käyminen (jos suopea 
vastaanotto riisutaan ulkovaatteet), talonväen tervehtiminen 
sanoin "terve täh taloh, elgeä pangoa pahaks, elgeägä 
viegeä vihaks, hyvät isännät ja hyvät emännät, ennen käymmö 
muiksi vierahiks, nyt lähimmö sulhasiks", tervehdykseen 
vastaaminen sanoin "ei hyväss vigoa, jagsoika, jagsoika 
hyvät vieraat", aikeista ilmoittaminen sanoin "olemme 
etsineet lintua, mill ei siipiä eikä häntää", ilmoitukseen 
vastaaminen sanoin "ettei ainakaan pirtissä ollut jollei 
ulkona jossain", pirtistä poistuminen, pihapiirin kiertäminen, 
neidon piilopaikkaan saapuminen, sarvekkaan eläimen 
tiedusteleminen ("semmoista elävää millä sarvet ympäri 
pään"), piilostaan saapuvan neidon osoittaminen ja 
lahjojen ojentaminen neidolle.

64. kosiotapoihin kuuluu lahjojen laskeminen neidon 
talon pöydälle ja korjaaminen pöydältä kankaan tai 
esineen avulla (pyyhkäistään helmaan, lahjoihin 
koskemista vältellään).

65. kosiolahjat lasketaan neidon helmaan, käteen, 
vasemmalle povelle tai kaula-aukkoon (kosinnan 
uskotaan olevan sitova jos saadaan paljasta ihoa 
vasten, "tarttui mieheen").

66. kosinta hyväksytään pitämällä lahjat pöydällä, 
helmassa, kädessä tai povessa (jos kosija ei miellytä 
avataan hameen hakaset ja annetaan lahjojen 
pudota lattialle).

67. hyväksytyt kosiolahjat asetetaan vakkaan, koriin 
tai pehmeälle kankaiselle alustalle.

68. kosiotapoihin kuuluu kättäjäiset eli kosijan ja 
neidon käsien yhteen laittaminen, käsien erottaminen
vanhempien toimesta, erityisten sulhaspiirakoiden 
leipominen, aterian laittaminen kosijoiden tuomista 
aineksista, kalan, voin ja leivän kantaminen pöytään 
(neidon äidin toimesta), yhessä syöminen, kosijoiden 
poistuminen ja kosijoiden kutsuminen susiksi 
("meillä käy viime yönnä susii").

69. unkarilaiset etsivät kosiessaan "kyyhkystä", 
virolaiset "lintua" tai "hanhea" (mieluisilta kosijoilta 
kysytään "minkä värinen lintu" ja annetaan lupa etsiä, 
epämieluisille vastataan "ettei tiedetä linnusta").

70. kosinta voidaan hyväksyä etukäteen asettamalla 
vastalahjoiksi tarkoitetut esineet talon pöydälle.

71. neidon tulee pysyä kosinnan aikana eleettömänä 
tai käsitöihinsä keskittyneenä.

72. kosiolahjoiksi annetaan sukkia, lapasia ja paitoja 
(kosijan äidille esiliina).

73. kosinnassa käytettyyn juomaleiliin kiinnitetään 
kirjavia nauhoja.

74. kosiolahjoiksi annetaan kirjavia huiveja, 
rintasolkia, saaleja, kaulakoruja, korvakoruja, 
pellavakankaita, punaisia hameita, vihreitä liivejä, 
vöitä, kaulaketjuja, sormuksia, rintaneuloja, 
pääliinoja, lusikoita, neuloja ja kenkiä.

75. kosiolahjoja kuljetetaan liinassa, nyytissä 
tai vakassa (tulee olla itse laadittuja, lahjoihin 
kirjaillaan tai kaiverretaan viestejä jotka vain 
mielitietty voi ymmärtää).

76. kosijaisten nimiin kuuluu kosiot, kuuliaiset, 
kysyjäiset, naittaiset, merkkijäiset, liitot ja 
kättäjäiset.

77. kosintaa seuraava lahjanvaihto suoritetaan 
pirtin sillan eli lattian liitoksella (paikassa missä 
ovipuolen ja peräosan lattialankkujen päät 
kohtaavat, "alla kuulun kurkihirren").

78. kosintaa seuraavaan lahjanvaihtoon kuuluu 
sopivan paikan etsiminen, paikalle astuminen, 
korennon eli kepin päihin tarttuminen, korennon 
vastakkaisille puolille asettuminen, korennon 
nostaminen parin vyötäisten tasalle, rintasoljen 
ojentaminen korennon yläpuolelta (kosijan toimesta, 
vasemmalla kädellä), sukkien ojentaminen korennon 
alapuolelta (neidon toimesta, oikealla kädellä), 
lahjojen piilottaminen kilpaa, korennon tai köyden 
yli hyppiminen tasajalkaa ja perheiden välinen 
korennonveto.

79. kosiotapoihin kuuluu lattiapuiden liitokselle 
astuminen, käsistä tarttuminen ja liitoksen kohdalla 
suoritettu tervehtiminen (toisen tiedon mukaan 
kositaan pirtin poikki kulkevan ovensuuorren 
kohdalla).

80. karjalaiset kosijat kertovat "ajaneensa ilvestä 
jonka jäljet johtivat talolle" (jos mieluisia annetaan 
etsiä piiloon mennyttä neitoa, epämieluisille 
kerrotaan jälkien johtavan metsään).

81. kosijat ilmoittavat aikeistaan sanoin "olis 
aikomusta juua karhun vakkoja tässä talossa" 
(jos mieluisia toivotetaan peremmälle sanoin 
"ol lämmintä laesta lattiaan ja pitkällen soapi 
mennä mihin haluuvat").

82. kosijat kertovat olevansa "outoa eläintä" tai 
"kotkaa" ajamassa.

83. poroa kosiolahjaksi annettaessa matkitaan 
eläimen ääntä (jonka muut läsnäolijat toistavat).

84. kosiolahjoja annettaessa muistetaan perheiden 
kodinhaltijoita (saavat yhtä paljon lahjoja kuin 
muutkin perheenjäsenet).

85. virolaiset nuoret tutustuvat marjoja ja 
pähkinöitä kerätessään (kahden keskiset tavat, 
julkisia vanhempia).

86. vatjalaisten kosintaan kuuluu kosijan puhemiehen 
(vahennika) matkaaminen neidon talolle, neidon
sukulaisten kutsuminen paikalle, kynttilöiden 
sytyttäminen pyhään nurkkaan, kosioliinan esiin 
ottaminen, liinan levittäminen ja ojentaminen kosijalle 
(neidon vanhempien toimesta), vastalahjan antaminen, 
kosijan ja neidon äidin huulten pyyhkiminen liinalla, 
maljojen juominen, kosijan sukulaisuuden tunnustaminen, 
kosijan karkottaminen talosta (nuorten neitojen toimesta), 
uuninsuun kolisteleminen kepein, neitojen laulu, kylän 
läpi kulkeminen neitojen kulkueessa (rinta rinnan), 
sukulaisten hyvästeleminen ja vieraiden poistuminen 
neidon talosta (kosijan jäädessä yöksi).

87. komien kosintaan kuuluu neidon huivin sieppaaminen 
(odotetaan käyvän hakemassa huivinsa takaisin, 
myöntävä vastaus jos ei hae).




88. obinugrilaiset kilpailevat neitojen suosiosta 
porojen määrällä (kosio ja häälahjoiksi kymmeniä 
poroja).

89. kolttasaamelaisten kosintaan kuuluu neidon 
kodalle matkaaminen, veden keittäminen kodassa, 
lämpimän juotavan tarjoaminen neidon vanhemmille, 
aikeista kertominen (aluksi kierrellen), neidon 
vastauksen odottaminen (vastaa kielteisesti tai 
kielteisesti ja myönteisesti), kosijan veistämän 
puukupin ojentaminen, kupin vastaanottaminen 
ja kupista juominen.

90. saamelaiset kutsuvat kosintaa naaraskarhun 
pyynniksi (nobdza pivdon).

91. saamelaiseen kosintaan kuuluu kosijan reessä 
istuminen ("hyväksi onneksi"), matkaan lähteminen, 
matkasta ennustaminen (jos vastoinkäymisiä 
käännytään takaisin), neidon kodalle saapuminen, 
reessä odottaminen (kunnes tervehditään), kodan 
ympäri ajaminen, kodan oviaukosta kurkistaminen 
(neidon toimesta, hyvä enne), kosijan ajokkaan 
päästäminen valjaista (jos ei tulla päästämään 
lähdetään takaisin), kotaan käyminen, neidon 
ja neidon perheen tervehtiminen (tervehdykseen 
vastaaminen hyvä enne), juotavan tarjoaminen 
(vastaan ottaminen hyvä enne), kankaisiin käärittyjen 
lahjojen jakaminen, kosinnan vahvistaminen tulen 
yli kättelemällä (toisen tavan mukaan lyödään tulta 
tuluksilla, "jotta yhtyessään syntyisi lapsia kipinöiden 
tavoin"), porojen vaihtaminen (toisaalla puukkojen), 
neidon vanhempien kanssa neuvotteleminen, 
nuorten kahenkeskinen kävelyretki (käsi kädessä 
palaaminen hyvä enne), yhessä syöminen (pari istuu 
sylikkäin) ja yhessä nukkuminen ("päät yhessä 
kuin sammakoilla").

92. saamelaiset voivat elää yhessä ilman kosintaa 
(tällöin miestä kutsutaan hirvaaksi ja naista vaatimeksi, 
"porojen tapa").

93. saamelaiset vertaavat innokasta kosijaa soitimella 
olevaan ukkometsoon (kihkah).

94. saamelaiset kutsuvat kosijan puhemiestä kosiosarveksi 
(koass-tsoarv), puhenaista suonenpunojaksi (suonn-pönni), 
morsianta lintuseksi (loddadz), nuorikkoa uudeksi vaimoksi 
(udd-kava) ja miestä uudeksi mieheksi (udd-almai).

95. saamelaiset kutsuvat kosijaisia nimin kiett-valdemkoatt 
ja vuoddmastam-peiv.

96. kolttasaamelaisten kosintaan kuuluu kosinnan 
pitkittäminen (vierailut ja vastavierailut), vertauskuvin 
puhuminen (pyydetään suojaa rajuilmalta), kosijoiden 
koetteleminen (ajetaan kodasta, kaatuilevat lumessa, 
päästetään takaisin sisään kolmannella yrittämällä), 
meluaminen, kodan ympäri ajaminen, tulen tekeminen, 
ruuan laittaminen neidon perheelle, neidon ja kosijan 
saattaminen ahkioihin, parin ajokkaiden taluttaminen 
rinnakkain, käsikynkkää käveleminen, neidon poron 
sitominen kosijan poron perään, yhessä ajaminen, 
kodalle palaaminen, neidon perheen puhutteleminen 
(vastataan "minne pää, sinne pyrstökin"), neidon 
asettuminen kodan lattialle (peitetään huivilla), 
neidon "herätteleminen", neidon lahjominen (huivi, 
kintaat, hamekangas, helmiä), neidon "sieppaaminen" 
kodasta, ruokien ja juomien kierrättäminen tulen ympäri, 
yhessä syöminen, huiviin peiteltynä istuminen (kodan 
oven viereisessä nurkassa, toisen tavan mukaan erillisessä 
naimakodassa, naim-kuahtt), neidon "karkaaminen" 
kodasta, neidon "jäljittäminen", karanneen neidon 
istuttaminen ahkioon ja terveyden todistaminen 
(näytetään käsiä vanhempien kainaloiden välistä).

97. inkeriläiset neidot pukeutuvat kirjaviin 
hiusnauhoihin ja keltaisin helmin koristeltuihin 
myssyihin kosijoita toivoessaan ("pesen pääni 
päivän tullen, sininauhoilla sitelen, punanauhoilla 
punelen").

98. inkeriläiseen kosintaan kuuluu neidon talolle 
matkaaminen, neidon piiloutuminen ("yheksän lukon 
taakse, takalukko kymmenettä"), neidon pukeminen 
parhaimpiin vaatteisiin, valmisteluista ilmoittaminen 
kosijoille ("päivä on noussut"), neidon ja ystävättärien 
palaaminen taloon, kosijoiden tuoman huivin 
sujauttaminen neidon paidan alle, helmaan, käsivarrelle 
tai rinnalle laitettujen käsien päälle (huivista voidaan 
ensin kieltäytyä), vastalahjojen antaminen (neidon 
oma huivi), kosijoiden poistuminen, neidon ympärille 
kerääntyminen ja neidon "hosuminen" ystävättärien
toimesta.

99. inkerikkojen kosintaan kuuluu kosinnan 
vahvistaminen kättä lyömällä (välissä turkin palanen), 
parin onnen ennustaminen (kosijan syömien 
suullisten määrästä), kosijan paikalle istuminen 
paljain takamuksin (naimaonni), kosijoiden 
poistuminen, vastavierailulle lähteminen, 
saapumisesta ennustaminen (neito olallisten 
edellä hyvä enne), kosiolahjojen tarjoaminen takaisin, 
lahjojen antaminen uudestaan (huivi käsivarrelle, 
koru paidan alle), "revenneen" kosiohuivin nostaminen 
uunin päälle ja huivin "paikkaaminen" uudestaan 
antamalla tai uusia lahjoja antamalla.

100. kosiolahjat toivotaan otettavan vastaan kerralla 
(kutsutaan "hyviksi ilmoiksi", hyvä enne).

101. inkeriläistä kosintaa ohjaa korentoämmä
eli suvun naimatavat tunteva vanha nainen 
(ohjaa menoja lyömällä keppiä lattiaan).

102. inkeriläiseen kosintaan kuuluu lahjan 
antaminen kotitulelle ja tulenhaltijalle 
(Tulen emä).

103. vatjalaiset kosijat tömistelevät saapuessaan 
maata ja pirtin lattiaa.

104. saamelaiset kutsuvat rukkasten antamista 
vasannahkojen (galbbe-nahkiid) antamiseksi, 
neidolle lahjoitettuja poroja sanalla miedustit 
ja kosijaa sanalla irgi.

105. tverinkarjalaiseen kosintaan kuuluu kosijan 
sukulaisten (suatot) suorittama alustava vierailu, 
kosijan talolle palaaminen, kosijan pukeminen 
tummiin kintaisiin ja turkkiin (karhuksi), toiselle 
vierailulle lähteminen, kosijan istuttaminen neitoa 
vastapäätä, toistensa katseleminen (katsojaize), 
kosijoiden poistuminen ja kolmannelle vierailulle 
saapuminen (kosinnan vahvistaa kädenisku).

106. vienankarjalaiseen kosintaan kuuluu neidon 
talolle matkaaminen, neidon halaaminen ja letistä 
vetäminen (kosijoiden mukana tulleen vanhan 
akan toimesta), pirttiin astuminen ("terveh tänne, 
läksimä sukuo suurentamah"), neidon perheen 
kanssa neuvotteleminen, suostumuksen ilmaiseminen 
jättämällä tuohus palamaan (toisaalla sanotaan
"tiesijä syötteä, tiijätte i antoa"), käden lyöminen 
(veljien toimesta) ja käsien erottaminen neidon 
isän toimesta ("hyö ei niitä käsieh oteta pois 
ennenkun tullah ta erotetah").

107. vienankarjalainen neito kieltäytyy kosinnasta 
sanomalla "kiitos hyvä rahvas luvussa pitämöänä", 
puhaltamalla tuohuksen sammuksiin, heittämällä 
kintaat patsaan nenään ja poistumalla aittaan 
("ettei menetä lempeään").

108. savolaiset käärivät kosiolahjat (sormus ja solki) 
palttinaiseen nenäliinaan jonka kosijan puhenainen 
yrittää sujauttaa neidon paidan sisään (mieluisan 
kosijan liina jätetään poveen, epämieluisan 
annetaan pudota lattialle).

109. marit hyväksyvät kosinnan asettamalla pirtin 
pöydälle limpun ja tarjoamalla tästä kosijoille.

110. samojedit lähtevät kosimaan nuorukaisen 
ollessa 25-vuotias (matkaa suunnitellessa 
mietitään missä syntyi tyttölapsia 25 vuotta 
sitten).

111. samojedien kosintaan kuuluu ensimmäiselle 
matkalle lähteminen (kosijan vanhemmat lahjojen 
kanssa, viivytään 7 päivää), neidon perheen kanssa 
neuvotteleminen, revonnahan lahjoittaminen, 
kosijan leiriin palaaminen, toiselle matkalle 
lähteminen (kosijan sukulaiset, viivytään 7 päivää), 
neidon kodan ympäri ajaminen kuudesti, 
kiertoilmaisuin puhuminen, neidon piilottaminen 
kosijoiden rekeen, neidon "katoamisen" 
ihmetteleminen, neidon kodan ympäri ajaminen 
kuudesti (iloisia huutoja huutaen), paluumatkalle 
lähteminen, kosijan kodan ympäri ajaminen kuudesti 
(iloisia huutoja huutaen), neidon "löytäminen" reestä, 
pitojen järjestäminen (löytyneen neidon kunniaksi), 
yhessä syöminen ja makuulle käyminen (neito nukkuu 
selkä poikaan päin).

