Joutavainen vastaa: Syntyneen kuun vastaukset

"Sano vanha Väinämöine, ei sovi sodoa kaksi, yksillä yö-tulilla, eigä kaksi nuorda miestä, yhtä neittä koizjomaha".

tietäjä Joutavaiselta voipi kysyä kaikesta lempeen, kosintaan, häihin ja suomalaiseen kansanuskoon liittyvästä.

"Pohjan akka pyöröraivo, löipä kahta kämmentähe, ei neittä rahoihe myyvä, myyväh miehosiin hyvysih".

SUOMALAINEN JA URALILAINEN NAIMAPERINNE

1. naimiseen liittyvien tapojen tarkoituksena on lisääntyminen, 

suvun jatkuminen ja jälkikasvun elämän turvaaminen.

2. suhteiden toivotaan kestävän sen ajan mitä lapset tarvitsevat 

vanhempiaan.

3. suhteita voidaan pitkittää hankkimalla lisää lapsia.

4. luonnollisin riippuvuussuhde vallitsee emon ja lasten välillä.

5. naimatapojen erilaistuminen alkoi jo ihmisapinoista 

(naisseurassa viihtyvät kääpiösimpanssit, yksinhuoltajina 

elävät oranki-emot, moniavioisten gorilla-isien johtamat 

laumat).

6. uralilaisten kansojen naimatapoja voidaan jakaa totemististen 

perheiden / sukujen väliseen ristiinnaimiseen, pyyntikansojen 

yksinkertaisiin kosiomenoihin ja etelästä tulleiden kansojen 

monimutkaisiin suku ja kylähäihin.

7. totemistisia naimatapoja hallitsevat perheen ja suvun toteemit, 

esivanhemmat ja suojelushaltijat (puolisoa ei voida valita ilman 

haltijoiden suostumusta, yhtymisen uskotaan tapahtuvan heimon 

toteemiin).

8. toteemiin yhtymisestä kertoo volgalta lappiin tavatut 

naitujen naisten sarvenmuotoiset lakit, eläinten (naaraskarhun, 

sarvekkaan eläimen) etsiminen kosiomatkoilla, sukulaisuutta 

ilmaisevien sanojen eläimiä tarkoittavat merkitykset (uros

=naimaikäinen mies=uroskarhu), turkkeihin käärimiset 

(etenkin sukulaisten henkiä puhuteltaessa), häissä lauletut 

eläinhahmojen väliset vuoropuhelut, neitojen salaiset vierailut 

toteemien ja suojelushenkien pyhäkköihin ja puolison lopullisen 

valinnan jättäminen haltijoille.

9. toteemiin yhtymisestä kertoo naisen tuleminen lapselle 

(haltijoiden hyvän tahdon seurauksena).

10. lapselle tuloa voidaan pitää vanhimpana tunnettuna 

naidun naisen merkkinä ja kaikkien kosio ja häätapojen 

edeltäjänä.

11. lapsen saatuaan nainen hyväksytään naitujen naisten 

eli emojen joukkoon ("kuule, neito, kui mie laulan, 

nyt istut emo sialla, emon pait o peälle pantu, emo jalko 

kenkitetty, emo vyöt oot vyötteleeitty, puhu emo puhheita, 

emol loai lausehii").

12. emojen joukkoon hyväksytty saa alkaa käyttää naineen 

naisen tunnuksia (korut, lakit) ja arvonimiä (hyvä nainen, 

kultainen nainen).

13. liian lähelle naimista vältellään tiedustelemalla 

ystäväperheistä naimaikään tulleita neitoja ja rohkaisemalla 

nuoria miehiä tekemään kosiomatkoja (naiminen kiellettyä 

samaan sukuun kuuluvien kanssa).

14. lasten naimaonneen on voitu yrittää vaikuttaa erilaisin 

taikakeinoin (juoksuttamalla syntymäveret yhteen, liekuttamalla 

yhteen kätkyessä, "siul on luotu, siul on suotu, siul on emoni 

liikuttanna, vanhempani vuaputtanna").

15. totemististen perheiden välisistä suhteista kertoo 

puolisoiden kutsuminen kiertoilmaisuin (ukkoni, akkani) 

ja erilaiset välttelemistavat (mies välttelee naisen vanhempia 

sukulaisia, nainen peittää kasvonsa miehen vanhemmilta 

sukulaisilta).

16. totemististen perheiden tapoihin kuuluu leskien naiminen 

puolison sisarusten toimesta (perheeseen kuuluvia ei jätetä 

yksin).

17. kaksi ja moninaiminen on sallittua mutta harvinaista 

(kaksi vaimoa=usein sisarukset).

18. totemistiseen sukuun kuulutaan läpi elämän (syntymästä 

kuolemaan ja uudestisyntymään).

19. sukuun kuulumista ilmaistaan pyhää eläintä kuvaavin 

tatuoinnein (lokki, varis), kirjailuin (jäniksen jäljet, poron sarvet) 

ja koruin (kaula, ranne ja kassanpääkorut).

20. perheeseen kuuluvien suojelushenget luovutetaan lapsille 

ennen naimista / vanhempien kuolemaa (saamen gaddz-henget, 

kaitsijat).

21. perhettä ei tulisi perustaa liian nuorena ("voi minua 

voitettua, kuin on nuora naitettu, lassa on pantu lakki päähän") 

tai vanhana ("voi minusta, mieskulusta, kuin en tuota tuntenute, 

nainut on nuorell ijällä, ottanut emon ajalla").

22. vanhempien työn uskotaan olevan tehty lasten pariuduttua 

("akka lippahalla kuoli").

23. totemistisia sukuja nuorempaa perinnettä edustaa 

pyyntikansojen yksinkertaisina säilyneet kosintamenot.

24. totemistisen ajattelun vähennyttyä naimisesta tuli kahden 

nuoren / perheen välinen liitto jota vahvistettiin lukuisin 

vierailuin, vastavierailuin, lahjoin ja kestityksin (yhden suuren 

juhlan sijasta tehtiin monta pienempää matkaa).

25. vuosia kestäneen tutustumisen ja lahjanvaihdon 

tarkoituksena oli luoda kestäviä suhteita, vahvistaa perheiden 

välejä ja antaa nuorille tarpeeksi aikaa peräytyä ("se on siinä 

arveluksen alla ottaasko miehen vai ei").

26. kosimassa käytiin talvisin hiihtokelien alettua ja kesäisin 

jokia pitkin (uuden kuun aikaa pidetään suosiollisena).

27. kosiolahjoihin kuuluu marjat, nahat, turkikset, liha, kala, 

helmet, kivet, korut, vyöt, huivit, astiat ja kupit (lahjan tulee 

olla itse hankittu tai valmistettu, osa itseä).

28. ihmisten lisäksi hyviteltiin perheiden suojelushenkiä 

(haltijoiden välejä pidetään yhtä tärkeinä kuin ihmisten).

29. vanhimpina menoina voidaan pitää haltijoiden 

ja sukulaisten henkien muistamista, puolison terveyden 

tarkistamista (lauluissa käsien ja silmien tarkistaminen), 

lahjojen vaihtamista, tulen sytyttämistä, veden hakemista, 

ruuan ja juoman laatimista, yhessä syömistä, yhessä istumista 

(tulen samalla puolella) ja yhessä nukkumista.

30. kosimaan saapui nuorukainen itse tai edustajansa 

(karjalassa ja obilla tietoja poikien luona vierailleista 

tytöistä).

31. kosimaan tultiin "muina miehinä" (aikeista ei tullut 

puhua suoraan, vastaus tulkittiin erilaisista vaivihkaa 

annetuista merkeistä).

32. kosimalaulujen kieli on eläinaiheista ja vertauskuvallista 

("minä lähten tedroksi lendoh, sinä jos lähtet tedroksi lendoh, 

minä lähten haukaksi händäh").

33. naimatapojen nuorinta ja vierainta kerrostumaa edustaa 

etelästä tulleilta kansoilta omaksutut kylähääperinteet 

(vieraasta alkuperästä huolimatta tapoihin liittyy paljon 

kaunista oman kielistä häärunoutta).

34. kylähäiden syntyyn vaikutti totemistisen järjestelmän 

hajoaminen, sukujen sekoittuminen, vieraisiin elinkeinoihin 

siirtyminen, välimatkojen pieneneminen, asutuksen

lisääntyminen ja suuremmat asumukset (kotaan mahtui 

vain lähimmät).

35. kylähäiden kulkua voidaan jakaa valmisteluihin, 

hääpäivää edeltäviin kylvetysmenoihin, morsiamen 

kotona pidettyihin lähtöhäihin ja sulhasen kotona

vietettyihin tulohäihin (huipentumana häämatka eli 

morsiamen siirtäminen vanhasta kodista uuteen turkisten, 

kankaiden ja taikojen avulla).

36. häiden jokaiseen vaiheeseen kuului omat laulunsa 

ja itkunsa (käeniskuvirsi, vävyn virsi, neuvokkivirsi) 

joilla opastettiin häiden osanottajia ja neuvottiin nuoria 

onnelliseen yhteiseloon.

37. tärkeimpinä häälahjoina voidaan pitää huiveja,

liinoja, vaatteita, koruja (rintaan kiinnitetty tai 

kaula-aukosta sujautettu syänkoru) ja parin keskenään 

vaihtamia lahjoja.

38. neidon suostumusta tiedusteltiin laulujen sanoin 

"jogos tuled nyd on, neidi" johon vastattiin "siulla tulen, 

siulla käkeen, siull on koissa toivotettu, siulla piennä 

tuuvitettu" tai "tuleni sinulla, mukomalla, mielövällä, 

siul on luotu, siul on suotu, siul on emoni liikuttanna, 

vanhempani vuaputtanna" tai "sekä tulen, jotta olen".

39. tärkeimpinä eroina etelän kansojen tapoihin voidaan 

pitää neidon pyytämistä emolta (isän sijaan), neidon 

luovuttamista enon tai veljien (emon sukuun kuuluvien) 

toimesta, sormusten käytön puuttuminen ("kutsun 

kultarenkahaksi, sanon saksan sormukseksi") ja 

häävalojen puuttuminen ("oma mieli, oma tahto, 

emme ottan ostamalla, emmekä vannota valalla, 

omalla on onnellamme").

40. puolisossa haetaan yhtä ikää eli polvea eli sukupolvea, 

yhenmuotoisuutta eli ulkonäköä, yhenpituisia hiuksia, 

yhtäläistä hiusten ja silmien väriä, yhenvertaisuutta eli 

tasaväkisyyttä, miellyttävää ääntä ja katsetta, punaposkisuutta, 

verevää eli tervettä ihonväriä, hyväntuoksuista hengitystä, 

ahkeruutta, anteliaisuutta, iloisuutta, mukavuutta, 

puheliaisuutta, hauskuutta, puhtautta, yhenmielisyyttä 

eli samoja mielipiteitä, luotettavuutta, laulu, tanssi ja 

soittotaitoa, tummia kulmakarvoja, yhtäläistä runkoa

eli ruumiinrakennetta, sulosanaisuutta, huolehtivaisuutta, 

veisto ja ompelutaitoja, nauravaisuutta, lempeyttä, 

suojelevaisuutta, itsenäisyyttä, omatoimisuutta, hellyyttä, 

sopuisuutta, tuuheita ja vahvoja hiuksia, kuuntelutaitoa, 

hyväryhtisyyttä ja päihteettömyyttä.

41. yhenlaisuuden uskotaan "tekevän yheksi" ja nostattavan 

intohimoa eli halua eli lempeä.

42. lempeä pidetään ihmisten tahdosta riippumattomana 

tulen kaltaisena olentona joka tulee (leiskuu) ja menee 

(hiipuu) oman mielensä mukaan (kuin tunteet).

43. jokaiseen sukuun kuului ihmisiä jotka eivät koskaan 

perustaneet perhettä tai pariutuneet uudestaan ("oishan 

naitu, oishan vietty, oishan oikein otettu, mutt ei se oltu 

miu ossain, vetänt ei miu verrein, oma läyl ei lämpejelty").

44. osasta tuli vanhempiensa huoltajia ("tyttäresi kotiin 

jääpi, emon mieliksi hyviksi, sydämmeksi lempiäksi"), 

toisten erikoistuessa johonkin ammattiin (kädentaitajat, 

erämiehet, laulajat, tietäjät).

KOSIMINEN

1. neito laatii ylkälle (kosija) ruokaa jota tämä 

maistaa ja ojentaa loput takaisin (toisen tiedon 

mukaan syödään yhdessä).

2. ylkä ja neito juovat yhteisestä puukupista 

(kauniisti koristeltu).