112. karjalaisiin kosiotapoihin kuuluu neidon talolla 
käyminen, neidon tarkkaileminen (pyydetään tuomaan 
vettä), kintaan jättäminen talon orrelle ("älkeä näitä 
poltteat, myö vielä tulemma"), nuorten väliset keskustelut 
("menkeä tsuhuttakkoa tyttö ta poika keskenänne"), 
kosinnan hyväksyminen julistamalla "mie mänen" 
ja sytyttämällä talon pyhään nurkkaan kaksi kynttilää, 
käen iskeminen (sulhasen puhemies ja neidon isä, 
takin vasemman liepeen läpi) ja lahjojen vaihtaminen 
(vaihdetaan parin puolesta).

113. kolttasaamelaisten kevättalviseen kosintaan 
(kehtsad) kuuluu alustava tiedustelu kosijan puhenaisen 
(suon-ponne, suonenpunoja) toimesta, kosijan kodalle 
palaaminen, kosijan (vuoddam) suorittamat valmistelut, 
neidon (kaavsaz) suorittamat valmistelut (laatii kosijalle 
lapasparin), terveyden todistaminen (näyttämällä paljaita 
käsiä vanhempien kainaloiden alta kysyen "lii tierven" 
johon vastataan "tierven lii"), nuorten käsien laittaminen 
yhteen ja omaan kotaan saattaminen (viettävät lopun 
ajan kahestaan muiden juhliessa).

114. saamelaiset kutsuvat kosinnan ja häiden viettoon 
käytettyä kotaa naimakodaksi (najm-kuatti).

115. udmurtit ilmoittavat kosinnan tuloksesta 
pöytäliinan värillä (myönteisen vastauksen merkiksi 
valkoinen liina).

116. obinugrilaiset sitovat yhteen "seitsemän hyvää 
eläintä" lastensa kosimaonnen parantamiseksi 
(perheen poroja).

117. "otettiin sinun omasi, kolmin vuosin kosiottusi"
(kolme vuotta kestävä kosinta).

118. "viisin vuosin kosjottuuse" (kosioaikoja).




119. "laski ukko uutta lunta, maahan hienoa vitiä, 
jo on sulho suorinnut, maan valio vaatinnut, 
ajoa karettelevi, piiähän pohjolahan" (kosimisen
ajankohtia, ensilumien jälkeen).

120. "tules neiti korjahani, niin lasete laipeihe, 
neiti varsin vastoauve, konna tulkoh korjahasi, 
mana matkalan rekehe" (röyhkeästä kosinnasta 
kieltäytyminen, vrt. kiertoilmaisut).

121. "konsapa meilä kosjat tullah, konsa armahat 
ativot, pyhänäkö vai suovattana, suovattana kosjat 
tullah, kunneppa sitä moate pannah, ukon uuteh aittah" 
(aittoihin majoittaminen).

122. "jotta on seätty, jott on keätty, jott on koissani 
luvattu, jott on toitsi toivotettu" (keätty=kätelty, 
toitsi toivotettu=kutsuttu toiselle vierailulle, 
kosintaa vahvistavia toimia).

123. "on kukko kuihuttoassa, mesimarja moanittoassa, 
omenaini ottoassa, vain on susi syöttöässä, karhu 
katsellessa, piru piellessä" (pitkien kosioaikojen 
tarkoituksesta, käytös voi muuttua).

124. "kun ei ole tännempänä, niin tulkoo tuonnempoo, 
tulkah venehellä vettä, telikällä tietä myöten, suksella 
mäkie myöten, kuuluu suolta ruosan roimeh, rannasta 
rejen ratsina, tuloo sulhaset suvesta, kosjoväki koillisesta" 
(kosijoiden kutsumista).

125. "tulena siämes tulkoh, säkeninä siämes säihkyöh" 
(loihditaan ja otetaan tuhkaa kotitalon hiilloksesta, 
laitetaan tuhka kosijan vasempaan kintaaseen, 
matkataan neidon talolle ja ripotellaan tuhka lattialle, 
siämes=sydämesi).

126. "nouses veestä, Veen emäntä, rapakosta, 
rautahammas, helma hieno, hettiestä, kupla kultani 
kuvaos, nuoren miehen miehuoksi, väeks on vähän 
urohon, nuoren miehen miehuoksi" (kosijan tueksi 
kutsuttuja haltijoita).

127. "kolmin vuozin kozottuos, nellin vuozin neuvottuos, 
viizin vuozin vihjattuos, kaksin vuozin katsottuos" 
(kosimisaikoja).

128. "jogo rupiet Anni tytär tulemahko, engö tule, 
engö ole, minä lähten tedroksi lendoh, sinä jos lähtet 
tedroksi lendoh, minä lähten haukaksi händäh, 
minä lähten suurel merel, suureksi jorshsiksi 
pagenemah, minä hauvikse händäh" (kosiosanoja,
vertauskuvallista vuoropuhelua).

129. "jo oli säätty, jo oli käätty, jo oli varsi varustettu, 
jo oli toitsi toivotettu, jo oli piennä tuuvitettu" 
(kosinnan hyväksyminen).

130. mansit hakevat puolison vastakkaisesta heimosta 
(samaan heimoon / toteemiin naiminen kiellettyä).

131. mansien kosintaan kuuluu välikäsien kautta 
suoritetut tiedustelut, tapaamiset, kosiomatkat
ja neidon perheen lahjominen.

132. inkeriläiset syövät kosinnan kunniaksi liittopiiraat 
(uskotaan vahvistavan liittoa, liittää=tarttua kiinni, 
yhtyä).

133. "tuo konsti kojolan poika, vuoli vuojen listehiä, 
kuukauen teki rekiä, lähteäkseen kosiin koriata 
Markettaa" (kosinnan valmisteluja).

134. "yhä ylkiä tulee, suvikauet sulhasia, käyvät 
kaarten kartanolla, kotiain kiertellen" (kotia
kiertävät ylkät, vrt. kotaa).

135. "enne entiset eläjät, vennehell käy vettä myöte, 
suksill salloo myöte, hirviloill käy hirvitellen, 
karhuloill käy karhotellen, ei niin ku nyt nykyiset 
miehet käy pitkin kylän kattuu, neijon vartta vartioija, 
neijon koipii ne kolloot" (omat miehet ja kylän
miehet).

136. "etsin mä neittä vellollein, kumppania kullallein, 
löysin mä neion niemen päästä, hienohelman 
heinikosta" (sisarukset välittäjinä).

137. "ei kilvon kosiissa käyä, kolmin käyään kosissa, 
nelin neittä pyytämässä" (kilpailemista vältellään).

138. "viikon soitin sarviani, kauan kaunotorviani, 
tul on ylkä vastahan" (kosijoita kutsutaan pillein 
ja torvin, vrt. eläimet).

139. "anto se miulle aika kaulan, huivin viien hunnun 
verran, esiliinan ensinkiin, pani palmikon punasen, 
anto helmetkin heliät, se on mies mielehinen" 
(kosiolahjoja).

140. "käy miun neito korjohein, rekehein tekemähein, 
panemilleni pajuille, liittämilleni liistehille" (neidon
kutsuminen kosijan laatimaan rekeen).

141. "sep on muoti meijä muassa, naiset ottuavat 
omansa, valitsuovat valkiuase, punaposke puolelliese, 
vereväise vierelliese" (naiset ottavat omansa,
vrt. parempi järki lemmenasioissa).

142. "kas on tuokin kaunis nähtä, kui neijot kosissa 
käyvvät, miestä nuorta noutamassa, etähällä etsimässä" 
(neitojen tekemät kosiomatkat).

143. "tyttö on tupel tult, naimavarrel valunt, 
ken tyttöö tuntoo, se tuppee tunkoo" (tullut tupelle,
kosimatapoja).

144. "ken tahtoo tätä tyttöö, tupatko tuoho tuppee, 
tää tyttö on tupelle tullut" (neidon pitkällä lappavyöllä 
roikkuva puukontuppi).

145. "täs o tyttö tupelle tullut, naisen varrelle valunut, 
ken tahtuoo ni tampatkuoo" (tampatkoon eli 
sovitelkoon puukkojaan).

146. "sie nuorin kosiomiesi, se hattu, joka sinulla, 
sitä ei kanna kaikki miehet, ei pojista puoletkana" 
(kosijan miehuutta vaativa päähine).

147. "varrai tulit poimimua, vast on puolat puolkypset, 
vast on lillukat lehel" (liian nuorta neitoa kosimaan 
tulleelle).

148. selkuppien kosiotapoihin kuuluu leikki jossa 
neito heittää lettinsä (panis) pojalle, vetää tämän 
luokseen ja "ottaa itselleen" (lettejä yhistetään 
lempeen, "kietoutua yhteen").

149. selkuppineito vastaa kosintaan kielteisesti 
istumalla majan suuaukolla (estäen pääsyn sisään) 
ja myönteisesti päästämällä nuorukaisen viereensä 
(vierekkäin istuminen).

150. enetsien kosintaan kuuluu kosijan puhemiehen 
esittämä laulu ja laulun säestäminen noidan toimesta 
(helisyttää rumpukeppiään).

151. saamelaismies lähtee kosimaan ensimmäisen 
villipeuran kaadettuaan (vrt. suomalaisten hirven 
hiihtäminen).

152. saamelaisten kosintaan (1-2v.) kuuluu neidon 
perheen luona vieraileminen ("mitä paremmin 
neitoa pidetään, sen parempi tästä tulee"), kosijan 
metsästys ja porotaitojen todistaminen, kosinnan 
hyväksyminen, asian ilmoittaminen sukulaisille 
ja lahjojen vaihtaminen (poroja, makuusija, astioita,
turkisvaatteita).




153. "kosijoiset ol ne ku alkuperäsis häähommiss oltih" 
(häitä vanhempi tapahtuma).

154. "kolmek kertaa velim patukasta ja kun ei sillon 
silmilles sylkeny nin arvasin ottaa vaimoksi" 
(kosiotapoja).

155. "se on siinä arveluksen alla ottaasko miehen vai ei" 
(miehen ottajat, vrt. miehelle menijät).

156. "arkena avijo katso, kosi tyttö työn teosta" 
(ahkeruus, omia hyveitä).

157. "jolla on aittaan asiaa sillä on pattaan panemista" 
(mies elon tuojana).

158. "poiga kysyi luppa tydöilt, sapka tulla kossi" 
(kosintaa edeltävät tapaamiset).

159. "nuremmalle odetti kodivävy" (nuorimmalle 
tyttärelle, vanhemmat naitettiin lähikyliin).

160. "tyttöi anta sappav varred" (saappaan varret
eli rukkaset).

161. "ko kozjotti ni se aika olti käsilyksissä" 
(käsilyksissä, kosinnan ja häiden välinen 
aika).

162. "hä kullaitti lezen naizen kera" (kullaitti
 eli tapaili, vrt. oma kulta).

163. "sur piraz oli kontissa" (piiras kontissa,
kosimaan tulleilla).

164. "sui hiukset ku mät tyttölöil loks" (sui eli 
kampaa hiukset).

165. "yks palig on käez, jalad on vastadikko, 
kummal on enem voima, se toizen nosta istumast" 
(väkikarttua vedettäessä, kosijoiden
koettelemista).

166. "meil mamoi oli omast kyläst odettu mihelle"
(äiti, omasta kylästä, vrt. toisesta, sukukylät).

167. "miä odin napurin kyläst naizen" (naisen
eli vaimon).

168. "elä mä sille naizeks, se on nin äksy mez" 
(epätoivottuja piirteitä).

169. "miä un hänen turvaz, siz en hervi mittä" 
(toivottuja piirteitä).

170. "hä alka olla jo voziz" (voziz eli vuosissa,
naimaiässä).

171. "mez ja nain on yhen korgehukkaist" 
(yhenlaisuus).

172. "kuin vanhan siä aloit kävvä merel" (käydä
merellä, vrt. metsässä, miehen mittoja).

173. "ku mändäiz yhteh, ga siid jälgipaginad loppuis" 
(jälkipakinat eli juorut).

174. "jären suuri ei ule, vai on hyvättsäne" 
(pienet ja hyvät).

175. "hyväd on jälehmäzet, sidä tyttöi ota" 
(jälehmäzet eli jäljet, tytöllä aikaan 
saannokset).

176. "a ku valittsou valittsou, dälgimäzeksi paha lienöy" 
(saa pahan, jos valitsee liian kauan).

177. "jyrkkysanazem muzikan kere ni pagizemah 
älä rubie" (jyrkkyys, karkeus ja ehdottomuus,
epätoivottuja piirteitä).

178. "hyvä briha on juomatoi" (briha eli kosija).

179. "vallastelou naine sulhastu, ei laske ni aittoih" 
(vallastelou eli pitää vallassaan).

180. "ei piä brihattsuu duoksutella tyhdäh" 
(juoksuttaa tyhjään, kosijaa).

181. "briha pullon sai, suluhaziks käi, akkoa ei puuttunuh" 
(sai pullon takaisin, vrt. leilin).




182. "nejjisty katsotah piädy myö, brihoa jalgoi myö" 
(päätä ja jalkoja myöten, vrt. hiuksia, liikettä).

183. "olen itsekseh, en lähe hänen ker" (parempi 
itsekseen kuin väärän keralla).

184. "itsepeässäh meni sille miehel, ei ni ken myvvitännyh" 
(oma valinta, omat virheet).

185. "itsepäisty akkua ni kenen ei pidäz ottua" 
(välteltyjä piirteitä).

186. "innoittelieteh, mänöö da ei mäne, vuottoa paremboa" 
(menee ja ei mene, odottaa parempaa).

187. "pahoi ota en, olen ilmain" (pahojen
vältteleminen).

188. "igäneidine" (naimaiässä).

189. "sie oled jo igäpoiga" (ikäpoika, tarpeeksi
vanha naimaan).

190. "siinä on hyväsiämini tyttö, sen jogahini 
sanou ken händä tundonou" (hyväsydämisyys,
toivottuja piirteitä).

191. "hyväverelline neidine" (hyväverelline 
eli punaihoinen, kalpean vastakohta).

192. "meän Vasa toi hypyl mutsoin" (toi hypyllä,
ilman perinteisiä kosintamenoja).

193. "lujuzilgo mänet.. mänemmö, g emmö tiijä, 
roihgo lujoa vai hudroa" (kosijaisten nimiä, 
lujuset=lujittaa).

194. "jeäpi hutviksi" (kun ei kelpuuta ketään, 
hutvi=vanhapiika).

195. "em mie sium hunsfatin kere lähe engo paginal 
rubie" (vältellyt hunsvotit).

196. "elä tsikkon huoli tuommoizesta miehestä" 
(perheen mielipiteen kuunteleminen).

197. "ei häi mius huoli, ei häi minuo katsaha" 
(jos ei katsaha, voi kuunnella, jokaisella
omat vahvuudet).

198. "huolikas om miän naini" (huolikas 
=huolehtiva, naini=vaimo).

199. "houkkenou vagahini mies kun on ilgie akka" 
(puolison tapojen tarttumisesta).

200. "higisty muzikkua älä laske rinnal" 
(hikistä miestä, vrt. ei ole vaivautunut
peseytymään).

201. "muijen ker kävelijä" (muijen eli toisten 
kanssa, vältellyt piirteet).

202. "sit myö hänen kera hentustima koko talven" 
(hentustima eli tapailimme).

203. "toista hentustaa, miun ker istuu" (tekee
vastoin tapoja, yksi kerrallaan).

204. "sem brihan hellerryksie elä usso, soattoa 
vie pahah mieleh" (usko miehen puheisiin,
oma rakkaus=tekoja).

205. "se briha hellerdeä monda tytöi, ota ei" 
(hellertää eli viettelee, ei ota omakseen).

206. "myö emmö heimossu, tytärdä emmö anna" 
(vanhempien mielipide, tärkeä jos halutaan
olla tekemisissä).

207. "ga miehel ei mennyh, vuotti paremboa" 
(odotti parempaa, vrt. oikealta tuntuvaa).

208. "edgo duumaitse kodavävykse mennä" 
(kotavävyksi eli asumaan neidon perheen 
luokse).

209. "lujuod laitah, sid on andilaz"
(lujusten jälkeen, neidosta antilaaksi).

210. "tyttö ku sulhastetah ja sit ku lujatah, 
sit roih andilas" (tulee antilaaksi,
sulhastamisen ja lujusten jälkeen).

211. "käz iskiett on" (käden iskeminen,
kosintaa vahvistavia toimia).

212. "jo haven kasvau" (haven eli parta,
naimaikään tulon merkkejä).

213. "mie en jeä täz brihas, andakkoa libo elgeä, 
ga mänen" (oma päätös).

214. "nuor on vie, e ole ni kainalohaudazis karvoa" 
(kainalokarvoja, karvat=naimaikä).




215. "pidäiz hiät yhyttiä" (yhyttää eli saattaa yhteen).

216. "najjes pidäv omah kamajah katsahtoakseh" 
(ottaa puoliso läheltä, vrt. kamara).

217. "älä kanzoitelle hänen ker, häi moanittau" 
(seurustele, pettää).

218. "yhteh kanzoituttih" (kasvettiin yhteen).

219. "tukat karavoitetah neidizet tsomavuoh näh" 
(pörrötetään tukat, kosijoita varten).

220. "on kasankandajoa, nejjist on taloiz, on kodavävyn 
tiloa" (kotavävyn tilaa).

221. "se tyttö hyvin kasam pidäy" (kassan eli letin, 
hyvätapaisesta).

222. "briha karvavui, pidäy naittoa, nainduvuvved ollah" 
(karvaantui, naintivuodet).

223. "nisku karvoitui tytöl, miehel pidäv andoa eäre" 
(nisku eli häpy).

224. "karuhuttah jäi ukottah" (karuuttaan).

225. "virssav verta oli välie miun kasvintakojilla ta 
Ontipalla" (läheltä naiminen).

226. "katsondukerdu pidäy kävvä, suluhaizen tiloa" 
(katsomassa miehen koti).

227. "ylen on luobuza katsonda, ei ole vihazet silmät" 
(luobuza eli lempeä katse).

228. "älä katsondal ota nastu, muus k ei olle hyvä" 
(ota naista ulkonäön perusteella).

229. "tyttölöin miel on hoavan lehen kebevys" 
(tyttöjen mielen muuttumisesta).

230. "keldatukal mäni" (vieraina pidettyjä
piirteitä).

231. "häi gu mennöh sigäli, sid voibi kävvä tytärdy 
tijjustamah" (tytärtä tiedustamaan).

232. "kielehin armaz olen, en vai mielehini" 
(sanoo armaaksi, valehtelee).

233. "yhteh kietsottih" (tyttöä ja poikaa).

234. "lähtiessä vielä sanottih, jotta hyö kintahat 
jätetäh tuoh orrem peäh" (kosijat lähtiessään, 
uudestaan tulon merkiksi).

235. "sinul, velli, kindahat työttih" (kintahat 
eli rukkaset).

236. "ei mennyh hänele miehele, jäi igäzekse 
neidizekse" (ikäneidoksi).

237. "enzimän naijah emiä myöt, toine naijah 
sizärdä myöt, kolmas kohastah" (ensimmäinen 
emon sukuun, toinen sisaren miehen veljelle, 
kolmannelle kotavävy).

238. "koinkattsiezil käydih, läheteldih brihan kodie 
kattsomah, g ei miellytty, järilleh keännyttih" 
(käytiin katsomassa kosijan kotia).

239. "silmännägyvil sijaizil, korvankuuluvil kohtaizil 
annan" (tyttäreni, lähelle).

240. "kohtalahini" (puoliso itkuvirsissä, 
tarkoittaa vastarannalla asuvaa).

241. "koko sukukunta ihastu ta mielty tyttäreh" 
(suvut ja heimot, vrt. heimostua).

242. "neidizen kohtuskoitti, a mutsoiks ei ottanuh" 
(teki vastoin tapoja, mutsoiks=vaimoksi).

243. "lähtedgo minul kozuzmiehekse" 
(vrt. puhemieheksi).

244. "ketä oli sielä sulhasem puolesta niitä, 
sulhasella kosjojie nin, ne pyritettih se tyttö pihalla" 
(houkuteltiin tyttöä piilostaan, kosimistapoja).

245. "läkkä kosjojaisih" (kosjojaisiin
kutsuminen).

246. "jos tyttö ei luvannut kosjuoissa, niin sanottih 
jotta heän anto aparat" (aparat eli rukkaset).

247. "mändih kozzomah" (kosimaan).

248. "kozil käydih" (kosilla eli kosimassa).

249. "kozittsou, lähtöy naimah" (kositsee eli
lähtee naimaan).

250. "kozittsoo mutsoiks" (mutsoiksi eli 
vaimoksi, vrt. mu-utso).

251. "moni kerduo kozittih d annettu ei" 
(tyttäriinsä kiintyneet).

252. "ei meny suluhaizikse, eigo lienne tyttö mieldynyh" 
(ei mieltynyt, tytön valinta).

253. "kozittsijat piiroat syödih pordahiem piäz" 
(rukkaset saatuaan).

254. "sulhani kotuolou" (vierailee neidon perheen 
luona, vrt. kotavävy).

255. "kodzat käydih meil" (kosijat).

256. "semmoine mies, kumbane voiz miun kera 
paissa midä mie duumaitsen" (paissa eli puhua, 
toivottuja piirteitä).

257. "tytön luonduo koittelou" (koittelee luontoa,
mieltänsä muuttava kosija).

258. "hyväd nämät suluhaized, ennempäi 
kuulevoitettih tulendu, k on tuttavad" 
(sulhaset eli kosijat, ilmoittivat tulostaan 
etukäteen).

259. "heitä hänel tyttären kyzelys, häi anna siul 
tytärdä ei" (heitä eli lopeta).

260. "kyzyi mutsoikseh" (vaimokseen,
vrt. kysyä=kysyä kuuselta).

261. "nuor on neidine, anna kypsenöv vähäizen, 
sid i tulou kereäjeä" (neitojen kypsyminen,
vrt. marjojen).

262. "kainalot karvastuttih, jo igä lugou" (ikä lukee,
naimaikä).




263. nganasanit ottavat puolison 17-18 vuotiaana 
(todistettuaan pystyvänsä toimimaan perheen 
elättäjänä).

264. nganasanit pitävät perhettä haluavan miehen 
vaatimuksina kykyä metsästää, paimentaa poroja 
ja valmistaa kotapuut, kätkyen ja reen.

265. nganasanit pitävät perhettä haluavan naisen 
vaatimuksina kykyä pystyttää kota, parkita nahkoja, 
ommella vaatteita ja valmistaa ruokaa.

266. nganasanien kosintaa välittävät vanhimpaan 
polveen kuuluvat (valitsemalla henkilöt jotka sopivat 
vaihdettavien lahjojen määrästä).

267. nganasaneilla on kiellettyä naida äidin sukuun 
(vain äidin sukua pidetään omana).

268. nganasanit ottavat puolison äidin suvusta 
(miehillä äidin sisaren tai veljen tytär, naisilla 
äidin sisaren tai veljen poika, serkkujen
naimista).

269. nganasanit eivät ota puolisoa äidin tai isän 
suvuista (pidetään kiellettynä 3-4 polven ajan, 
kahden eri heimon tapoja). 

270. nganasanien mukaan kuuluisalla noidalla 
Dyukhadella oli kolme puidenhaltijan antamaa 
naista (jotka pitivät huolta kolmesta kannuksestaan,
voi tarkoittaa henkiolentoja).

271. nganasanit pitävät poikaa miehenä ensimmäisen 
villipeuran kaadettuaan (kaadon jälkeen voi ottaa 
osaa miesten menoihin ja pitää miesten vaatteita).

272. nenetsien kosiomatkat kestävät kolme päivää.

273. nenetsit eivät saa naida saman nimen omaavia 
tai samasta suvusta / toteemista polveutuvia 
(khivy, väärin).

274. selkupit eivät saa naida isän sukuun 
(vain isän sukua pidetään omana).

275. selkupit pitävät äidin sukuun naimista 
kiellettynä kolmen sukupolven ajan.

276. selkupit jakautuvat kolmeen keskenään 
naivaan totemistiseen heimoon (ensimmäinen 
ottaa puolisot toisesta, toinen kolmannesta, 
kolmas ensimmäisestä).

277. pohjois-selkupit jakautuvat kahteen 
keskenään naivaan heimoon (pähkinähakin väki, 
kossyt tamdyr, kotkan väki, limbyl tamdyr).

278. selkupit tekevät kosiomatkoja suotuisien 
enteiden mukaan (vanhemman sukulaisen 
johdolla, isän veli tai vanhempi veli).

279. samojedien kosintaan kuuluu naimaikäisen 
neidon tiedusteleminen lähellä asuvista perheistä, 
puhemiehen valitseminen (palkkioksi poro), 
neidon kodalle matkaaminen, rekien ajaminen 
riviin kodan edustalle, rekien päälle istuminen, 
neidon vanhempien vastauksen odottaminen, 
korin tuominen kielteisen vastauksen merkiksi 
(kosijat poistuvat) tai lahjojen määrästä sopiminen 
(myöntävän vastauksen jälkeen).

280. samojedien kosintaan kuuluu revonnahan 
vieminen neidon vanhemmille (ensimmäinen 
käynti), merkkikepin ojentaminen neidon isälle 
(luvattujen porojen määrä, toinen käynti), kepin 
katkaiseminen myöntävän vastauksen merkiksi 
(molemmat osapuolet saavat puoliskon) ja raa´an 
lihan ja veren syöminen sopimuksen merkiksi 
(miesten tapoja).

281. nenetsien kosintaan kuuluu kosijan 
tuoman poron lihojen keittäminen ja syöminen  
(kosijan odottaessa reessä, kosijalle tuodaan 
osansa).

282. samojedit vievät kosiolahjoiksi vaatteita, 
tarve-esineitä ja poroja (jaetaan neidon perheen 
kesken).

283. samojedien kosintaan kuuluu lahjojen 
vieminen neidon perheelle, yhessä syöminen 
ja kosijan ja neidon isän esittämät laulut (isän 
laulussa neuvotaan miten neitoa tulee kohdella, 
kosijan laulussa mainitaan hyviä puoliaan).

284. samojedit pitävät kahden vaimon pitämistä 
hyväksyttynä (uskotaan saaneen alkunsa 
sisarusten naimisesta).

285. hantit naivat mielellään sisaruksia 
(uskotaan tuovan hyvää onnea).

286. hantit eivät nai samaan sukuun kuuluvia 
(heimon sisältä voidaan naida, suvut ja
heimot).

287. hantien kosintaan kuuluu saattajien ja 
puhemiehen valitseminen, neidon kodalle 
matkaaminen, tulijoiden kestittäminen, toiseen 
kotaan siirtyminen, puhemiehen lähettäminen 
neuvotteluihin (kulkee kotien väliä kunnes 
molemmat osapuolet tyytyväisiä), neidon kotaan 
palaaminen sovinnon löydyttyä, neidon perheen 
lahjominen (nahkoja, poroja), saattajien poistuminen, 
neidon valmistaminen yötä varten, makuulle 
käyminen (neito asettuu kosijan viereen turkilla 
pehmustetun penkin päälle) ja tulen sammuttaminen. 

288. udmurtit eivät ota puolisoa samasta suvusta.

289. hantimies tuo neidon perheelle lihaa, 
poroja, turkiksia ja veistämiään esineitä.

290. hantit pitävät moninaimista harvinaisena 
(tunnetut tapaukset siskoksia).

291. hantien tarut kertovat miehestä joka otti 
kolmanneksi vaimokseen menk-eavin eli menk-naisen 
(kaksi ensimmäistä olivat tulokkaalle kateellisia 
eivätkä antaneet käyttää astioitaan).

292. hantit käyvät kosimassa kolmasti.

293. hantien kosintaan kuuluu miehen kykyjen 
mittaaminen neidon veljien toimesta (käytetään 
kalassa tai metsällä).

294. hantien puhemiehinä toimivat enot tai
sedät (kosija ei ole mukana, väsää kotona
lemmenlaulua).

295. hantien puhemiehet kertovat aikeistaan 
arvoituksin ja neitoa ylistävin tarinoin 
(neito pysyttelee piilossa vierailun ajan).

296. hantien kosimatapoihin kuuluu hiusten 
sukiminen (pidetään lempeä nostattavana).

297. hantit mittaavat kosijoiden kyvykkyyttä 
linkoamalla kiviä.

298. mansit pitävät sisaren naimista vääränä 
("sisarukset elivät yhdessä, mies piti tätä vääränä 
ja loi itselleen puolison siperianmännystä jonka 
mustasukkainen sisar pilkkoi lastuiksi").

299. marien kosimatapoihin kuuluu taiotun 
nuolen ampuminen ilmaan (neitoa lähdetään 
etsimään nuolen suunnasta).

300. marineitoa koetellaan pyytämällä tätä
ompelemaan paita ja pöytäliina.

301. marit laittavat kosijat hakkaamaan tai 
taivuttamaan puita (toisaalla juoksemaan 
tai melomaan kilpaa).

301. marit viihdyttävät kosijoita pyörittämällä 
neitoa (ketä kohti katsoo) ja arvuuttamalla 
neidon syntymämerkkejä.

302. saamelainen kosija punoo koivunoksista 
vakan (giisa) johon laitetaan neidolle tarkoitettuja 
lahjoja.

303. sanalla want tarkoitetaan sulhasta (saamen 
vuntem), naimisen kautta sukua olevaa (nenetsin 
janne), ystävää (nenetsin wenni), kosijaa (enetsin 
maddu) ja puhemiestä (kamassin mono).

304. saamelaisten taruissa neidon isä ottaa 
naima-asiat puheeksi (kosijat eivät saa puhua 
asiasta suoraan).

305. saamelaisten taruissa neidon äiti ilmoittaa 
aamulla kosinnan hyväksymisestä (lausumalla
ääneen jonkin kosijan eläinhahmon ruumiinosan 
jonka oli nähnyt unessa).

306. saamelaiset pitävät parhaina kosijoina 
omaan heimoon kuuluvia (tutut tavat).

307. saamelaiset pitävät toisiin heimoihin (hylje, 
korppi) kuuluvia kosijoita outoina (vieraat tavat,
tekevät liitoista vaikeampia).




308. "nygöi vai rozatsi nähtä hyvä olgah, 
suguu ei toimiteta" (valitaan kasvojen perusteella, 
ei noudateta suvun tapoja).

309. "nägymiziks on ylen hyvä, g en tiijä tavoilleh 
miityz on" (näkö ja tavat).

310. "nuoruizis päiviz mennä puutui, vai duumajja 
pideli heimokunnan ker" (tuumailla heimon keralla,
voiko naida nuorena, vrt. omituinen presidentin 
luvalla).

311. "naindaijiz on, niskakarvat kazvoa" (niska eli 
häpykarvat, aikuistumisen merkkejä).

312. "niindih, mutsoikse kozittsoo" (kiintyi tyttöön, 
kosii vaimoksi).

313. "kolme vuottu kozitah, nelli vuottu nejjistytetäh, 
siid oma otetah" (kosima-aikoja).

314. "ei puutu ukkoa, neizakaks jeää" (neisakaksi
eli vanhaksi piiaksi).

315. "se neizakku nygöi, kozittih, a mennyh ei" 
(ei mennyt, parempi omillaan kuin väärän 
miehen kanssa).

316. "neistalolois sulhaizih varoi kuivuhaugi pietäh" 
(pidetään kuivahauki, sulhasten varalta).

317. "turu, turu neittsoine, tule minule mutsoikse" 
(kosimasanoja).

318. "sil tytöl on hyväd jälehmät" (jälehmät eli teot, 
mitä jättää jälkeensä).

319. "dogo sie rubied naimah, missä siula on andilas" 
(ympäristön paineet).

320. "löydi mielehizen tytön i naittsi" (mieleisen 
löytäminen, ei oteta ketä sattuu).

321. "hyvä naijah nuaburih, pahat taibalen tuakse" 
(sanonta).

322. "tulien vuom minä nain" (tulevana vuonna,
naimaan valmistautuminen).

323. "pideä najja, yksinäh om paha eleä" (naimisen 
tarkoituksesta).

324. "naija mies kelloloiz ajeloo" (kelloloissa,
rekeen kiinnitetyt kellot).

325. "kaikkie katuu ken nuorra naimistah" 
(liian nuorena naimisesta).

326. "vie naimiine pidäy hänelleh, ei yksin näi eliä" 
(löytää puoliso sokealle lapselle).

327. "naimoilla ollah" (naimamatkalla).

328. "naimoih lähetäh" (naimoil eli kosimaan,
vrt. aimo, nami, naama, vrt. na-imo).

329. "miehettä naini se on peätöin, mies naimatoin 
se om mieletöin" (sanonta).

330. "tejjäm poig ongo naiziz vai naizeta" 
(nuorten puolesta tiedusteleminen).

331. "yks on naizis, toin om poigamies" 
(tiedusteluihin vastaaminen, naisissa
=naimisissa).

332. "valeh on vanhan nainda" (vanhana naimisesta, 
vietti puuttuu).

333. "naind ei ole suuri aigu, a eländ on suuremb 
aigu" (lyhyt aika elämässä).

334. "naindalleh on hänelleh, hänehiine mutsoi roih" 
(löytyi hänenlainen vaimo).

335. "naindaijiz on" (naimaiässä).

336. "briham moam itköö nainduvirren pojjal" 
(äiti itkee naintavirren kosimaan lähdettäessä,
onnea tuomaan).

337. "poig on naitettavu, tytär on annettavu" 
(naitetut ja annetut).

338. "miun ämmö toimitti jotta sillä keinoin tytöt 
mäntih sulhasikse, pani tyhjän huotran tähä vyölläh"
(huotran eli tupen vyölle, naimahalujen merkiksi).