3. kosija laatii neidolle olkisen nuken joka 

käydään kiinnittämässä yöllä neidon kodin oveen 

(jos kiinnostunut palautetaan kosijan talolle, 

nukkea kuljetetaan talojen välillä häihin asti).

4. kosija tuo neidolle marjoja ja kirjavia nauhoja 

jotka neito kiinnittää itseensä (muistuttamaan 

käynnistä).

5. kosijaisiin kuuluu yhteisen puuron syöminen 

ja yhessä nukkuminen ensimmäistä kertaa 

(muiden tietäen).

6. kosijaistapoihin kuuluu puukon laittaminen 

neidon tyhjänä olevaan tuppeen.

7. kosija kiertää neidon talon kolmasti ja laskee 

pöydälle pyytämänsä vesilinnun (asetetaan niin 

että "näyttää elävältä").

8. kosimaan lähtevää nuorukaista kylvetetään 

lähdevedellä pesien ja loihtien "leppä leyhkeä, 

puu pehmeä, mieliks morsien, suosioksi suvun" 

(kylpy lämmitetään lempeillä leppäpuilla).

9. ylkä tuo kosijaisiin kirjaillun kosioliinan 

jonka neito antaa takaisin häissä (suostumuksen 

merkiksi).

10. kosinnan ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu 

kosioliinan antaminen neidolle (ojennetaan kahden 

kesken, jos ottaa vastaan saavutaan uudestaan 

puhemiehen kanssa).

11. kosinnan toinen vaihe suoritetaan julkisesti 

neidon perheen edessä (neito lausuu perheelleen 

"kun tiesitte syöttää, tiedätte antaakin", 

kosinta vahvistetaan vaihtamalla lahjoja 

ja lyömällä kättä).

12. aparat eli rukkaset annetaan ojentamalla 

kosioliina takaisin ja kumartamalla kosijoille sanoin 

"kiitos hyvä rahvas luvussa pitämäänne" 

(lopuksi sammutetaan tuohus ja saatetaan 

kosijat ulos).

13. kosimaan saavutaan yllättäen ja äänekkäästi 

rummuttaen ja huutaen (ylkän mukana saapuu 

miespuolisia sukulaisia ja sisko).

14. kosijoita tervehditään sanoin "mitä vierahat 

sanovat" johon vastataan "emmepä mitänä, 

rauhaa kaikki" jolloin kysytään "työ ettekö tiiä 

mitä uuempaa" mihin vastataan "emmä nii mitä" 

jonka jälkeen noustaan seisomaan ja lausutaan 

"teillä on tytär annettava, meillä poika naitettava, 

emmekö rupea heimokuntaa laatimaan" 

(kosijoiden poistuttua kutsutaan neidon suku 

asiaa tuumailemaan).

15. kosinta hyväksytään tarttumalla ylkän 

ojentaman liinan tai huivin nurkkaan 

(kolmannella ojennuksella, ylkä, yrkä

=rohkea, rohkeaja).

16. kosinnan jälkeen itketään kosijaisvirsi ja 

riitsitään neidon kassa auki (kulkee kuukauden 

hiukset auki).

17. kosinnan merkiksi ojennetaan ylkän 

veistämä puuesine (vastalahjaksi neidon 

kirjailema huivi).

18. kosioliinoina käytetään kukkakoristeisia 

pellava ja nokkoshuiveja.

19. saamelaiset saapuvat neidon kodalle reellä 

(irgän eli kosijan mukana tulee vanhemmat 

ja puhemies).

20. saamelaiset tulevat kosimaan "parhaissa 

vaatteissa, parhailla poroilla" (kulkuset 

helkkyen).

21. saamelaiseen kosintaan kuuluu neidon kodan 

ympäri ajaminen kolmasti (kurkistamaan tulo hyvä 

enne), keittosijan pyytäminen neidon vanhemmilta 

("on tässä vieraat ennenkin saaneet keittää"), 

molemminpuolinen kestittäminen kodassa, 

suulliset tiedustelut ("tämä nuorukainen tahtoisi 

neitaa akakseen", "se on oikein meidän mieleen"), 

lahjojen jakaminen neidon perheelle (irgän laatima 

ja koristelema vyö, sormuksia, solkia, helmiä, 

huiveja) ja porojen vaihtaminen.

22. neidot keräävät kosijoilleen punaisia marjoja 

(toisen tiedon mukaan marjoista laaditaan 

erityistä hilloa).

23. setukaiset kosivat kahden kesken metsässä 

(jos suhde halutaan julkistaa saapuu kosija 

myöhemmin neidon talolle).

24. setukaisten kosintaan kuuluu neidon talolle 

matkaaminen, juomaleilin laskeminen tuvan 

pöydälle (lupa laskemiseen äidiltä, äidinäidiltä 

ja neidolta), huivin ojentaminen neidolle, 

vastalahjan sitominen juomaleiliin, kosijan talolle 

palaaminen, vastalahjan vieminen kosijan äidille, 

neidon talolle palaaminen seitsemän päivän päästä 

(mukana kosijan sukulaisia), hääleivän asettaminen 

pöydälle (asettajana neidon äiti), neidon tuominen 

kosijoiden eteen, lahjojen vaihtaminen, neulakorun 

eli syänkorun ojentaminen neidolle (ojentajana 

kosijan äiti), kenkien ojentaminen neidon äidille, 

vieraiden kestittäminen, parin ohjaaminen 

nukkumaan ja kosijan sukulaisten poistuminen

(neidon perheen luona asuminen).

25. saamelaisten kosioaika kestää kolme vuotta

(minkä ajan pari asuu yhdessä sukulaisten

käydessä katsomassa, toisena vuonna tuodaan 

lahjoja, kolmantena vuonna pidetään häät 

jos molemmat tyytyväisiä).

26. ylkä ojentaa kosijaisissa neidolle liinan kulman

sanoin "jos katsot vertaiseksesi niin tartu tuohon" 

(vetäen neidon lähelleen, voidaan tarjota kolmasti 

jolloin tartutaan kolmannella kerralla).

27. kosioliinoja voidaan ottaa vastaan niin monta 

kuin on kosijoita (mieluisan liina repäistään kädestä, 

epämieluisan annetaan takaisin).

28. neidot voivat kosia keräämällä tuokkoseen 

punaisia marjoja ja antamalla tuokkosen mieleiselle 

pojalle sopivalla hetkellä.