339. "menendigä on neidizel" (menentäikä,
menohalut).

340. "Kellovuarassa on ylen äijä mustakulmazie tyttöjä" 
(mustat kulmakarvat omaavia).

341. "mustakulmani korie, pystynännini sorie" 
(karjalaista naisihannetta).

342. "hyvä oli enne muodoillakseh neidizenny 
omal vallal" (oman vallan aika).

343. "ei ole muuvosta murkinakse" (muodosta
eli ulkonäöstä).

344. "ei iho ildazeksi eikä muoto murkinakse" 
(sanonta).

345. "ei ole minum muodoine murginakse, 
ihoin ildaizekse sinul" (kosinnasta kieltäytyviä 
sanoja).




346. "haven ku levval kazvau, ga sit pie muskam mieldy" 
(ala pitää miehen mieltä).

347. "pitäis ruveta morsienta suahustamah" 
(ei hoppu hyvää).

348. "ei täs kohtoa ole minul vastinehtu, ei ole minuhistu" 
(ole vastinetta, mieleistä miestä).

349. "se oliz minuhine mutsoi" (minuhinen,
yhenlaisuus).

350. "ei männä elon hyvyöllä, eikä miehen kaunehuolla, 
männäh miehem mielevyöllä" (ei naida varoista
tai kauneudesta).

351. "piettih mieles toine toista kuuzi vuotta" 
(ennen yhteen menemistä).

352. "mie en mielin miestä soaha" (halunnut miestä, 
oman mielen mukaan eläminen).

353. "miun ker istuo, toista mielisteä" (tekee 
vastoin tapoja).

354. "mielissyttih yhteh" (mielistyä yhteen).

355. "omal mielitahtol meni miehel" (oma tahto).

356. "mielitahtohizen ukon sai se neidine" 
(mielen ja tahdon mukaisen).

357. "mielozu ukko" (mieluisa).

358. "ken sattu mieltymäh ni ne mäntih yhteh siitä" 
(mieltyä yhteen).

359. "poiga mieldy tyttöh, akakseh otti" (tytöstä
akaksi, pojasta ukoksi).

360. "minä en häneh voi mieldyä, ei ole häi minun 
mieldy myö" (mieleisen odottaminen).

361. "kem mingi neidizen tsomuttu pagizoo" 
(puhua neidon somuutta).

362. "magied on sanat suus hänelleh, vattsa va 
ei ole magie" (makeat sanat ja kova sydän, 
vieraita piirteitä).

363. "hyvin on sil brihal vattsu lämminnyh mejjän 
tyttäreh" (vatsa eli sydän, usein käyvällä kosijalla).

364. "lähembäizie paginoi älä vie rubie pagizemah, 
vie emm ole hyvät tuttavad" (hiljakseen
tutustuminen).

365. "ota se, kudai on lähembänny" (lähelle 
naiminen).

366. "se oli mium mieldä myö da luida myö" 
(mieltä myöten ja luita myöten).

367. "loittosih kum miehellä mänet, vatsallah koavut" 
(loitolle naimisesta, joutuu vieraiden keskelle).

368. "pideä lizendeä meil perehtä, poiga naittoa" 
(pojan naittaminen).

369. "se katso livahuksem pidi" (livahti miehelle 
salaa).

370. "toko häi söi hyvin, lipoi, duumaitsin, ei heitä" 
(söi laatimani ruuat, ei jätä).

371. "lepindeä myö puutui mutsoiks" (lepintää 
eli kohtaloa myöten, vrt. leppä=veri).

372. "vie heid yhteh jumal lepiksendelöy" 
(lepiksentelee yhteen, vrt. jum=yksi 
luojahengistä).

373. "lepitteli meitä yhteh mänemäh" (lepitteli
yhteen, vrt. leppä, lepyttää, leppyä).

374. "ned on jumal lepitännyh yhteh" (lapsena 
ystävystyneet).

375. "ei minul leppinys sil miehel mennä" 
(ollut tarkoitettu, vrt. veri vetänyt).

376. "sulhaized tuldih, ga tyttö terväh lepsahtih 
pagoh" (vrt. meni piiloon).

377. "naimah urhastuttih" (urhastuttih eli
rohkaistiin nuorukaista kosimaan, vrt. ur-sielu, 
urhea, urhot).

378. "lemmekäz oli, kerran sulhaisti yhtä tyttöi 
da akan sai" (lemmekäs, sai akan kerralla).

379. "sanottih lemmekäs tytt on, sih sulhastu kävyy" 
(käy paljon kosijoita).

380. "lemmekäz neidiine" (poikia puoleensa
vetävä).

381. "kahtakymmenseitsendä tyttöi sulhaisti, 
akattah kuoli" (ahneella akaton loppu).

382. "kirzakka sie ylen oled minuo vaz, ole vähäistä 
lauhakembani" (lauhakampi eli lauhkeampi,
miehen opastamista).

383. "oli lauhkie mies" (tyyni, lempeä).

384. "lauhkiesti pagizoo" (lempeästi).

385. "oliz jo igeä, ga lapsimielini on vie" 
(omaan tahtiin varttuminen, vrt. omituinen 
täysikä).

386. "hänel lapsuon aiga proiji, jo om parda habenel" 
(parta hapenella, lapsuus loppuu).

387. "miul pardaudu leuga" (miehistymisen 
merkkejä).

388. "hänel on vie lapsen mieli" (perheen 
perustaminen=aikuisten asia).

389. "sil on täyzi mieli do" (täysi mieli, 
valmis naimaan).

390. "läksin neittä kosjomah pimijästä pohjolasta 
tarkasta tapiolasta" (pohjolasta=pohjoispuolella 
asuvista, tapiolasta=metsässä asuvista).

391. "ikäv on yksin öitä muata, pimijöitä vietätellä" 
(naimisen tarkoitus, ikävän karkoitus).

392. "pietti mieldä se tyttö lujah" (pidätti mieltä 
eli oli järkevä, pitää mielensä).




393. "paha on salata neito, hivus pitkä piiletellä" 
(salata eli pitää piilossa).

394. "sid on sana peäl, ku paikan sai kaksgriunahizen" 
(paikan eli liinan, kosimalahjoja).

395. "peäluuda lujendoa, ei mäne vie miehel" 
(lujentaa pääluuta, odottaa järkevöitymistä,
luonteen tasoittumista).

396. "jo lujendui piänahku, ennen oli töyhäkkö 
mieli" (töyhäkkö eli häilyvä).

397. "piän ando" (pään eli rukkaset).

398. "sano minule piähiine, tuled va et tule" 
(päähinen, lopullinen vastaus).

399. "lujoa peälakkoa" (järkeä, mieltä, toivotettiin 
naimisiin menevälle).

399. "peälakka tazaudui, on kakkymmenviiz vuotta 
igeä jo" (mieli tasautui, voi mennä naimisiin).

400. "neidine se maltau mielen, ei pereä anna" 
(malttaa mielen, pitää päänsä).

401. "hänem peättämizii en huoli, kunne katson, 
sinne menen" (vapaudesta pitävät, vakiintumisen
vastakohtaa).

402. "a kintahat jätämmä pattsaham peäh ta 
vieristänä tulemma pereämäh" (kosijaistapoja, 
vieristänä=joulun pyhinä).

403. "kumbane tostu pettelöy i ainos kielastelou" 
(pettää ja valehtelee, vieraat piirteet).

404. "tazamielin on, ei toroa" (toroa=riitele, 
tappele, omat piirteet).

405. "parrammiehel pagin leveni, kozittsi liigoa" 
(pakina leveni eli vaati liikaa lahjoja, 
vääränä pidettyä käyttäytymistä).

406. "parroitti levvan, naimah rubieu" 
(omat naimaluvat, vrt. omituinen 
"konfirmaatio").

407. "parroissah on jo miez, täyzi miez on" 
(aikuistumisen merkkejä).

408. "parranhaven levval työndyy, mield ei ole" 
(parta ja miehen mieli).

409. "miul ie ule ni kedä paginkanzua" 
(pakinakansaa eli juttukaveria, 
pariutumisen syitä).

410. "tietoks lain, se oli hyvä paginkerdani" 
(tulimme juttuun, otin mielitietyksi).

411. "hä om miulleni paginvelli, hänel mie voin 
sanuo izmenättäh" (pakinaveli, izmenättäh
=vilpittömästi).

412. "otandumieli g ollou, ga tulov vie uvvessah 
kozitsemah" (kosintamatkojen tarkoituksesta, 
varmistetaan miehen aikomukset).

413. "kyllä niitä vielä ottajie tulou, tai parempie 
sulhasie löytyy" (paremman odottaminen,
kenen mielestä).

414. "mimmoine mänijä, semmoine i ottaja" 
(yhenlaisuus yhistää).

415. "oliz mieli miehel, kui oliz ottajad" 
(ottajista pulaa).

416. "miehel ei mennyh, vuotti vie paremboa" 
(odotti parempaa).

417. "ei ole minuu ni kedä miehel ottajastu" 
(naimaonnen hylkäämät).

418. "neizakaks jeä, hyväd oteta ei, a pahoil mene ei" 
(jää neisakaksi eli vanhaksi piiaksi, parempi kuin
mennä pahalle miehelle).

419. "ta sitä mielelläh otettih ku siikoa viet vakallisen" 
(kosimalahjat, hyvitellään koko perhettä).

420. "ozikin toi meäm poigu, hyväm mutsoin" 
(osikin eli onnen tuojan, hyvän vaimon).

421. "ongo siula mieli tämä tyttö mutsoks ottua" 
(ottamismieli, jättämisen vastakohtaa).




422. "koirat haukkuu, kozjat tullah" (sanonta).

423. "ozattomalla pidäis olla naimatta" 
(osattomalla eli onnettomalla, vrt. terveytensä 
menettäneellä).

424. "poigamies, kuni on oal kahenkymmenen" 
(voi aloittaa naimapuuhat).

425. "näytetäh vain semmosella poikamiehellä" 
(neitoa, vääriltä miehiltä suojeleminen).

426. "poarah peävyttih hyväd, ku kahta puu hallattu" 
(pariskunta, kuin kahtia halkaistu puu,
yhenlaisuus).

427. "a erähel tulou bokin, ei sua tuta" (kosija 
ilmestyy sivuttain unessa, ei saa tunnistaa).

428. "porraspiiroat syötettih" (saatiin rukkaset, 
kutsuttu sisään syömään).

429. "jotta kun vain kontieta nähnen unissani, 
niin jo silloin sulhaset liikkuu" (hyvä enne, 
vrt. kontion heimon sulhaset).

430. "siitä mänöy ta puhaltau sen tuohuksen" 
(tuohuksen sammuksiin, neito, kosijoiden
aika poistua).

431. "pie muzikka muskam mieldä" (pitää 
miehen mieltä).

432. "puhazmielini" (hyvätapainen).

433. "puhazmuodoni" (siisti, kaunis).

434. "puhassydämini" (aito, rehellinen, 
toivottuja piirteitä).

435. "ei anneta tytärdy, ga sit sanotah, pullo annettih" 
(pullo eli rukkaset, vrt. tuohisten kohojen 
kutsuminen pulloiksi).

436. "pulloz ajoa kodih" (reellä kotiin, 
pullon saatuaan).

437. "tsesti puoleni sil neidizel, sulhaizii k ei syötetty" 
(syötetty kosijoita, tsesti=onni, naimaonni).

438. "tulgah minum peädy sugimah, minul ken 
puolizokse puuttunoo" (sukimaan päätä, 
uniin kutsuminen).

439. "ken minul puolizokse puuttunoo, tän yön 
tulgah jalgoa jaksamah" (unessa, jaksamah 
eli riisumaan).

440. "neätäni turkki näkyy, repopuuhka puhrottau, 
sillä annan tyttäreni, liitäl lempilintuseni" 
(kosijan vaatteet, kertovat kyvyistä).

441. "naini miusta itkömäh jäi" (jäi itkemään,
minun vuokseni).

442. "mielie pyörittelöö neidizel, itsel ei ole tozi 
mieles" (tunteilla leikkimisen vieraudesta,
omat suhteet=tosimielisiä).

443. "kell on kaks pyöryä piäs, kaks naista ottau" 
(kaksi pyöryä eli hiuspyörtyäistä).

444. "jotta minne päin se koatuu, nin sinne päin 
siitä se miehellä mänöy" (sytytetty puupuikko,
naimasuunnan ennustamista).

445. "kunne miähele mennen siäpäi koiraine 
haukkukkah" (ennelukuja).

446. "myö läksimä tovistamah jotta onko asiet 
vielä meilä päin" (kosintamatkojen tarkoituksesta,
hiljaa hyvä tulee).

447. "piästäs pävöt kohastas kelpoat" (sanonta).

448. "annas, akka, tyttöäsi, en tuota pahoin pitäisi, 
sylissäni syöessäni, käsissäni käyessäni, selässäni 
seistessäni, maatessa mahani alla, empä anna tyttöäni, 
ennen kuin hiihät hiien hirvet, hiien nurmien perältä" 
(hirven hiihtäminen).

449. "sen mä mieheksi sanoisin, urohoksi arveleisin, 
joka jouseni vetäisi, kaareni kiinnittäisi" (jousen 
virittäminen, miehuuden mittoja).

450. "koira haukkuu, kosijat tulloo, pistii piika penki alle" 
(kosijoilta piiloutuminen).




451. "niimpä ennen eukko neuvoi, oma vanhempi 
opetti värttänätä veätessään, kehrä vartta kiertessään,
oma poikani polonen, lapsi oma loatimani, ota impi 
onnellas, ota omasta suvusta, oman pellon penkereltä, 
vierestä oman veräjän, oman kellon kuuluvista" 
(omaan sukuun naiminen, vrt. lähelle).

452. "täss on tyttö tyyni mieli, tekemähän taitavainen, 
ei tarvitse akkojen apua, paljon on omast avusta" 
(taitava tyttö, omia hyveitä).

453. "kyllähän se nyt on hyvä, mutta taitoa olla 
keveänkalleutta" (mies, kohtelee hyvin aluksi).

454. "s olis kans tullum mulle hyyrylääseksi mutta 
minä sanooj jotta tuallaasta min e huali" (puolison 
valinnasta, tärkeää pitää päänsä).

455. "Etlahar rupes sitte oikeen kamoksun sitä sittes 
sitä sulhastansa" (kammoksumaan sulhastaan, 
pitkän kosinta-ajan tarkoituksesta, harva jaksaa 
teeskennellä vuosia).

456. "sii ol koko aja simmost kampeloittemist" 
(kampeloittemista eli vääntöä seurustelussa, 
pieni vääntö=luonnollista, suuri vääntö
=luonteet liian erilaisia).

457. "kyllä ootta huonoja miehie, kun annetaal 
leskenkamuhtoijen tulla" (annatte vanhojen 
leskimiesten tulla kosijoiksi, teette vastoin
tapoja).

458. "enne on yksinniä ko kehnon kamruatin kans" 
(kehnojen vältteleminen).

459. "o nii simmonen kohtelias ollu mun kansan" 
(oma ja vieras kohteliaisuus, oma=pysyvää, 
vieras=loppuu heti kun sanotaan ei).

460. "tuu sen kamus kans" (kamusi eli 
seuralaisesi).

461. "kuuluuhan sil jokuun kamu olevan, ei se yksin o" 
(kamu eli seurustelukumppani).

462. "ne yhtenä kupllaasttaat" (kuplastaa eli 
seurustelee).

463. "ol ja harvapuhehine, ei hää kankeekieline 
olt, ei vaa sipattaant" (oma harvapuheisuus, 
vieras kankeakielisyys).

464. "se on semmoinen kankulaluontoinej jonka 
kansa ei sullaannu yhtee" (kankula eli koppava,
vältellyt piirteet).

465. "kyl vakka kantees valittee" (nuorten 
naimapuuhista, yhenlaisuus).

466. "ois pitänt ämmä vähä käyvvä konttii kantamaa" 
(konttia kantamassa eli tiedustelemassa miehen 
luona, tällöin olisi vältytty huonolta liitolta).

467. "Sylvi oj jäänyk kannollens kassoomaav" 
(kannolle kasvamaan eli elämään synnyinkotiinsa, 
sopii joillekin).

468. "tuli vasta kannollensa kasvaan" (tyttären 
palatessa vanhempiensa kotiin, uusi lähtö).

469. "piruakos minä tollasel äjjän kanttural tiej 
joka ov vanha ja vaivain" (vanhojen naimisesta, 
luonnotonta).

470. "mennee kapijopailap puhhuun" (puhumaan 
kapiopaidan, puhemiehen lähtiessä matkaan).

471. "sanoit että pian se naija karhauttaa" 
(nähtäessä poikaa tytön seurassa).

472. "sietäs tässä karhistaijja ja ruveta euko ottoo 
ku ei talossa oon naista minkääl laista" (eukon 
ottaminen).

473. "mitenkä sinä uskallat männä tuommoselle 
miehelle, niihhän tuo on karhumainen luonteeltaan" 
(karhujen ystävät).

474. "siinähän on ensin kattomista ettei aja ittiään karille" 
(puolison valinnassa).

475. "Eino karkasi luontonsa ja otti akan" 
(karkaisi luontonsa, akan otto=suuri muutos).

476. "soon naisiin nähälev vähän karkas miäs" 
(karkas eli arka).

477. "kyllä se on semmone karrikka että ei sen kansa 
oekeen tule toemeen" (vastahakoinen, ärtyisä, 
vältellyt piirteet).

478. "oha se vähä karsakkaa olone, van ku ei välitä 
siittä nii meneehän se" (vähän karsakka,
muuten hyvä).

479. "kyl siinä kans karvasta niälläs saa monta kertaa 
ko semmottem miähen ottaa" (karvasta niellä
eli kärsiä).

480. "niihhän tuollon nuoreks mieheks kartsakka 
silimälluonti, ei se oikee muihen kansa sen olo lutviivu"
(lutviivu eli pärjää, parempi elää yksin).




481. "silläki on jo karvannousu parahillansa ku on 
niin kova hökä miesten perähän" (karvaikä
eli naimaikä).

482. "näkkyy olovan sipisemistä keskenään niinä 
karvanpuhkeemisaekona" (salaisuuksia,
murrosikäisillä tytöillä).

483. "kyllä sitä jo semmonem plikka tekee yhtä ja 
toista, karvapuo nainen" (naiseksi kutsuminen, 
vrt. akaksi).

484. "kyl miä sain hyvän miähen, ei se eres 
karvastelekkah yhtäh, soon ihran siivu" 
(ei juopottele, siivo).

485. "se oj jo niim miehen näkönen ko rinta ja 
käsivarret on karvottunu" (karvaikä).

486. "kas kun es sää ruvek ketää ottamaa" 
(naimaan painostajat).

487. "joskus vanahukset aaveili, että lapsensak 
kasvunkumppanit mennee naimisiin" (aaveili
eli ennusti, lastensa liittoa).

488. "kahest katala nai, kolmest kovaosaine" 
(uudestaan naimisesta, uskotaan johtuvan 
luonteesta tai onnesta).

489. "sill on sitten rehellinen kattanto" 
(kattanto eli katse).

490. "sellaanen yröhön kattintaanej jotta kattoo 
niin ylypiää" (ylpeä katse, vieraat piirteet).

491. "sielä sitä soppii Matinnii itellee eukkoo 
katastella" (talkoissa).

492. "kum meet siihev vävyksi saat katellak 
kannalta rekiä ja viheltää" (elää huoletta, 
kotavävyt).

493. "mitäs tuumaat, ooks puhunum mittään 
vanhemmilles, jos minä käyn siä teillä" 
(kysymässä vanhempien suostumusta).

494. "morsianta nyv vähä oli pujetettu että sen 
nyv vähä erotti kuka se oli" (puettu morsianta, 
jotta erottui muista).

495. "kova ikävä sil o heti Elina jos o hiukankin 
kauvam poijes" (miehen ikävöiminen, 
rakkaus=yhistävä voima).

496. "minä kaon sitä että kum minä en sattunna 
sen tytöm puheille" (kadun sitä, mitä enemmän 
löytää sitä enemmän menettää).

497. "naimistain ko nuoreem mäni, ku en älynt 
elleä kauvemmii" (kadun nuorena naimista).

498. "kauvempaakos seki lähti vaimon hakhuun" 
(kaukaa hakeminen).

499. "mitäs sit ny emäntää kaukempaant" 
(läheltä hakeminen).

500. "veljenil löyti omansa oikeen tualta kaukamailta" 
(kaukomailta, turun seudulta).

501. "ken taas sitä kauneutta katso, mie taas 
en kauneutta katsont" (omaa arvomaailmaa, 
luonne ja kyvyt tärkeämpiä).

502. "luulis sit nyv vähemmälkii kaunistoksel 
miähille kelpaavan" (liiasta koreilusta
vrt. omituiset peilit).

503. "näkö ei työtä tie eikä kaunnius kaskkee hakkoo" 
(näkö ei elätä).

504. "ei se pysyt tuo kaunhiuskhaa" (kauneus 
ei pysy).

505. "sanottiinkin ettei saa ennem miästäkän 
ottaa ennenkun osaa miähem pairan kauluroitaj" 
(ommella kauluksen miehen paitaan).

506. "meirän suvus on aivan sukulaaset tehenyk 
kauppoja" (sukulaiset naimakauppoja, 
vrt. serkkujen naiminen).

507. "hää minnuu sillo jo nii paljo kavattel 
ko myö laskettii mäkkee" (katseli sillä silmällä, 
tuleva mieheni).

508. "seun kehenäyskymmenellä" (naimaiässä, 
kehnäyskymmen).

509. "ensihhää lintukii kaverin hakee ku pesän laittaa" 
(lintuihin vertaaminen).

510. "sit jos oli miälellinen kaveri ni kyllä s oli sitte 
hauskaa" (tanssiminen).




511. "myö oomma iha paimekaverit" (tutustuimme 
paimenessa, mieheni ja minä).

512. "kyllä naimisiin ennättää koht keikkuin juoksemata" 
(naimisiin kiirehtimisestä).

513. "emmie tuost pojast yhtiä piittua, se o sellane 
keikkaselkä" (keikkaselkä eli koppava).

514. "se tyttö o sellane keikone, jot soap siit mies häjy 
euko" (keikone eli itsepäinen, vrt. keikoilla).

515. "rämäpäine mies jos on ni sen keral onkii keilis" 
(keilis eli pulassa).

516. "tos toi flikka alvarii seisoo peilin eres ja keimailee 
ittees" (vieraat peilit, vrt. veden pinta).

517. "en viitti katella sellast keimailemist ku hän 
poikien eres pitää" (keimailemista paheksutaan, 
yksityinen=omaa, julkinen=vierasta).

518. "sulhast ku tultii, ni sillo pit tytön paistua 
pyöräyttiä keitipiiraat" (puolikuun muotoiset
ryynipiirakat).

519. "on niitä semmosijaem miehhie että ne ei lähe 
akkaen keimeniin, niin ite ommie" (ite omia
eli itsellisiä).

520. "akka soa ollak keinokas, että sen ukon kansat 
tulloo juttuu" (juron ja itsepäisen kanssa).

521. "Jaakko kekistykiv vallan kun se rupes naimassa 
kulkeen" (kekistyi eli piristyi, naimaiässä pitää 
saada naida).

522. "sulhasethaa niit ennen toi saalii ja silkkii 
ja ketjui" (sulhaset eli kosijat).

523. "on se semmone se tyttö ettei se miteä 
pijä omina tietonaa" (juoruilee, vaikeuttaa 
luottamuksen syntymistä).

524. "miten sie viittit, täysi mies, tuola laila keljuta" 
(keljuilla, täysi eli aikuinen).

525. "sen kelkkoih rupes" (juopon pojan 
kelkkaan).

526. "kelepookos se kosiaesmies muu ku heimolaine" 
(muu kuin heimolainen, omaan ja toiseen
heimoon naivat, vrt. sukuun).

527. "em minä huolis sinua kanssan nukkumaan, 
sinä keluat nii että oekeen" (keluat eli potkit 
nukkuessasi).

528. "son kelepauttanu ittiihäns sille miehelle 
muttei se mies näytä siitä perustavan" 
(vrt. viileänä / järkevänä pysytteleminen).

529. "saa nährä kuinka kauon tuata piisaa, 
jotta nuan kauhiasti kenathan" (lempeä piisaa,
nopeasti loppuun palavat suhteet).

530. "ennen vanahaan on vanahemmat 
järjestänneet, kuka tulloo kellennii" 
(vrt. väärien suhteiden heikentämät, 
molemmassa hyvää ja huonoa).

531. "se on kepsakas likka, ei se turhia kuhnustele" 
(ripeä, vikkelä, ketterä).

532. "näpsänkepsee" (omia hyveitä).

533. "kyll on kepsiä käymäh toi Kaisa" (käymäh 
eli kävelemään, voisi sopia meidän pojalle).

534. "kepsuuttelluo nii kepijöil jaloil ko 
morsiaihmine" (ihailtuja piirteitä).

535. "kyl se on siit niin kepsu mies, että mie 
en luota siih en niin yhtäh" (hienosteleva, 
kevytmielinen).

536. "männiit pitkävirsuks" (pitkävirsuks 
eli kosijoiksi).

537. "kel mie emo kerenne, ois miul ottajii" 
(emon neuvon kysyminen).

538. "näffäkäs flikka se Mari o, kyl siit kerkiiväise 
ja tuhtim muijan saa" (kerkiäväisen ja tuhdin 
muijan).

539. "pittiähä hemest olla keral, ko kylliä männiä" 
(hemest eli heila, keralla sukuloimaan mentäessä, 
uuden ihmisen esitteleminen).




540. "mitenkä hän saes sen kessiintymmää" 
(tytön kesyyntymään, kyseli poika vanhemmilta 
miehiltä).

541. "em minä huoli kessukirnusta, se haisoo pahalta" 
(kessu eli tupakkamiestä).

542. "kyllä minä miähen kanssa kestän" (kestän eli 
pärjään, itsensä tunteminen).

543. "oli liijaksi kesu flikka, poikiihil liijaksi tärkiä, 
jotta menöö liijaksi" (menoikä).

544. "taisihan se olla niin kesu, että antaa poikijen 
kutkutella ittijähä" (kesy=antaa kutkutella, 
villi=ei anna kutkutella, vrt. uroksia välttelevät 
naaraseläimet).

545. "se suluhainen ol enemmän semmoinen 
ketalessorttinen, humalassa alako ketalehttook" 
(paheksutut juomarit, kuuluu ns. parannettaviin 
tauteihin).

546. "ee tuommosen ketaleen matkaan tok kehtoo 
kuvan immeinel lähtee" (ketaleiden
vältteleminen).

547. "minä sittä ketkatan semmoisestik" 
(ketkatan eli kikatan, omista piirteistä 
kertominen).

548. "no jopa se kävi kettanastik kun naemamiehem 
piti palatat tyhyjintuumij ja norpollanokin takasi" 
(naimamiehen eli kosijan).

549. "plikastaankos stä ny ollaan menosa ku nin 
on putsattu ja parhaisa ketteisä" (puhtaana 
ja parhaissa vaatteissa).

550. "kyl se tytö hupakko on koko kevahko, 
se on sellain keimailija ja oikei tuhmaylpijä" 
(vieraina pidettyjä piirteitä).

551. "mie kun olen nii kevas" (iloinen ja puhelias, 
itsensä tunteminen).

552. "monet naeset oj jo yhen kerran kevenneitä 
miehellääm männessää" (kevenneitä eli lapsen 
saaneita, lapsen saaminen=häitä vanhempaa 
perinnettä).

553. "seu hupanev vaemo, ku seun niin kevyl
luontonee" (kevytluontonen eli iloinen).

554. "tytöt meni kaapunkiij ja siellä pillausivat 
niin kevymmielisiksi" (kaupunkien pilaamat).

555. "siin on mies ihan järkehinen, siit on 
kaukana konnankoukut" (järkevät miehet, 
konnien vastakohdat).

556. "se puhuu niin kaukaatte ja kiärästi" 
(oma ja vieras puhe).

557. "Kaappoo on kierä, puhuu kauaatte" 
(oudoksutut piirteet).

558. "se on semmosta jaahaamista se niijjen, 
Iitan ja Akselin, naemisiinmeno, tulleneeko 
tuosta sen kummempaa tolokkua nytkää" 
(oma jahkailu, vieraat häät).

559. "ennen nuoruutee sitä ei pitkijä joamailemisija 
pijetty" (mentiin nopeasti naimisiin, vrt. yhteen, 
omaan kotaan muuttaminen). 

560. "nykyiset immeiset ne hieroo ja juartaa tuota 
naemiskaoppoosa" (naimisiin pakottamisen 
loputtua, paluu omiin tapoihin).

561. "niis se huastoo juari kum miehet" 
(puhuu hitaasti ja pohtien, vrt. heimot joissa 
miehillä ja naisilla eri kieli).

562. "ei tuon tytön kansa tuut toimeen kuu 
se ei muuta kuj juonijaaj jakelee päiväkauvet" 
(jakelee juoniaan, oikuttelee).

563. "viimen siitä tos tul tuon Matin eukon 
otosta, pitkään se jahkaillii puoleen ja toiseen" 
(eukon otto=iso päätös).

564. "mää em miäliist sik kaikkii jahka" 
(jahkaa mielelläni asioita, oman luonteen 
ilmoittaminen).

565. "minä pijäj jakopereä sev viimesej jo, 
em minä eneäm pijäh häitä" (pidän viimeisen 
tyttäreni kotona, suurperheiden tapoja).

566. "ei se ole sen jalakhainen että se naimishin 
mennee" (vrt. luonteinen, terve).

567. "kyl se pari jamottelloo viel niitä asioijaa 
enneko männööt yhtee" (jamotteloo eli selvittelee, 
vrt. jamoa yhteen).

568. "miä janaan toista ja Hilma janaa toista, 
eikä päästä yhteh" (eri suuntiin janaaminen, 
huono enne).

569. "suopuvat lassa jo toisihinsaj ja sitä jatku 
sitte aikaihimissä" (suopuvat eli kiintyivät lapsina 
toisiinsa, suopua, vrt. sopu).




570. "ei oom mittääl liika puhelijas van toesinaan 
se aeka mukavastis sannoaj japsaottaa" 
(sanoa japsauttaa, oikea puhe).

571. "suutahtaas saa vae jatkutusta ja ratkutusta 
minen kaovvan kärsi" (jatkutusta eli jankkaamista,
asian jatkamista).

572. "tuos Maris on miehel jehkuo kyl, kenel tahojuase" 
(jehkuo eli vastusta).

573. "äet jementi piähän, jotta elä tyttö tuolla iällä liikoo 
riijjuulla vuohkoo" (äidin neuvot).

574. "näen kuh huhtikuussa mänin niin kesäkuussa 
juohi itellen eokon" (asumaan uuteen mökkiin, 
vrt. kotaan).

575. "meiren oli miäs jokapualine" (jokapuolinen 
eli moneen kykenevä, vrt. omituiset ammatit).

576. "ei sitä laseta, johonkun hunninkolle, poikiin 
kans eikä mihinkää ni" (lasketa 17-vuotiasta tyttöä, 
liika suojeleminen ja liika vapaus, keskitie=poikien 
tapaaminen päiväsaikaan).

577. "nämä kun yhteem männäj joksottaa" (oma 
yhteen meneminen, vieras naimisiin meneminen, 
oma=luonnollista käyttäytymistä, vieras=keinotekoista 
käyttäytymistä).

578. "meijänni poika se tyttöin jälessä jolohuiloo" 
(jolohuiloo eli kuljeksii).

579. "jolokka tul, mitä tehhää, ajetaanko pois vai 
annetaanko olla" (yöjalkaan tulleesta pojasta).

580. "pari tullaj jollahti" (tytön kerrottua pojalle 
kaikki vikansa, avoimuudesta kumpuava 
luottamus).

581. "se tul suurej jollinkin kans pois" (itkun 
kanssa pois tansseista, vrt. baarista, vieraan 
viinarallin alkua).

582. "sihis soon Ellikin kototalohons jiännyk" 
(kotitaloon jääneet, sopii joillekin).

583. "tuo Matti on jolostunna paljo viime näkemän" 
(jolostunna eli komistunut).

584. "miul ei joka jolpatsu kelpoakkoa" (vieras 
ylpeys, oma omanlaisen odottaminen).

585. "jos ma jonkunlaisen jonkan saisin, 
paremp ois kun ilman" (yhessä viihtyvät).

586. "se joutu jonnekki vähä eemmäs" 
(edemmäs naimisiin, naimisiin joutuminen, 
vrt. yhteen pääseminen).

587. "en minä jokkaesen jonttaviärän kansa lähe" 
(ei kannatakaan, jatkuva pettyminen=heikentää, 
haaveilu=vahvistaa, oikeiden ihmisten 
kohtaaminen=vahvistaa).

588. "kyllä se tuolla viimmesellä tytöllä on ukko 
soatava" (oma nuorten auttaminen, vieras 
naimisiin pakottaminen).

589. "joo minä oon koittanu ittekkin kattellas 
sulhaasta" (katella sulhasta, kesäaikaan, 
kesä=liikkeen aikaa, lemmen aikaa).

590. "sehän kävi niij jopelosti että Antin naemisesta 
ei tullut taaskaam mittää" (naimaonnen hylkäämät,
vrt. väärä aika).

591. "miehen ol iloluontonen, ei mikään jopsikka" 
(toivotut piirteet).

592. "tympiä sen kans on kahen ollak kun se un 
semmonej jornokas" (jornokas eli juro, 
oudoksutut piirteet).

593. "a siin o nii joro näköne mies, jot en mie 
vuaa uskaltas sen kans lähtii" (ei se näkö, 
vaan se luonne).