29. virolaiseen kosintaan kuuluu kuulolla käyminen 

(nuorukaisen naispuolinen sukulainen käy neidon 

talolla juomaleilin kanssa), leilin vastaanottaminen, 

kosimaan saapuminen puhemiehen (peiuisa, isamees) 

kanssa (uuden kuun aikaan, kosija odottaa talon 

ulkopuolelle), neidon etsiminen neitojen parvesta 

(puettu yhennäköisiksi), juomaleilin laskeminen 

tuvan pöydälle (peiuisa), leilistä maistaminen (neito 

ja vanhemmat), yhessä syöminen ja lahjojen 

(kosjapandid) vaihtaminen (neidolle esiliina tai puukko, 

äidille esiliina, sisarille huivit, isälle lakki tai piippu, 

veljille lakit tai kaulaliinat).

30. virolaista kosintaa seuraa kädenanti eli käenanded 

(sarvede viimine, kiheldus) johon kuuluu neidon talolle 

saapuminen (nuorukainen ja vanhemmat) juominkien, 

syötävien ja lahjojen kanssa ja lahjojen asettaminen 

neidon häävakkaan.

31. saamelaiset käyvät kosimassa syksystä 

sydäntalveen (häitä vietetään kevättalvella ennen 

kesäleiriin siirtymistä, jos molemmat osapuolet 

tyytyväisiä).

32. saamelaiseen kosintaan kuuluu alustavan lahjan 

(huivi) antaminen, läheistä sukua olevan puhemiehen 

tai naisen valitseminen, alustava tiedustelu neidon 

kodalla, porojen vaihtaminen, parhaimpiin vaatteisiin 

pukeutuminen, porojen koristeleminen kirjavin 

helyin, neidon leiriin matkaaminen, lähestymisluvan 

pyytäminen kiviä kolistelemalla, kodan ympäri ajaminen 

kolmasti, kodasta kurkistaminen myöntävän 

vastauksen merkiksi, neidon vieminen toiseen kotaan, 

kotaan kurkistaminen puhemiehen tai naisen toimesta, 

kotaan istuutuminen, piipun sytyttäminen ja tarjoaminen 

neidon vanhemmille, asian esittäminen kiertoilmaisuja 

käyttäen, neidon vanhempien puhutteleminen arvonimin, 

lahjojen asettaminen porontaljalle (kuppi, kattila, lusikoita, 

petivaatteet, vyö, juhlapuku eli volpi), vastalahjojen 

antaminen ja yöpyminen.

33. saamelaiseen kosintaan kuuluu neidon 

suuteleminen (nenällä ja suulla) ja nostaminen 

poron selkään (kosijan toimesta).

34. saamelaiset vahvistavat kosinnan iskemällä tulta

(syttymisestä katsotaan enteitä).

35. unkarilaiseen kosintaan kuuluu yöstely, 

rakkauslahjojen vaihtaminen ja julkinen kosiminen 

neidon vanhempien luona.

36. mordvalaiset pitävät kosinnan merkkinä neidon 

palmikkoriipuksen (kistjutska) viemistä (kaapataan 

päästä).

37. karjalaisneidot kantavat vyöllä kosimiseen käytettyä 

puukontuppea (laaditaan tuohesta, roikutetaan hameen 

kauluksessa selän takana, toisaalla ripustetaan pirtin 

peräseinälle).

38. karjalaismiehet kosivat jättämällä puukon neidon 

tyhjään tuppeen (hyväksynnän merkkinä ruokailu 

neidon perheen kanssa, kosinta hylätään palauttamalla 

puukko tai jättämällä puukko oven ulkopuolelle).

39. karjalaiset vahvistavat kosinnan lyömällä kättä 

kepin päällä pirtin kurkihirren alla (keppiä pitelevät

neidon isä ja kosijan puhemies, vanhemman tavan 

mukaan perheiden vanhimmat, kädeniskun jälkeen 

suoritetaan lahjanvaihto).

40. kosijaisia kutsutaan nimin naittajaiset, kättäjäiset, 

kysyjäiset, tupakaiset, lujuset, antajaiset ja rahomiset.

41. saamelainen kosija kertoo "nähneensä poron, 

kadottaneensa sen ja seuranneensa jälkiä neidon kodalle" 

(vertauskuvin puhuminen).

42. tietäjä voi valmistella kosiojoukon voitelemalla 

otsat ja korvalliset umpilammesta tuodulla vedellä 

(aloittaen ylkästä).

43. kosimiseen käytetty kirjailtu liina sidotaan kahden 

kesken tai julkisesti sukulaisten edessä.

44. moksalaisten kosintaan kuuluu kosijan perheen 

kodinhaltijoille (kud-azyrava) ja sukulaisten hengille

pyhitetyn mesileivän vieminen neidon talolle (yöllä), 

leivän laskeminen portin pielipuulle tai pöydälle, 

äänekkäästi huutaminen, kosijoiden takaa-ajaminen 

neidon perheen toimesta ja kosinnan hyväksyminen 

uhraamalla leivästä neidon perheen haltijoille ja 

sukulaisten hengille (uhraajana neidon isä).

45. moksalaiset hylkäävät kosinnan heittämällä 

kosioleivän pois. 

46. mordvalaiset sopivat kosijaisissa paikan mistä 

neito "kaapataan" hääpäivänä.

47. mordvalaiset kutsuvat kosijaisia nimin odirvan 

simene (neidon juominen) ja parste tsijamo 

(kosia hyvästi).

48. mordvalaisten kosintaan kuuluu kintaat käsissä 

suoritettu kädenlyönti (kättelyn aikana poltetaan 

pärettä tai tuohta, kestää palamisen ajan), tuoppien 

juominen (joista neidon vanhemmat ensin 

kieltäytyvät), sukulaisten henkien ja kodinhaltijoiden 

suostumuksen pyytäminen ja kosioleivän laskeminen 

talon pöydälle (leivän vastaanottaminen myöntävä 

vastaus).

49. mordvalaisten kosiotapoihin kuuluu kahden 

kannoistaan yhteen sulatetun kynttilän sytyttäminen 

talon pyhään nurkkaan ja pitkän iän ja yhteisen 

elämän pyytäminen parille.

50. moksalaisten kosijaisiin laaditaan kaksi 

valtavaa piirakkaa jotka paloitellaan ja syödään 

uusien sukulaisten kesken.

51. moksalaisten kosiminen kestää 1-2 vuotta jona 

aikana kosija tuo neidolle lahjoja ja kotitalonsa 

hunajasta laadittua mesijuomaa.

52. marien kosintaan kuuluu neidon pyytäminen 

salaiseen tapaamiseen (iider ondzas), neidon talolle 

matkaaminen edellä kulkijan (ondzets kosse) ja 

kosioleivän kanssa, neidon vanhempien suostumuksen 

pyytäminen, leivän asettaminen talon pöydälle, 

kosijan talolle palaaminen, neidon talolle matkaaminen 

kosijan isän kanssa, neidon piiloutuminen aittaan, 

neidon juominen (pari seisoo keskellä tupaa neidon 

isän kysyessä kosijalta "rakastaenko otat" ja neidolta 

"mielelläsikö menet"), maljojen vaihtaminen, 

kodinhaltijoiden rukoileminen kosioleivät käsissä, 

leipien paloitteleminen, leivänpalojen heittäminen 

tuleen, leipien syöminen, lahjojen jakaminen ja pitkän 

iän, lapsien, karjan ja mehiläisten pyytäminen parille 

Jumon-avalta.

53. marien kosiotapoihin kuuluu neidon 

"kaappaaminen", viestin lähettäminen neidon 

vanhemmille ja vanhempien lepytteleminen 

tarjoiluin ja lunnasrahoin.

54. udmurtit kutsuvat kosijaisia nimin nyl juan 

(neidon kysely) ja nyl inan (neidon tiedustaminen).

55. udmurtit tulevat kosimaan ylkän, ylkän 

vanhempien ja edellä kulkijan (az-vetlis) kanssa.

56. udmurttien kosintaan kuuluu edellä kulkijan 

luona majaileminen, lähestymisluvan pyytäminen 

neidon vanhemmilta, neidon talolle matkaaminen, 

neidon suostumuksen tiedusteleminen ("itse neito 

tietää"), sopimuksen vahvistaminen juomalla kaksi 

maljaa puolilleen, kaatamalla loput kolmanteen 

maljaan ja pyytämällä neitoa juomaan (myöntävän 

vastauksen merkki), yhdessä syöminen, 

kosiolahjojen (vyö, huivi) jakaminen edellä kulkijan 

välityksellä (annetaan pyyhkimällä lahjalla kasvot 

sanoin "olkoon lahja suuri, olkoon lahja onnellinen") 

ja onnen pyytäminen yhteen meneville sukulaisten

hengiltä ja jumalilta.

57. udmurtit kutsuvat kosijoiden toista vierailua 

"suureksi kosinnaksi" (tilaisuudessa läsnä neidon 

koko suku).

58. hantit peittävät neidon kasvot kosinnan ajaksi 

kankaalla tai nahalla (kosijan kasvot peitetään neidon 

vanhempien läsnäollessa, kosija poistuu kodasta 

takaperin neidon perheeseen katsomatta).

59. nenetsit kosivat jättämällä neidon vanhempien 

kotaan ketunnahan (hyväksytään ottamalla vastaan, 

hylätään lähettämällä takaisin).

60. virolaisten kosinta alkaa kuulostelusta (kuulamine) 

joissa pojan sukuun kuuluva vanhempi nainen (kuulueit) 

matkaa neidon talolle (perillä rupatellaan niitä näitä, 

kehutaan neitoa ja tämän perhettä ja nostetaan pöydälle 

juomaleili, jos otetaan vastaan lähdetään kertomaan 

hyvät uutiset pojan perheelle).

61. virolaiset kosivat keväällä uuden kuun jälkeen 

(kosimaan saapuu nuorukainen ja tämän vanhin sukulainen, 

mukaan lahjoja ja juomaleili).

62. virolaiseen kosintaan kuuluu neidon talolle matkaaminen 

(perillä kerrotaan oltavan "eksynyttä eläintä etsimässä"), 

kosijoiden ohjaaminen aittaan (minne "eläimen kerrotaan 

piiloutuneen"), kosinnan vahvistaminen juomalla kosijoiden 

tuomasta leilistä, vieraiden kestittäminen ja lahjojen 

vaihtaminen (neidolle liina, huivi ja puukko, koko perhe 

lahjotaan).

63. karjalaiseen kosintaan kuuluu parhaimpiin vaatteisiin 

pukeutuminen, kosiolahjojen (huivit, korut) kääriminen 

nyytteihin, kekäleiden laittaminen kenkiin, karvaiseen 

vyöhön vyöttäytyminen, kosimaan lähteminen (istualtaan,

kotituleen katsoen), halon heittäminen kosijoiden perään 

(asennosta ennustetaan), neidon talolle matkaaminen 

(ensimmäisestä vastaantulijasta ennustetaan), päällysvaatteet 

päällä ja lakit silmillä pöytään käyminen (jos suopea 

vastaanotto riisutaan ulkovaatteet), talonväen tervehtiminen 

sanoin "terve täh taloh, elgeä pangoa pahaks, elgeägä 

viegeä vihaks, hyvät isännät ja hyvät emännät, ennen käymmö 

muiksi vierahiks, nyt lähimmö sulhasiks", tervehdykseen 

vastaaminen sanoin "ei hyväss vigoa, jagsoika, jagsoika 

hyvät vieraat", aikeista ilmoittaminen sanoin "olemme 

etsineet lintua, mill ei siipiä eikä häntää", ilmoitukseen 

vastaaminen sanoin "ettei ainakaan pirtissä ollut jollei 

ulkona jossain", pirtistä poistuminen, pihapiirin kiertäminen, 

neidon piilopaikkaan saapuminen, sarvekkaan eläimen 

tiedusteleminen ("semmoista elävää millä sarvet ympäri 

pään"), piilostaan saapuvan neidon osoittaminen ja 

lahjojen ojentaminen neidolle.

64. kosiotapoihin kuuluu lahjojen laskeminen neidon 

talon pöydälle ja korjaaminen pöydältä kankaan tai 

esineen avulla (pyyhkäistään helmaan, lahjoihin 

koskemista vältellään).

65. kosiolahjat lasketaan neidon helmaan, käteen, 

vasemmalle povelle tai kaula-aukkoon (kosinnan 

uskotaan olevan sitova jos saadaan paljasta ihoa 

vasten, "tarttui mieheen").

66. kosinta hyväksytään pitämällä lahjat pöydällä, 

helmassa, kädessä tai povessa (jos kosija ei miellytä 

avataan hameen hakaset ja annetaan lahjojen 

pudota lattialle).

67. hyväksytyt kosiolahjat asetetaan vakkaan, koriin 

tai pehmeälle kankaiselle alustalle.