594. "jorri hiän oli puhheilleenni kotvan sai 
vuottook jos hältä kysy mitä" (puheliaat ja jurot, 
eivät sovi yhteen).

595. "ei tiälä suuta puhumisee tartte, tiälon 
kaikki miehet sellasija jorrija" (jorrija eli juroja, 
luonnenimi jori).

596. "mie vähä moanitteli mut heä voa jorrotti" 
(jurotti, murjotti, luonteiden erilaisuus).

597. "tul siit joskus päiväl että isäkin näkee" 
(tietyn tutustuttaminen vanhemmille, 
omat naimatavat, tapahtuvat itsestään, 
pienin askelin).

598. "ne kun ol kumppiij jotta hupsusta juur 
pantu ja höperöllä vastattu" (hupsuja molemmat, 
yhenlaisuus).

599. "se on hyvin jouhee poika, se ei turhia hättäile 
eekä hosu" (jouhee eli tasainen).




600. "minähän tämäm mökin tein kun tulij joukolliseksi" 
(joukolliseksi eli perheelliseksi).

601. "oottonkos työ joukotellunna" (menneet 
yhteen, perustaneet perheen).

602. "ohan niitä sitte ettei ollenkaaj joukotella" 
(perusta perhettä).

603. "joko teijäm poeka or ruvenna joukoittelemaa" 
(vrt. jouko=joutsen, joutsenen heimon kieltä).

604. "alakaspa olla aeka senniij joukottuva" 
(perheen perustamista lykkäävät, vrt. vapaudesta 
pitävät).

605. "yksin onkii paremp olla ku joutaval miehel" 
(joutavat miehet).

606. "toine on förloovannu ittesä mutta toine oj 
joutilas" (förloovannut eli kihlannut, kihloihin 
menon vieraasta alkuperästä).

607. "ko sattu joutoiltoina, nek kävelit toishinsa" 
(nuoret toistensa luona, omaa eli luonnollista 
tutustumista).

608. "kum minä kymmenev vuatta siälä olin enneku 
mä naimisiij joulun" (naimisiin joutuminen, 
vrt. yhteen pääseminen).

609. "sittek ku jouvuij joukolliseksi mieheksi niim 
minä laitim pienen oman kojin" (oman kodin 
laittaminen, vrt. kodan).

610. "sitte kum minä aloj jouttuum mieheks" 
(joutua=tulla, varttua).

611. "mulla rupes juhomhan mielesä, että yhthen 
täsä pittää mennä" (oma yhteen meneminen, 
tapahtuu hiljalleen).

612. "ne käövväj juijas kolomena kesänä" (tyttö 
ja poika, kävelivät yhessä).

613. "tulis ajattelemmaaj jotta yhestä tuummin 
kaet tässä nyt kelekaj jukkoon tartuttaan" 
(tartutaan kelkan jukkoon, mennään yhteen).

614. "se jo sittä rupes suluhanenniik käymmääj juluk" 
(käymään julkisesti, neidon luona).

615. "ei ne varsinkkaan niij julukijärkisesti olleet 
kun tuota nykymoalimassa" (olleet yhessä 
julkisesti, nuoret).

616. "sem mies ol semmonej julumetuine" 
(sisaren mies julma, väärät miehet,
pitää potkia pihalle).

617. "se rupes sitä junkuttaaj ja min ev viittinys 
sitä kuullella" (jankuttaa, vieraina pidetyt 
piirteet).

618. "ei siit tule kunno miestä, ko se on sellain 
juntsikka" (juntsikka eli itsepäinen, yhessä 
elämistä vaikeuttavat piirteet).

619. "sem pietä ei sitten saak kientymiän, on se 
sellain juntti" (juntti eli itsepäinen).

620. "mitäs siint ois tult jos ois äkäse miehe kans 
ruvent junttuumaa" (äkäiset miehet).

621. "ei siint tule mittiä, ko hiä vua junttuvua vastua" 
(junttuaa vastaan, liian itsepäisten tulisi elää 
omillaan).

622. "sillon nii juohkee mies" (juohkee eli tasainen, 
omina pidetyt piirteet).

623. "ol nii juolee immeine että kyl sitä viihtii 
rinnallee vettee" (miellyttävä, tasainen).

624. "vaikkem mie miehej jälkiä nää ni juomarille 
mie em mää" (en mene juomarille).

625. "saa se vähäj juonikko ollakkik kuhan ei 
myötääsäj jurnutaj ja jarnuta" (juonikot ja
jurnuttajat).

626. "minnää yhtä tyttöö minkä lienen kuus 
vuotta juontanna" (juontanna eli seurannut, 
vrt. piirittänyt, tapaillut).

627. "en suvannu viinaj juonttoo" (vrt. naisten 
juominen, tasa-arvo=ei ole heikkomielisten 
miesten paheiden omaksumista).

628. "semmosien kans minä en seuraa piräj 
jokka juapottelee" (vrt. juomisen yleistyminen,
"edistys").

629. "sano suoraa, mittee siula om mielessä, 
eläkä juortuile kautta rantain" (kiertelemistä 
oudoksutaan).




630. "kävelee nin nätistij juputtaa" (omaa 
kauneusihannetta).

631. "se ov vua semmone vanhampoja jurikka" 
(itsepäiset vanhatpojat, vrt. piiat).

632. "no jo sinä miehee yhyt, semmonej 
juropäenej jurrikka" (juropäinen eli itsepäinen, 
kelpaa joillekin).

633. "s on niiv vitsikkähäj juteenem miäs" 
(juteenen eli juttuinen).

634. "kun ne olit niim mukavia miehiä niim me 
juttelima" (mukavat miehet).

635. "he o ni juttelevaine ja touha kamalast" 
(juttelevainen ja touhukas).

636. "mie otin sit miehen ku, talohuutta pit 
pitteä ni, ei tult ilma juttuu" (miehen ottajat 
ja miehelle menijät).

637. "oikeen sellaanem mukavajjuttuunen 
ihimine" (toivotut piirteet).

638. "s oli sellaanen kiäräj juttuune" (kiärä
eli kierojuttuinen).

639. "kyl se aika pitkäks tullee ilman juttu
kumppanii" (juttukumppanin löytäminen).

640. "em minä aenakkaat tuntemattommaen 
tyttöen kansa em minä ruvenna juttusillekkaak" 
(tuntemattomille puhuminen, tuntuu väärältä).

641. "Jussi tulloo tänne aena juttusille" 
(juttusilla käyminen).

642. "heä ko sai sen tytön tantsimaa ni sit heä 
sano jot, käi hänen kans juttusiil ja sano jot 
männää tuonne vähä puhelemmaa" (tansseissa
käyminen).

643. "jo niil oh hamppaaj juur yhessä" (hampaan 
juuri yhessä, seurustelevat).

644. "kum meillä se juoruj juuri oli jo vuossotalla 
melekkein" (riittänyt juteltavaa vuodeksi, 
päätimme mennä yhteen).

645. "se ei soa ottoa seittyistä joll ei oo juurta 
kengässä" (seittyistä=vaimoa, juurta kengässä
=omaisuutta, mökkiä).

646. "kyllä minun korventi syvämej juurustimia" 
(tytön päättäessä lopettaa tapailun, 
yksipuolinen rakkaus).

647. "katos juutii kon hylkäs vaa sen entisen 
morssemes ja otti toisen yhtä hullun" (hullusta 
hulluun, yhenlaisuus).

648. "on niin juuto mies ettei sen kans ole mukava 
olla" (juro, itsepäinen).

649. "se puhhuu assien kannalleen" (rehellisyys, 
suorapuheisuus).

650. "mieki olin niin huntalo siihen aikhan" 
(huntalo eli lapsellinen, liian nuorena 
pariutumisesta).

651. "soli hyvin jylkky puhheellenki" (jylkky 
eli tosikko).

652. "jos solis vielä jylkkypuhheinen, nin sei 
olis kyllä mielheinen" (oudoksutut piirteet,
vrt. omien vastakohdat).

653. "millais semmottellem mittään uskaltaa 
puhuak ko on niij jyrreen näkönenki" (näköön 
katsominen, johtaa harhaan).

654. "vaik se nii jyry näköne ol, ei se sentään 
kauhjan paha luanteeltas ollu" (näkö ja luonne).

655. "sen kansas soatti tuumataj jyritteäm mitä van" 
(tuumata ja jutella vapaasti).

656. "sinähän taijat oikein työn jytyn ruveta eukon 
otantiin" (eukon otantaan, voi käydä työstä).

657. "se oli sillej jo vähä semmonen toki otto, 
että se jälijesti poikaa" (tyttö jälesti poikaa, 
vrt. toisinpäin).

658. "olekkos huomannu, että se Veikko on 
ruvennu tuota Kaisaa jälestämhän" (jälestämään 
eli seuraamaan, vrt. eläimet).

659. "se on sitä jo jälittännä usseemmav vuuvven" 
(naapurin tyttöä, lähelle pariutuminen).




660. "se ajatteli ommie tyttöjään että ne ei lähej 
jätkäin jäläkeen" (tukkijätkät, reissumiehiä).

661. "ni minä aattelin että äeten jäläkijä minun ei 
pijäk kävelemäj ja min oov vaka vanhapiika sitte" 
(äidin otettua uusia miehiä isän kuoleman jälkeen, 
vanhempien elämästä oppiminen).

662. "johaan se männäj jämähti yhteen sen naisesak 
kansak" (mennä yhteen).

663. "nöyräluontoine on paremp ku sellaine 
jämäkkäluontoine, joka ei taivum mihikeä" 
(yhessäolo, vaatii taipumista).

664. "nuorena naijap pittää, vanahana on kuj jänönkääpä" 
(nuorena naiminen).

665. "eokko ol otettava Junnunnii, ei aattana vastaaj 
jäpiköetellä" (eukon ottoon pakotetut).

666. "nii järij järevä, nii totuvelliin" (järkevä 
ja totuudellinen, omia hyveitä).

667. "on nii järevä, aina on työn touhus" 
(tasainen, luotettava).

668. "se on se Oekarisem poeka hirveen vakanen 
käötökseltään, se näöttää semmoselta järövältä" 
(vakanen eli tasainen).

669. "puhemieshä se tuli sitte kosimaa, sulhane 
ei järestää tuppaahe tult, se ol, siel, puhemiehe talos" 
(julkinen kosinta, vrt. sitä edeltäneet nuorten
tapaamiset).

670. "siin on mies ihan järkehinen, se ei touhahtele 
joutavia" (järkevyys, tasaisuus).

671. "siin on järk immeine, se ei juokse kylällä eikä 
iltamissa" (omasta elämästä iloa saavat).

672. "ne um menneet järkijää naimisiin" (lapset,
järkijää eli ikäjärjestyksessä).

673. "tottapast eij ollu Annallakkaav valinnav 
varraa kun tuoj järril leipiil lyöttäösi" (meni 
väärälle miehelle).

674. "järvenkiarto" (jäätä pitkin, nuorten 
ajanviettoa).

675. "järvenkiarroj jäläkeen tuli sittej jokkut parittain" 
(nuorten tapoja, taustalla tutustuminen).

676. "tytöttii ol nii ummen takana, ett ol parasta 
kuolettoo jäsenesä ja pysyvä vanhanapoekana" 
(ummen takana eli kaukana, vrt. suksin ja 
veneellä tehdyt kosiomatkat).

677. "a tais sattuu iha jäsenellee, ko Anni naama 
alko rusettuu" (rusettuu eli punertua, puhuttaessa 
sulhasehdokkaista, nuorten nolaaminen
=aikuisten hölmöyttä).

678. "elekeä hyvät immeiset jättääntyäv vanahaks 
piijjaks" (yleistynyt vanha piikuus, vrt. naimisiin 
pakottamisen lopettaminen).

679. "kaks om plikalla surua, kun toivoo saavansa 
ja pelkää jäävänsä" (sanonta).

680. "kylhä se poika nii monen peräs lentää, 
se tiätyst on otettava joka käsih jääp" (käsiin 
jääpi, vrt. tulee lapselle).

681. "en minä vain olis semmosta jörriskövä 
ukokseni huolinu, eihä siltä saa sanaa suusta 
liijon kiskomallakaha" (jörrejä oudoksuvat, 
vrt. tekoja arvostavat).

682. "ei se kiukkune ol, see o semmone jörräk 
ja kankkiluantone" (kiukkuiset ja jöröt 
miehet).

683. "siinä on jöräke mies aina on totinen" 
(jurous ja totisuus).

684. "enkä minä tiännym millai plikalle pyyretään, 
minä sanoij jörräytiv vaan että avvaaks Manta 
mulle oven ko minä tulisin sinne yäks" 
(vieras yöstely, oma aitous).

685. "oli semmonej jörö miäheks, mutta ku 
sen tunteen tuli, ni oikeem mukava se oli sittel 
loppujel lopuks" (jöröt mukavat miehet, 
metsässä ei opi puhumaan).

686. "se on semmoinej jörö, harvapuhheine" 
(jörö eli joro).

687. "itseksie eläjä jöröjukka, hänel ei uo paljo 
muil asjua" (itsekseen elävät, yksin ollessa
ei tarvitse puhua).

688. "kahen kesken se eij oon niij jörökäs" 
(oma kahestaan puhuminen, vieras julkinen 
puhuminen).

689. "jokk on niin juro että ei puhuk kun jöröttää 
hyvin harvaan sittennip puhhuu" (harvaan 
puhuminen, metsäläisten piirteitä).




690. "ka Mattiakin kun uskalti mennä likkaha" 
(mennä likkaan).

691. "niin kauval likka oli nuarena kum 
mummum pää kaarui" (nuorena eli naimattomana, 
mummun kuolemaan asti).

692. "ei tost meiläm pojankollist kukaa huoli, 
vaikka minä kuinka sit kyliä kaahaan" (oudolta 
tuntuva pakolla naittaminen, vrt. miehistymisen
odottaminen).

693. "se män kuahitukseks koko eukon otto" 
(kuahitukseks eli aikomukseksi).

694. "kuka semmosesta hualii kun on kum mettäm
peukko, tukka kahnallaaj" (peikkopoika, 
etsii peikkotyttöä).

695. "vasta syksylähäm minä sitä sae huastella, 
em minä nii äkkijäkkää häntä" (sain haastella 
eli puhuttaa poikaa, jonka tapasin edellisenä 
talvena, hiljaa hyvä tulee).

696. "toesen nenä eistä koappas tytön" (teki
vastoin tapoja, vrt. kilpakosijat).

697. "se um paha kaappaan toesee ommaa" 
(toisen oman ottajat, ihmisvarkaat).

698. "kahen ja sallaa se naemiskaoppa päätetään" 
(kahen ja salaa, vrt. julkisesti, kaksi eri 
perinnettä).

699. "tytöt kanistelloot issiää huonees, 
ko ovat iltamii lähös" (tansseja edeltäneet 
iltamat).

700. "ei yks kahettaa eikä kaks kolomannettaa" 
(perheen perustamisesta).

701. "kahestuaki myö tullua juttuu" (kahestaan 
juttuun tuleminen, tärkeää yhen katon alla).

702. "ko kerta muutenki kahestahan kuljethan, 
ko yhthällä asuthan" (voimme mennä yhteen, 
kahestaan kulkeminen).

703. "kyl siin talos on menny kaks kahnuu yhtee" 
(kahnuu eli kahjoa, yhenlaisuus).

704. "siihe aekaa kyllähä ne kaehempija ol tytöt 
niiko pojattii" (kaehempija eli ujompia, 
luonnonlapset).

705. "kaikkia ko nuin on kiimasa nuorela iälä" 
(tunkeilevalle pojalle, viinanjuonnista 
alkunsa saanut häiriköinti).

706. "os meilläe tavoin tyttö mutton kaehekohassa" 
(tavoin=hyvä, kaehekohassa=kaukana salolla,
metsä kasvattaa hyviä tyttöjä ja poikia).

707. "eikö tuo Hesso lie jo tiijustellu sitä tyttöjä 
kaenaloiseksee" (vrt. kainaloonsa).

708. "minä en ouj juomariloehen kaenalosauvva" 
(vieraat juomarit, vieraat naisten apua 
tarvitsevat miehet).

709. "on nii kainu julkiimoa, jot se ei soa morsiinta 
misteä" (julkiimoa eli uskaltamaan, vrt. miehistymisen 
odottaminen, vrt. puhemiehet).

710. "tokko nuista paria tulleekahan, ko ovat 
vähä niinku ruvennehe toisiahan hylykimähän ja 
kaippomahan" (parempaan ja huonompaan
kääntyvät suhteet).

711. "suap olla kaitanuama kuha oh helläluontoinen" 
(luonne näköä tärkeämpää).

712. "lupas hyvvee hyvän parasta, mut en kajettunna 
sen houkutuksii" (vieraat lupaukset, omat teot).




713. "hänem minä ottazin, kui vai tuliz minulleni" 
(mieleisen löytyminen).

714. "sypiemmästä jos sanot, niim mie itkeyvyn 
kerrassa" (sypiemmästä eli tylysti, 
vieraat piirteet).

715. "täs teil neidine ruskei ku reboi, mustu ku suzi, 
magei ku mezi" (sanottiin kosijoille, eläimiin 
vertaaminen).

716. "mielehizen brihan kera pagina ei loppiete" 
(miehen keralla, puhe ei lopu).

717. "armahan hentun ker pagizenda ei lopu" 
(hentun eli armaan keralla, vrt. tietyn).

718. "g ollet paha sid minä heitän suvaitsendan" 
(ei suvaita pahoja).

719. "minä viinoa en suvaitse" (ei suvaita 
viinanjuojia).

720. "suottoine miez, ei ravei eigo hillu" 
(suottoine eli kohtuullinen, keskitien 
kulkijat).

721. "neidine suohkau, sulhaizet tuldih, siibii 
vajai lindu" (suohkaa innoissaan, kosijoiden tultua, 
omat kosijat=ennestään tuttuja).

722. "abaratko vain sulajat saitta - sulajua suatih" 
(sulajat=myöntävä vastaus, aparat=kieltävä 
vastaus).

723. "sulahaziks käin, g ei tulluh, parembie vuottoa" 
(oudolta kuulostava vieraiden kosiminen, 
tulokset huonoja).

724. "täyzaiguine tyttö gu jiäy, ni häneh tulou 
sulhazet" (kosimassa käymisen alkuperää, 
niille jotka eivät löydä puolisoa omin avuin).

725. "läkkiä sulhazikse" (sulhasiksi,
mukaan kosimaan).

726. "sulhaizikse menemmö, kuz on seitsen tytärdy" 
(taloon jossa seitsemän tytärtä).

727. "jallal sukkela, silmäl vikkelä" (ihailtuja 
piirteitä).

728. "neidizen sravi, vägeh pidi" (piti väkisin,
oma rangaistus, karkoitus tai kuolema).

729. "kiellin kieltämästä piästyö, vain tyttö 
stiiriyty mänömäh miehellä" (tytär ei totellut, 
oma päätös=omat virheet).

730. "tytöll ollah sobahizet" (sopahiset eli 
kuukautiset, aikuistumisen merkkejä).

731. "kai sobavuksed annoin tyttärel, midä vai 
pidänöö tilahez" (annoin vaatteeni tyttärelle, 
nuorten alkuun auttaminen).

732. "sai suadavan kädeh, pitkin piettävän regeh" 
(saatavan, vrt. antilaan, kosimisen kieli
häitä vanhempaa).

733. "pitäis ruveta morsienta suahustamah" 
(saahustamaan).

734. "sinä ittsez jyttysty vastinehtu et sua" 
(itsesi jytyistä vastinetta, yhenlaisuudesta 
syntyvät kestävät suhteet).

735. "meilä kum piti soaha tietöä jotta min 
nimellisen sulhasen soau" (sulhasen nimen 
tietäminen, vrt. sukujen tunnistaminen 
nimistä).

736. "nellättäkymmentä vuotta neitsysti, 
ta täh tuli sulhaset, ei muuta kun sielä heäp 
piettih siitä sisärestä" (vanhempana naimisiin 
menneet).

737. "enzimän naijah emiä myöt, toine naijah 
sizärdä myöt, kolmas kohastah" (vrt. emän 
sukuun naiminen, vanhemman sisaren luokse 
naiminen, kohalleen naiminen).

738. "sitkie taba, ei terväh suutu" (suutu 
helposti, tapa=luonto).

739. "sitkei on taba hänel, pitkähez vihoau" 
(vihaa pitkään, oudoksutut piirteet).

740. "pideli vie nejjisteä vuozi da kaksi" 
(neijistää vuosi kaksi, ennen miehen ottamista, 
itsensä tunteminen).

741. "täs kyläs ei ole sinuhistu tyttöö, 
mujjal pidää ottaa akku" (sinunlaista tyttöä, 
pitää ottaa muualta, hyvät neuvot).

742. "sinuhiine mutsoi" (sinuhinen eli 
sinunlainen, omat suhteet, perustuvat 
yhenlaisuuteen).

743. "vuotti miestä mielehistä, sulhaista 
simasukaista" (vuotti=odotti, simasukaista
=hyvätapaista).

744. "sinnembäzen otti" (kauas naimista 
oudoksutaan, mitä kauempaa=sitä erilaisempi 
tavoiltaan).

745. "ota silmäd minuz, midä minuu katsod 
aivin" (tuijottamisen vieraudesta).

746. "vai siid ei ole ryttyö silmänägyväistä, 
olloogo silmäntaguista midä" (kosijan 
arvottamista, virheettömyys epäilyttää).

747. "ennen kävyimmä muga siid, nygöi tulimma 
sulhaisikse" (ennen kävimme muuten vaan, 
kosintaa edeltäneet matkat).

748. "tytärdy kos kunne sijoitellah, ga yhtelläh 
omoa pidäv ettsie" (sijoitellaan jos minne,  
liikaa etsimistä paheksutaan).

749. "kodavävyks sijoittelizih lujah, ga onnoako 
puut ei sih kohtah" (puutu siihen kohtaan, 
sopeudu elämään neidon perheen kanssa, 
vrt. omaan kohtaan / kotaan muuttaminen).




750. "siks em miehel mene, ku terveh en ole" 
(perheen perustaminen, terveiden ihmisten 
puuhaa).

751. "ylen on sievä mies" (siivo, hyvätapainen).

752. "sulad on sanad, a syväind ei soa tiedeä" 
(sanoihin luottamisesta, oma rakkaus=tekoja).

753. "netse tytt ei sinul sebävy, hos kui opittele" 
(halaa sinua, tule sinulle, uutta matoa
koukkuun).

754. "sidä pidigi mielez, kudoan jälgimäi otti" 
(piti mielessä, jonka otti).

755. "sese miez oligi, mikse minä mielistin" 
(osoittautui mieleiseksi, toiveet ja todellisuus).

756. "sih aigah oli, sen aiguhuzil tyttölöil oli äjjy 
suhaidu" (suhaidu eli kosijoita, vrt. suhata, 
sulhanen).

757. "vävyhän sie kohta olet, soatako sie hoti kisata" 
(vävyn kanssa kisaaminen, hoti=vaikkapa, toki).

758. "zenih on köyhy mies, ga ylen on vahva da 
tsoma mies da raadohgi ravei kaikkeh" (vahva
ja soma, kova tekemään työtä).

759. "ylen on nerokas, muite kattsuagi on hyvä, 
moine on verevy i ripsakko" (nerokas eli kekseliäs, 
hyvä katsoa, verevä ja rivakka).

760. "zenihät käydih nejjisty kyzymäh" (zenihät 
eli kosijat, oudolta tuntuva vieraiden kosiminen).

761. "ne on tuas sebriyvytty yhteh, Mikko da Anni, 
ei ni erota enämbi" (menneet yhteen taas,
erossa olo opettaa).

762. "neidine se maltau mielen, ei pereä anna" 
(mielen malttaminen, väärille miehille periksi 
antaminen=ei johda hyvään).

763. "ken ollou minule ozutettu, se tulgaheze zirkaloh" 
(zirkaloh eli peiliin, vrt. veen pintaan).

764. "hoz oigei ollou tyttö, ni ken ei ota" (oigei
=aito, kunnollinen, rehellinen).

765. "nuori om poika ta nuorta i naista ettsiy" 
(yhenikäisyys yhistää).

766. "mäntih sulhasikse ni kaksi kertoa ta ku sattu 
ni kolmannella kerralla soatih" (kolmannella
kerralla saatiin, kosiomatkat).

767. "jos mänet miehellä nin anna paloa, 
jos et mäne nin sammuta" (sammuta tuohus, 
tuli suostumuksen osoittajana).

768. "se om mium mieldä myö da luida myö" 
(mieltä ja luita myöten, luita myöten 
tuntuminen vanhempaa).

769. "kivi sanou sen sulhasen nimen, kivi sanou 
tiitta, tiitta" (yhteen hierottujen kivien äänestä 
ennustaminen).

770. "mies hyvä oliz, salnohuz vigoa" (hurja, 
vallaton, muuten hyvä mies).




771. "meän tytöt rättsinäisilläh kisoih lähettih" 
(kisoih eli tansseihin, rättsinä=naisten paita).

772. "ei ole se räyhnättsy, se on jygiemielini" 
(räyhnättsy eli tyhjänpuhuja).

773. "ylen on röpötti" (röpötti eli kova 
puhumaan, oudoksutut piirteet). 

774. "ka olet röbö, midä röbäjät" (röbäjät
eli puhut tyhjää).

775. "on sil tytöl ruuttua, tulgua huoletta sulhastamah" 
(ruuttua eli vaatetta, vaatteiden laatiminen
miestä odotellessa).

776. "hyvä on rungalleh neidine" (rungalleh eli 
rungolleen, hyväryhtinen).

777. "rozatsi hoz ollou hyvä kattsuo, ga pahatabaine" 
(hyvä katsoa, paha tavoiltaan).

778. "terveh ta ruataja se antilas piti olla silloin 
niin kuin nytki" (terve ja kova tekemään työtä, 
perheen perustamisen ehtoja).

779. "tyttö on raadai da nerokas" (ahkera ja nokkela, 
omia hyveitä).

780. "enne suguloi myöt naitih" (naitiin sukuja myöten, 
keskenään naineet totemistiset suvut).

781. "roavahain on tyttö, ei tahto miehel mennä häi" 
(aikuinen tyttö, tahdo mennä miehelle).

782. "ruavaz neidiine, piäle kolmenkymmenen" 
(raavas eli aikuinen, vrt. 18-vuotiaat lapset).

783. "on se viks dumal sidonuh roindusial tukad 
yhteh heil, ku nenga yhteh puututtih" (jumala 
sitonut syntymäsijalla tukat yhteen, lapsena 
ystävystyneistä, vrt. syntymään ja kohtaloon 
yhistetyt jumalattaret).

784. "kum päissäh oli, riutu miul luokse" 
(tuli luokseni päissään, vrt. ei pidä minusta
selvinpäin).

785. "ei meiltä liene reslam peräh issutettavoa" 
(reen perään istutettavaa, kielteinen vastaus 
kosijoille).

786. "parran rehistytti kazvatti, täyzi muzikku rodih" 
(mieheksi tulon merkkejä).

787. "reimakka pagizija, viizaz da vesselä" (reipas, 
viisas ja iloinen).

788. "sinä jeäd raudukasaksi, ku riideled ainoz" 
(rautakassaksi eli vanhaksi piiaksi, riidanhalu
=sopuisuuden vastakohta).

789. "oma rakkahuz om miehele menemäh" 
(oma rakkahus eli halu, luonnolliset ja
pakotetut suhteet).

790. "neidine hyvä oliz, rambavuz vigoa" 
(rampavus vikaa eli ontuu, kaikki viat eivät 
estä perheen perustamista).

791. "yhtä sulhaista itselläni rakennan ta siitä en eruo" 
(rakkauden rakentaminen).




792. nganasanien puhtaan kodan menoihin
kuuluu naimattomien miesten voimainkoitokset
ja noidan suorittama yhtyminen päivän tyttären
kanssa (vrt. keväinen ajankohta, päivän paluu
saa koko luonnon heräämään).

793. nganasaninoidan käyttämän sauvan 
uskotaan olevan yhteydessä päivään ja kuuhun 
elämänlankojen välityksellä (vrt. päivän ja kuun 
pitäminen lasten sielujen antajina, vrt. lapsionnen
hakeminen nuorille pareille, molemmat kuu ja 
päivä läsnä helmikuun lopussa).

794. nenetsien taruissa nuorukainen tulee 
mieheksi matkaamalla ylävirtaan, elämällä 
siellä yksin seitsemän päivää ja taistelemalla 
jättiläistä vastaan (kukistaa jättiläisen 
viekkaudellaan, palaa perheensä luokse ja 
asiat "kääntyvät parempaan").

795. hantineitojen hyveisiin kuuluu ahkeruus,
vanhempien kunnioittaminen, kärsivällisyys,
vaatimattomuus, ompelutaito ja keittotaito.

796. enetsit kutsuvat etsimistä sanalla kos
(kosia=etsiä puolisoa).


797. "tsugletetah paissah, sovitah hyvin" 
(tulevat juttuun, sopivat yhteen).

798. "sinä ittsez jyttysty vastinehtu et sua, 
mittuine olet sinä tsoma da hyvä" (soman ja 
hyvän vaikea löytää vastinetta, yhenlaisuus).

799. "kenen oma, sen tsoma" (sanonta).

800. "oma on tsoma jogahizez" (oma somaa, 
omanlaisuus).

801. "voan sillä se somani eäni on" (omaan 
korvaan soma ääni, tärkeä asia jos täytyy 
kuunnella jotain pitempään).

802. "heän somenteliutu, tänä päivänä on 
sulhaset tultu" (laittautuu somaksi, 
sulhasia eli kosijoita varten).

803. "issun impivön hyvyttä, kanavarren 
kaunehutta, sorsavarren somevutta" 
(kenen vuoksi istut).

804. "tsirizet ku laps vie, anna muzikaks iäni 
kiändyy" (äänen kääntyminen, vrt. murros).

805. "miun ker istuo, toista mielisteä" (tekee 
vastoin tapoja, yksi kerrallaan).

806. "sid näimmö toine tostu" (näimme 
toisiamme, tietostellessa).

807. "hyö toine tostu pitky aigu tietosteltih, 
kui lieneh vai erottu" (tietosteltih=tapailtiin, 
seurusteltiin, vrt. mielitietty).

808. "kyllä ne on kodva tietostettu, piästih yhteh 
täyvelleh" (tietostelusta yhteen).

809. "em mie ota häntä - k oliz ittseni delhonuz" 
(delhonuz eli vertainen, tasavertaisuus).

810. "tyttö teinastelieteh, ei ole mänijä sil brihal" 
(teinastelieteh eli vastustelee, vrt. kuuntelee 
sydäntään).

811. "teinastih briha, ei tyttöi ottanuh" 
(mies kieltäytyi, lemmen asioissa tärkeää 
pitää päänsä).

812. "suluhaizet teinattih, ei tuldu" (teinattih,
vrt. tehdä tenä).

813. "peälakka tazauduu, kaksihkymmenih vuozih 
ku peäzöh" (peälakka eli luonne).

814. "peälagi tazavui, mutsoin voib ottoa" 
(mutsoin eli vaimon).

815. "kun oli tytöllä mieleh nin se ruttoh 
tapahtu se asie kyllä" (ruttoh eli nopeasti, 
yhteen meneminen).

816. "toine tietto jäi tagakädeh" (takakäteen 
eli syrjään, monisuhteilun ongelmia).

817. "tagatsurah hylgäi tytön, toizen otti"
(hyljätyksi tuleminen).

818. "hänen tahtojoa on, ga itse tiedäy, kel menöy" 
(itse tietää, kelle menee).

819. "hyvä on neidine, ga tsämevyz vigoa" 
(tsämevyz eli hienostelu, laittaa itseään 
liikaa).

820. "tsämevyi bestah lähtemäh" (bestah eli
iltamiin, omaa vai lainaa).




821. "tsämei neidine, hyväz sovaz libo näbei 
roavoz" (hyvät vaatteet, näppärä tekemään työtä, 
omia hyveitä).

822. "tulolaine vävy, kodavävy" (vävyt ja
kotavävyt, miniöistä ei puhuta kota-sanalla, 
mikä perhemalli vanhin).

823. "mie kun oli semmoni tummapintani, 
sielähän pitän olla ois voalie" (tummapintaiset 
kantasuomalaiset, vrt. valokuvat, mitä vanhempia 
kuvia sitä tummempia ihmisiä).

824. "lähtiessä vielä sanottih jotta hyö kintahat 
jätetäh tuoh orrem peäh" (kosijat, ilmaisemaan 
uudestaan tulemista).

825. "suluhaine kodih ku tuli, heitti tuskavon"
(ikävän tuska).

826. "on do kuun toizen tuttavuz" (kuun
toisen tuttavuus, läheisempi).

827. "tylgäimmöz siid brihaz, en laske ni lähil, 
moizen sanan ku sanoi" (vieraat miehet, 
tunnistaa sanoistaan).

828. "tyttö vuozih viizihtostu menöy, sid jo 
neidizekse lähtöy, puoles kolmattu kymmen 
se on roavaz neidine, a kolmekymmen täydyy, 
se on neizakku" (tytöstä neidiksi, neidistä 
akaksi).

829. "miun tytöissyzaigah" (vrt. neijistys).

830. "häi tytöstäv, yksinäh eläy, miehel men ei"
(yksin viihtyvät).

831. "häi kogo iän tytösti, da vanhannu tytönny 
kuoli" (oma eli omanlainen elämä).

832. "ei ole tämänkieline mutsoi, suomelain on"
(suomalainen vaimo, kielirajat).

833. "häi nejjistää täytty päädy" (neijistää, 
elää neidon elämää).

834. "täysineh ne istu kyllä" (täysineh eli 
päällysvaatteet päällä, alkuperäistä 
kosimisperinnettä).

835. "midäbo töllistelet, mene ääres" 
(oudoksutut töllistelijät).