68. kosiotapoihin kuuluu kättäjäiset eli kosijan ja 

neidon käsien yhteen laittaminen, käsien erottaminen

vanhempien toimesta, erityisten sulhaspiirakoiden 

leipominen, aterian laittaminen kosijoiden tuomista 

aineksista, kalan, voin ja leivän kantaminen pöytään 

(neidon äidin toimesta), yhessä syöminen, kosijoiden 

poistuminen ja kosijoiden kutsuminen susiksi 

("meillä käy viime yönnä susii").

69. unkarilaiset etsivät kosiessaan "kyyhkystä", 

virolaiset "lintua" tai "hanhea" (mieluisilta kosijoilta 

kysytään "minkä värinen lintu" ja annetaan lupa etsiä, 

epämieluisille vastataan "ettei tiedetä linnusta").

70. kosinta voidaan hyväksyä etukäteen asettamalla 

vastalahjoiksi tarkoitetut esineet talon pöydälle.

71. neidon tulee pysyä kosinnan aikana eleettömänä 

tai käsitöihinsä keskittyneenä.

72. kosiolahjoiksi annetaan sukkia, lapasia ja paitoja 

(kosijan äidille esiliina).

73. kosinnassa käytettyyn juomaleiliin kiinnitetään 

kirjavia nauhoja.

74. kosiolahjoiksi annetaan kirjavia huiveja, 

rintasolkia, saaleja, kaulakoruja, korvakoruja, 

pellavakankaita, punaisia hameita, vihreitä liivejä, 

vöitä, kaulaketjuja, sormuksia, rintaneuloja, 

pääliinoja, lusikoita, neuloja ja kenkiä.

75. kosiolahjoja kuljetetaan liinassa, nyytissä 

tai vakassa (tulee olla itse laadittuja, lahjoihin 

kirjaillaan tai kaiverretaan viestejä jotka vain 

mielitietty voi ymmärtää).

76. kosijaisten nimiin kuuluu kosiot, kuuliaiset, 

kysyjäiset, naittaiset, merkkijäiset, liitot ja 

kättäjäiset.

77. kosintaa seuraava lahjanvaihto suoritetaan 

pirtin sillan eli lattian liitoksella (paikassa missä 

ovipuolen ja peräosan lattialankkujen päät 

kohtaavat, "alla kuulun kurkihirren").

78. kosintaa seuraavaan lahjanvaihtoon kuuluu 

sopivan paikan etsiminen, paikalle astuminen, 

korennon eli kepin päihin tarttuminen, korennon 

vastakkaisille puolille asettuminen, korennon 

nostaminen parin vyötäisten tasalle, rintasoljen 

ojentaminen korennon yläpuolelta (kosijan toimesta, 

vasemmalla kädellä), sukkien ojentaminen korennon 

alapuolelta (neidon toimesta, oikealla kädellä), 

lahjojen piilottaminen kilpaa, korennon tai köyden 

yli hyppiminen tasajalkaa ja perheiden välinen 

korennonveto.

79. kosiotapoihin kuuluu lattiapuiden liitokselle 

astuminen, käsistä tarttuminen ja liitoksen kohdalla 

suoritettu tervehtiminen (toisen tiedon mukaan 

kositaan pirtin poikki kulkevan ovensuuorren 

kohdalla).

80. karjalaiset kosijat kertovat "ajaneensa ilvestä 

jonka jäljet johtivat talolle" (jos mieluisia annetaan 

etsiä piiloon mennyttä neitoa, epämieluisille 

kerrotaan jälkien johtavan metsään).

81. kosijat ilmoittavat aikeistaan sanoin "olis 

aikomusta juua karhun vakkoja tässä talossa" 

(jos mieluisia toivotetaan peremmälle sanoin 

"ol lämmintä laesta lattiaan ja pitkällen soapi 

mennä mihin haluuvat").

82. kosijat kertovat olevansa "outoa eläintä" tai 

"kotkaa" ajamassa.

83. poroa kosiolahjaksi annettaessa matkitaan 

eläimen ääntä (jonka muut läsnäolijat toistavat).

84. kosiolahjoja annettaessa muistetaan perheiden 

kodinhaltijoita (saavat yhtä paljon lahjoja kuin 

muutkin perheenjäsenet).

85. virolaiset nuoret tutustuvat marjoja ja 

pähkinöitä kerätessään (kahden keskiset tavat, 

julkisia vanhempia).

86. vatjalaisten kosintaan kuuluu kosijan puhemiehen 

(vahennika) matkaaminen neidon talolle, neidon

sukulaisten kutsuminen paikalle, kynttilöiden 

sytyttäminen pyhään nurkkaan, kosioliinan esiin 

ottaminen, liinan levittäminen ja ojentaminen kosijalle 

(neidon vanhempien toimesta), vastalahjan antaminen, 

kosijan ja neidon äidin huulten pyyhkiminen liinalla, 

maljojen juominen, kosijan sukulaisuuden tunnustaminen, 

kosijan karkottaminen talosta (nuorten neitojen toimesta), 

uuninsuun kolisteleminen kepein, neitojen laulu, kylän 

läpi kulkeminen neitojen kulkueessa (rinta rinnan), 

sukulaisten hyvästeleminen ja vieraiden poistuminen 

neidon talosta (kosijan jäädessä yöksi).

87. komien kosintaan kuuluu neidon huivin sieppaaminen 

(odotetaan käyvän hakemassa huivinsa takaisin, 

myöntävä vastaus jos ei hae).

88. obinugrilaiset kilpailevat neitojen suosiosta 

porojen määrällä (kosio ja häälahjoiksi kymmeniä 

poroja).

89. kolttasaamelaisten kosintaan kuuluu neidon 

kodalle matkaaminen, veden keittäminen kodassa, 

lämpimän juotavan tarjoaminen neidon vanhemmille, 

aikeista kertominen (aluksi kierrellen), neidon 

vastauksen odottaminen (vastaa kielteisesti tai 

kielteisesti ja myönteisesti), kosijan veistämän 

puukupin ojentaminen, kupin vastaanottaminen 

ja kupista juominen.

90. saamelaiset kutsuvat kosintaa naaraskarhun 

pyynniksi (nobdza pivdon).

91. saamelaiseen kosintaan kuuluu kosijan reessä 

istuminen ("hyväksi onneksi"), matkaan lähteminen, 

matkasta ennustaminen (jos vastoinkäymisiä 

käännytään takaisin), neidon kodalle saapuminen, 

reessä odottaminen (kunnes tervehditään), kodan 

ympäri ajaminen, kodan oviaukosta kurkistaminen 

(neidon toimesta, hyvä enne), kosijan ajokkaan 

päästäminen valjaista (jos ei tulla päästämään 

lähdetään takaisin), kotaan käyminen, neidon 

ja neidon perheen tervehtiminen (tervehdykseen 

vastaaminen hyvä enne), juotavan tarjoaminen 

(vastaan ottaminen hyvä enne), kankaisiin käärittyjen 

lahjojen jakaminen, kosinnan vahvistaminen tulen 

yli kättelemällä (toisen tavan mukaan lyödään tulta 

tuluksilla, "jotta yhtyessään syntyisi lapsia kipinöiden 

tavoin"), porojen vaihtaminen (toisaalla puukkojen), 

neidon vanhempien kanssa neuvotteleminen, 

nuorten kahenkeskinen kävelyretki (käsi kädessä 

palaaminen hyvä enne), yhessä syöminen (pari istuu 

sylikkäin) ja yhessä nukkuminen ("päät yhessä 

kuin sammakoilla").

92. saamelaiset voivat elää yhessä ilman kosintaa 

(tällöin miestä kutsutaan hirvaaksi ja naista vaatimeksi, 

"porojen tapa").

93. saamelaiset vertaavat innokasta kosijaa soitimella 

olevaan ukkometsoon (kihkah).

94. saamelaiset kutsuvat kosijan puhemiestä kosiosarveksi 

(koass-tsoarv), puhenaista suonenpunojaksi (suonn-pönni), 

morsianta lintuseksi (loddadz), nuorikkoa uudeksi vaimoksi 

(udd-kava) ja miestä uudeksi mieheksi (udd-almai).

95. saamelaiset kutsuvat kosijaisia nimin kiett-valdemkoatt 

ja vuoddmastam-peiv.

96. kolttasaamelaisten kosintaan kuuluu kosinnan 

pitkittäminen (vierailut ja vastavierailut), vertauskuvin 

puhuminen (pyydetään suojaa rajuilmalta), kosijoiden 

koetteleminen (ajetaan kodasta, kaatuilevat lumessa, 

päästetään takaisin sisään kolmannella yrittämällä), 

meluaminen, kodan ympäri ajaminen, tulen tekeminen, 

ruuan laittaminen neidon perheelle, neidon ja kosijan 

saattaminen ahkioihin, parin ajokkaiden taluttaminen 

rinnakkain, käsikynkkää käveleminen, neidon poron 

sitominen kosijan poron perään, yhessä ajaminen, 

kodalle palaaminen, neidon perheen puhutteleminen 

(vastataan "minne pää, sinne pyrstökin"), neidon 

asettuminen kodan lattialle (peitetään huivilla), 

neidon "herätteleminen", neidon lahjominen (huivi, 

kintaat, hamekangas, helmiä), neidon "sieppaaminen" 

kodasta, ruokien ja juomien kierrättäminen tulen ympäri, 

yhessä syöminen, huiviin peiteltynä istuminen (kodan 

oven viereisessä nurkassa, toisen tavan mukaan erillisessä 

naimakodassa, naim-kuahtt), neidon "karkaaminen" 

kodasta, neidon "jäljittäminen", karanneen neidon 

istuttaminen ahkioon ja terveyden todistaminen 

(näytetään käsiä vanhempien kainaloiden välistä).

97. inkeriläiset neidot pukeutuvat kirjaviin 

hiusnauhoihin ja keltaisin helmin koristeltuihin 

myssyihin kosijoita toivoessaan ("pesen pääni 

päivän tullen, sininauhoilla sitelen, punanauhoilla 

punelen").

98. inkeriläiseen kosintaan kuuluu neidon talolle 

matkaaminen, neidon piiloutuminen ("yheksän lukon 

taakse, takalukko kymmenettä"), neidon pukeminen 

parhaimpiin vaatteisiin, valmisteluista ilmoittaminen 

kosijoille ("päivä on noussut"), neidon ja ystävättärien 

palaaminen taloon, kosijoiden tuoman huivin 

sujauttaminen neidon paidan alle, helmaan, käsivarrelle 

tai rinnalle laitettujen käsien päälle (huivista voidaan 

ensin kieltäytyä), vastalahjojen antaminen (neidon 

oma huivi), kosijoiden poistuminen, neidon ympärille 

kerääntyminen ja neidon "hosuminen" ystävättärien

toimesta.

99. inkerikkojen kosintaan kuuluu kosinnan 

vahvistaminen kättä lyömällä (välissä turkin palanen), 

parin onnen ennustaminen (kosijan syömien 

suullisten määrästä), kosijan paikalle istuminen 

paljain takamuksin (naimaonni), kosijoiden 

poistuminen, vastavierailulle lähteminen, 

saapumisesta ennustaminen (neito olallisten 

edellä hyvä enne), kosiolahjojen tarjoaminen takaisin, 

lahjojen antaminen uudestaan (huivi käsivarrelle, 

koru paidan alle), "revenneen" kosiohuivin nostaminen 

uunin päälle ja huivin "paikkaaminen" uudestaan 

antamalla tai uusia lahjoja antamalla.

100. kosiolahjat toivotaan otettavan vastaan kerralla 

(kutsutaan "hyviksi ilmoiksi", hyvä enne).

101. inkeriläistä kosintaa ohjaa korentoämmä

eli suvun naimatavat tunteva vanha nainen 

(ohjaa menoja lyömällä keppiä lattiaan).

102. inkeriläiseen kosintaan kuuluu lahjan 

antaminen kotitulelle ja tulenhaltijalle 

(Tulen emä).

103. vatjalaiset kosijat tömistelevät saapuessaan 

maata ja pirtin lattiaa.

104. saamelaiset kutsuvat rukkasten antamista 

vasannahkojen (galbbe-nahkiid) antamiseksi, 

neidolle lahjoitettuja poroja sanalla miedustit 

ja kosijaa sanalla irgi.

105. tverinkarjalaiseen kosintaan kuuluu kosijan 

sukulaisten (suatot) suorittama alustava vierailu, 

kosijan talolle palaaminen, kosijan pukeminen 

tummiin kintaisiin ja turkkiin (karhuksi), toiselle 

vierailulle lähteminen, kosijan istuttaminen neitoa 

vastapäätä, toistensa katseleminen (katsojaize), 

kosijoiden poistuminen ja kolmannelle vierailulle 

saapuminen (kosinnan vahvistaa kädenisku).