836. "töllistyi kattsomah" (omat katseet
=salaisia, vaivihkaa). 

837. "korviz en voi kuulla hänen tötötyksie"
(oikea puhe, tärkeä asia puolisoa 
valittaessa).

838. "kierän ukon soat, ku näbieh tulem puhallid"
(kierän eli ahkeran, tulen puhaltamisesta 
ennustaminen).

839. "sill on katso ukonkassu, därei, pitky"
(ukonkassu eli paksu palmikko).

840. "ukonkassu pletitäh kazvajiz ollis kolmel 
säigehel" (letitetään kolmella säikeellä).

841. "urakalla miehellä mäni" (urakalla,
ilman kosintaa tai häitä, vrt. metsään 
yhistetty ur-sielu).

842. "neidine urhastui, miehel meni eäre"
(urhastui eli rohkeni).

843. "urhistui naimah" (iso muutos
elämään).

844. "pidäy toine kerdu urhistoakseh, 
eigo häi siit hot lähene neidine" (urhistua 
eli uskaltautua juttusille).

845. "uskaldelii on häi, a sanalleh ei pyzy"
(uskaldelii eli lupaa, ei pysy sanassaan).

846. "uskalmon unohti" (unohti lupauksen, 
uskaltaa=luvata).

847. "uskaldih tulemah" (lupasi tulla).

848. "muidu min en usko, a häneh minä voin 
luottuakseh" (voin luottaa häneen, luotetut).

849. "häneh ei sua uskuokseh, hot midä käjennöy" 
(käjennöy eli lupaa, lupaajat ja tekijät).

850. "elä hänen ussoteksie usso" (kieroista ja
itsekkäistä varoittaminen).




851. "hänen uskotuksii älä todeh pane" 
(ota todesta).

852. "en usso siun saneluksie" (sanat ja teot,
valehtelijoiden tunnistaminen).

853. "ussavui do, naittoa voibi sen" (kasvoi viikset, 
voi naittaa).

854. "otandumieli g ollou, ga tulov vie uvvessah 
kozitsemah" (kosimassa käyminen, kertoo 
kiinnostuksesta).

855. "on köyhy mies, ga ylen on vahva da tsoma"
(vrt. rikas, heikko ja ruma).

856. "naittsoo ni vageiduu, poigana ylen on vallalline"
(vakautuu eli rauhoittuu).

857. "ennen oli äijä vanhua brihua i vanhua tyttyö"
(paljon vanhoja poikia ja tyttöjä, vrt. nykyään, 
vrt. välissä ollut naimisiin pakottaminen).

858. "sielä kun oli Niskärvessä se vankka mies, 
ta hänellä oli naini voarasta" (järvet ja vaarat, 
vrt. keskenään naineet totemistiset suvut).

859. "sil on tsoma vardalo" (pojalla).

860. "täyeks mieheks vardevui" (vartevui
mieheksi).

861. "kui oldih mielehizet sulhaized otettih vastah"
(sulhaized eli kosijat).

862. "suluhaizikse vastattih" (otettiin vastaan).

863. "viego minä vastuksen voinnen suaha" 
(vastuksen eli vastineen, puolison,
toivo elää).

864. "vastavusta andua" (neito, laittaessaan 
kosijan tuoman lahjan viereen vaatetta).

865. "minuo vai pideä kielel, a vatsaz on toine"
(puhuu minusta, sydämessä toinen).

866. "vatsoa myö mutsoin otti" (otti vaimon
vatsaa myöten, kuunteli tunteitaan).

867. "yksih verih ollah, yhtemmoized nävöl"
(yksiin veriin, yhennäköiset).

868. "ei ole verie myöte" (veriä myöten,
poika, kosija).

869. "ruvettih veret sobimah, i puuttu miehellä"
(veret sopimaan yhteen).

870. "vuuven tyttöi viekasteli, ottanuh ei mutsoiks"
(viekasteli, ei ottanut vaimoksi).

871. "neidizez ymbäri viekasteleh" (vrt. käy
kosimassa, omat ja vieraat tavat).

872. "kuotteli milma viekastoa" (viekastaa
eli vietellä).

873. "vaim mie oliv vielä poikamies ta nuori olinki 
vielä" (pojasta mieheksi).

874. "ennen käimmö vierahikse, nygöi tulimmo 
sulhazikse" (kosintaa edeltäneet matkat).

875. "nänniz vieravui, nunnuh hardavuigi" 
(pojista liian nuorena kiinnostuvasta,
nunnu=miehen elin).

876. "tyttö tuli semmosilla tusilla jotta kun 
ei ni mihi viihy eikä vakauvu" (nuoruuden 
levottomuus, tarkoitus ajaa yhteen).

877. "nellät sulhazet käydih, kodzad oli vijjendet"
(sulhaset ja kodsat, vrt. koti, kotsa, kosijat).

878. "kun vain tytön luona viipynet" (tytön luona 
viipyminen).

879. "miun tiettoni on silmäl vikkelä, jallal sukkela"
(omia hyveitä).




880. "vilustutammo netsen brihan tyttärez, 
ei ole hyvä suluhaine" (tyttären puolen 
pitäminen, vrt. vieraiden miesten armoille 
jätetyt).

881. "händä vilussettih tästä tytöstä" 
(tunteiden vilustaminen).

882. "tietto vilustui sinuz, heitti kizaituksen"
(vilustui sinusta, tunteet viilenivät).

883. "meijän tyttö vimmavui moizekse, olis ainos 
brihoin ker duoksendella" (brihoin eli poikien, 
poikavimma).

884. "vimmavui hyvin sih neidizeh" (vimmavui
eli hullaantui).

885. "kun nähtih miun olovan Riijon kera usiempi 
kerta kisassa, niin tullessa siitä koko matka 
vitskutettih jotta nyt se Riiko siuhu mielty" 
(kisassa eli tansseissa).

886. "pahoiz virroiz vagain" (virroiz=tavoista, 
vagain=varoitin).

887. "nuoremboa pidäiz ainoz vagata, neuvuo hyväl"
(hyvällä neuvominen).

888. "ei voiksendellu, ei voinnu miehel mennä"
(perheen perustaminen, terveiden puuhaa).

889. "ezmäi hillah pajistah briha da neidine, 
jälgimäi kohtustuu tyttö" (pajistah=puhutaan,
kohtustuu=tulee lapselle).

890. "vuozi toine menöy ka heitetäh mutsoin 
katsondu, vanhaks menöy" (turhaan etsiminen
=masentavaa, parempi olla avoimin mielin, 
kuka tietää kehen törmää).

891. "vuottoa da tavata on igävä" (odottaa ja 
tavata, vrt. tapailu).

892. "hyvä poiga lienöy ku vähäzen mieldyy da 
vagauduu" (mieltyy ja vakautuu).

893. "tuikkajen tulet palaa, väikkäjen vävyt tuloo"
(tulesta ennustaminen).

894. "silleh ei soa vältteä, pidäv oppie akk ottoa"
(saa välttää, tyytyä elämään yksin).

895. "elä kuuntele sem pakinoja, se on tyhjän 
vökeltäjä" (vökeltäjä eli puhuja).

896. "vökelö om miehekseh, ei siitä ole muuh"
(vökelö eli suunsoittaja).

897. "yhtemmielehized om mielespiettäväd" 
(yhtä mieleiset, monisuhteilun ongelmia).

898. "yhtisteltih dai yhtevyttih jälgimäi" 
(yhtisteltiin ja yhtevyttiin).

899. "tietoksed ainoz yhyksis kävelläh"
(yhessä käveleminen).

900. "yhteh loaduh paissah" (yhteinen kieli,
yhistää).

901. "yksikai lähti, hot kui kieltih" (nuorten 
kieltämisestä, vrt. neuvominen).

902. "häi otti yksisilmäzen akan" (muuten 
hyvä).

903. "enneim meilä kun keräyty yksih tyttyö 
sielä viisi" (nuoruusmuistot).

904. "ylem on tsoma neidine" (ylen soma, 
vrt. liian, vetää puoleensa vieraita miehiä).

905. "heil kolme tytärd, ylen hyviä neitsuttu"
(somat ja hyvät, valitse hyvä).

906. "on neidine ylen hyvä, da pahatabaine" 
(hyvä ja paha, vrt. soma ja paha).

907. "midu puuttuu börböttelimmö yön kaiken"
(kahen kesken pörpöttely).

908. "enne suguloi myöt naidih, a nyt kuhan 
on nägöpälläkkyö" (sukuja myöten naiminen,
näköä myöten naiminen).

909. "ylgei miez, sanou midä puuttuu" 
(ylgei eli tympeä, oikea puhe).

910. "ei sovita poijan ker yksil yötulil" 
(yksille yötulille, saman katon alle).

911. "ägrämö, ei hyvä mies" (äkäinen,
vältellyt piirteet).

912. "ägrypeä sinä ni kenen ker et sovi" 
(äkäinen, sovi kenenkään keralla, 
parempi elää yksin).

913. "siitä on tora tullut, kaksi äkäistä kum 
peäsi yhteh" (kaksi äkäistä, yhenlaisuus).

914. "älliskö katsod ällötäd, et sellitä ni midä"
(ällötät eli töllötät, vrt. ällöttävä).

915. "elä ällistele" (ihmettele, tuijota).

916. "älliskö on tyttö, ei varoa huigiedu ni midä"
(huigiedu eli häpeää, vrt. tunne väärästä, 
jokaisella omanlainen, vrt. hetken aikaa 
vääriltä tuntuvat uudet asiat).

917. "aikah soamatoin ärviskö, seisou suu 
kahallah" (aikaan saamaton, ahkeran
vastakohta).

918. "äsen siitä tosi tulou kun toittsi käypi"
(poika, kosija, äsen=sitten).




919. udmurtit pitävät hyveinä ahkeruutta, 
reippautta, kekseliäisyyttä, nokkeluutta, 
huolellisuutta, urheutta ja anteliaisuutta.

920. mordvalaiset pitävät paksuja jalkoja 
naisten hyveenä (kertoo voimista ja 
ahkeruudesta).

921. marien hyveisiin kuuluu urheus (lyddymö 
eng kurykym symyralesh, urhea mies siirtää 
vuoria), ystävällisyys (ik pury tsilä hudam 
iyktärä, yksi hyvä teko voittaa pahuuden), 
voimankäytön vältteleminen (maska viyan 
da tudymat kuchat, karhut ovat vahvoja mutta 
heidätkin keksitään), rehellisyys (tangetym 
ondalet, shkeat ondalaltat, jos petät ystävääsi, 
petät myös itseäsi), harkitsevaisuus (ushdymo 
vui iollan nele, tyhmä pää väsyttää jalkoja), 
järkevyys (orade kaiyk-shamych kukum 
varashlan shotlat, hölmöt linnut pitävät käkeä 
haukkana), toisten omaisuuden kunnioittaminen 
(sholyshtmash, chon yomdarymash, varastaminen 
vie sielun) ja vaatimattomuus (kugu da engyn, 
izi da shkemyn, parempi vähän omaa kuin paljon 
toisen omaa).

922. mordvalaisten naisten hyveisiin kuuluu 
ahkeruus, vahvuus, vantteruus ja kevyet 
askeleet.

923. udmurttien hyveinä pidetään sisukkuutta, 
vaatimattomuutta, rauhallisuutta, rehellisyyttä, 
vieraanvaraisuutta ja yksinkertaista elämää.

924. marien hyveisiin kuuluu uskottavuus,
lapsenomaisuus, rehellisyys, aitous, rauhallisuus 
ja tasainen ja vakaa elämä.

925. marien taruissa ylistetään kovaa työtä, 
rehellisyyttä ja vaatimattomuutta (moititaan 
laiskuutta, rehentelyä ja ahneutta).

926. mordvalaiset pitävät naimisiin menemistä 
terveiden oikeutena (henkisiä vaivoja pidetään 
ruumiillisia pahempina).

927. ersalaiset sanovat teyteren mels a tuyat, 
kozyaykayak a muyat (jos olet syntynyt vikaisena, 
älä odota saavasi hyvää puolisoa).

928. mordvalaiset sanovat kodama tseras, 
stama i stirs (kuin mies niin nainen).

929. udmurtit pitävät kauniina tummia hiuksia 
ja kulmakarvoja ja mustan viinimarjan värisiä
silmiä.

930. udmurtit pitävät siisteyttä (chylkyt) 
kauneutena (vaatii vaivaa).

931. komit kutsuvat nuorten illanistujaisia 
sanoilla vojpuk ja rytpyk (kävijät 12-21 
vuotiaita).

932. mordvalaisten tapoihin kuuluu syksyisin 
ja talvisin järjestetyt nuorten tapaamiset 
(nuoria lähetetään naapurikylissä asuviin 
sukulaisperheisiin toivoen että tapaisivat
matkoilla puolisonsa).

933. mordvalaiset kutsuvat saattamista sanalla 
iltams (vrt. iltamat).

934. mordvalaiset kutsuvat tapaamista sanoilla 
vastoma ja vastoms (vrt. mennä vastaan, 
vrt. vastine, vastus).

935. mordvalaiset kutsuvat kosimista sanalla 
cijams (vrt. ci=päivä, päivän keralla kosiminen,
päivän valossa, julkisesti).

936. mordvalaiset kutsuvat vaimon ottamista 
sanalla urvakstoms (vrt. urpa).

937. mordvalaiset kutsuvat kosintaa sanoilla 
ladyaftoma (moksa) ja ladyamo (ersa).

938. mordvalaisten kosinnassa istutaan 
neidon kotona kurkihirren alla (vrt. hirren 
pitäminen kodinhaltija Kudavan sijana,
vrt. kud=kota).

939. mordvalaiset vahvistavat kosinnan 
koskettamalla kurkihirttä ja lyömällä
käsiään yhteen sanoin "kedem koskez" 
(tai käteni kuihtukoon, vrt. koskettamalla
kodan keskisalkoa).

940. mordvalaiset pitävät neidon laatimaa 
tai lahjoittamaa liinaa tai hiusharjaa "neidon 
tahdon" ilmentymänä (viestii halusta 
hyväksyä kosinta). 

941. udmurtit kutsuvat kosijaisissa toimivaa 
välittäjää sanoilla demchik (yleensä nainen, 
osaa puhua asioista tarujen ja vertauskuvien 
kielellä).

942. udmurttien mukaan kosijoiden käyminen 
nostaa neidon mainetta (ensimmäiseen 
kosintaan suostuminen laskee).

943. marit kutsuvat kosimaan rohkaisemista 
tai sopivan neidon ehdottamista sanalla 
tulartash.

944. marit kutsuvat kosintaan pukeutumista 
ja koristautumista sanoilla sörash ja sörasash 
(luvata, toivoa, vrt. sorja).

945. udmurtit kutsuvat kosimista sanalla 
kurany (kosija=kuras, kuzpal uras).

946. ersalaiset kutsuvat kosimista sanalla 
tsijams (tsi, si=päivä, vrt. sija).

947. moksalaiset kutsuvat kosimista sanalla 
veshems.

948. moksalaiset kutsuvat kosimista sanalla 
kudalams (kosinta=kudalama, kosiomies
=atäkuda, vrt. kud=kota, vrt. kuta kuuluu).



saamelaisten kosintasanastoon
kuuluu irgastallad, irguustallad 
(kosiskella), viärdagas, viärdagaa 
(vertainen), muaduus, muoduu (veroinen, 
muotoinen), suajustid, suajust (kosia), 
kuassud, kuasum, kossum, kuossum (kosia,
vrt. kasu, kossu), näimirähtee 
(kosinnan järjestäjä), näimi, nääimi 
(kosinta, vrt. na-imi, haltijanimet), 
kuaseuarvi (puhemies kosinnassa, 
euarvi=sarvi), soonuo, suagnoo, suoknguo, 
suogno, soannoo, suännjed, suennjed, 
sienned, somo (kosio, kosia), jukkum 
(kosittu, kihlattu, vrt. juku, juksata), 
äpprid vuäzzad (saada rukkaset), 
vuoddmasttampeivv (kosijaispäivä),
vuoddmastoolli (kosija), kooccamstuell 
(kosinta, tuell=kemut, pidot),
vuoddmastoollamsiorr (kosintaleikki),
seädnntoottad, siedndoottad (saada 
rukkaset), kealddjed (saada rukkaset), 
vuoddmastollad (lähteä kosiomatkalle), 
kooccad (kosia), rooggtoollad (kosiskella,
vrt. rokka, rohkea), vuoddmastted 
(kosiskella), juukkad (kihlata,
vrt. jukka, nahat, eläinten nimet),
kealddoottad (antaa rukkaset), koineei 
(kosija, sulhastelija, vrt. koinuri),
kooineei (puhemies), suonnpoonni 
(puhemies), littosaje (tapaamispaikka,
vrt. liitto) ja lettoottad (sopia 
tapaamisesta, vrt. letto).

saamelaiset sanovat suonnpoonni 
suonid paann (käy puhumassa 
tytön vanhemmille).

saamelaiset sanovat nijdd lij 
jun jukkum (neito lienee jo 
kihlattu).