106. vienankarjalaiseen kosintaan kuuluu neidon 

talolle matkaaminen, neidon halaaminen ja letistä 

vetäminen (kosijoiden mukana tulleen vanhan 

akan toimesta), pirttiin astuminen ("terveh tänne, 

läksimä sukuo suurentamah"), neidon perheen 

kanssa neuvotteleminen, suostumuksen ilmaiseminen 

jättämällä tuohus palamaan (toisaalla sanotaan

"tiesijä syötteä, tiijätte i antoa"), käden lyöminen 

(veljien toimesta) ja käsien erottaminen neidon 

isän toimesta ("hyö ei niitä käsieh oteta pois 

ennenkun tullah ta erotetah").

107. vienankarjalainen neito kieltäytyy kosinnasta 

sanomalla "kiitos hyvä rahvas luvussa pitämöänä", 

puhaltamalla tuohuksen sammuksiin, heittämällä 

kintaat patsaan nenään ja poistumalla aittaan 

("ettei menetä lempeään").

108. savolaiset käärivät kosiolahjat (sormus ja solki) 

palttinaiseen nenäliinaan jonka kosijan puhenainen 

yrittää sujauttaa neidon paidan sisään (mieluisan 

kosijan liina jätetään poveen, epämieluisan 

annetaan pudota lattialle).

109. marit hyväksyvät kosinnan asettamalla pirtin 

pöydälle limpun ja tarjoamalla tästä kosijoille.

110. samojedit lähtevät kosimaan nuorukaisen 

ollessa 25-vuotias (matkaa suunnitellessa 

mietitään missä syntyi tyttölapsia 25 vuotta 

sitten).

111. samojedien kosintaan kuuluu ensimmäiselle 

matkalle lähteminen (kosijan vanhemmat lahjojen 

kanssa, viivytään 7 päivää), neidon perheen kanssa 

neuvotteleminen, revonnahan lahjoittaminen, 

kosijan leiriin palaaminen, toiselle matkalle 

lähteminen (kosijan sukulaiset, viivytään 7 päivää), 

neidon kodan ympäri ajaminen kuudesti, 

kiertoilmaisuin puhuminen, neidon piilottaminen 

kosijoiden rekeen, neidon "katoamisen" 

ihmetteleminen, neidon kodan ympäri ajaminen 

kuudesti (iloisia huutoja huutaen), paluumatkalle 

lähteminen, kosijan kodan ympäri ajaminen kuudesti 

(iloisia huutoja huutaen), neidon "löytäminen" reestä, 

pitojen järjestäminen (löytyneen neidon kunniaksi), 

yhessä syöminen ja makuulle käyminen (neito nukkuu 

selkä poikaan päin).

112. karjalaisiin kosiotapoihin kuuluu neidon talolla 

käyminen, neidon tarkkaileminen (pyydetään tuomaan 

vettä), kintaan jättäminen talon orrelle ("älkeä näitä 

poltteat, myö vielä tulemma"), nuorten väliset keskustelut 

("menkeä tsuhuttakkoa tyttö ta poika keskenänne"), 

kosinnan hyväksyminen julistamalla "mie mänen" 

ja sytyttämällä talon pyhään nurkkaan kaksi kynttilää, 

käen iskeminen (sulhasen puhemies ja neidon isä, 

takin vasemman liepeen läpi) ja lahjojen vaihtaminen 

(vaihdetaan parin puolesta).

113. kolttasaamelaisten kevättalviseen kosintaan 

(kehtsad) kuuluu alustava tiedustelu kosijan puhenaisen 

(suon-ponne, suonenpunoja) toimesta, kosijan kodalle 

palaaminen, kosijan (vuoddam) suorittamat valmistelut, 

neidon (kaavsaz) suorittamat valmistelut (laatii kosijalle 

lapasparin), terveyden todistaminen (näyttämällä paljaita 

käsiä vanhempien kainaloiden alta kysyen "lii tierven" 

johon vastataan "tierven lii"), nuorten käsien laittaminen 

yhteen ja omaan kotaan saattaminen (viettävät lopun 

ajan kahestaan muiden juhliessa).

114. saamelaiset kutsuvat kosinnan ja häiden viettoon 

käytettyä kotaa naimakodaksi (najm-kuatti).

115. udmurtit ilmoittavat kosinnan tuloksesta 

pöytäliinan värillä (myönteisen vastauksen merkiksi 

valkoinen liina).

116. obinugrilaiset sitovat yhteen "seitsemän hyvää 

eläintä" lastensa kosimaonnen parantamiseksi 

(perheen poroja).

117. "otettiin sinun omasi, kolmin vuosin kosiottusi"

(kolme vuotta kestävä kosinta).

118. "viisin vuosin kosjottuuse" (kosioaikoja).

119. "laski ukko uutta lunta, maahan hienoa vitiä, 

jo on sulho suorinnut, maan valio vaatinnut, 

ajoa karettelevi, piiähän pohjolahan" (kosimisen

ajankohtia, ensilumien jälkeen).

120. "tules neiti korjahani, niin lasete laipeihe, 

neiti varsin vastoauve, konna tulkoh korjahasi, 

mana matkalan rekehe" (röyhkeästä kosinnasta 

kieltäytyminen, vrt. kiertoilmaisut).

121. "konsapa meilä kosjat tullah, konsa armahat 

ativot, pyhänäkö vai suovattana, suovattana kosjat 

tullah, kunneppa sitä moate pannah, ukon uuteh aittah" 

(aittoihin majoittaminen).

122. "jotta on seätty, jott on keätty, jott on koissani 

luvattu, jott on toitsi toivotettu" (keätty=kätelty, 

toitsi toivotettu=kutsuttu toiselle vierailulle, 

kosintaa vahvistavia toimia).

123. "on kukko kuihuttoassa, mesimarja moanittoassa, 

omenaini ottoassa, vain on susi syöttöässä, karhu 

katsellessa, piru piellessä" (pitkien kosioaikojen 

tarkoituksesta, käytös voi muuttua).

124. "kun ei ole tännempänä, niin tulkoo tuonnempoo, 

tulkah venehellä vettä, telikällä tietä myöten, suksella 

mäkie myöten, kuuluu suolta ruosan roimeh, rannasta 

rejen ratsina, tuloo sulhaset suvesta, kosjoväki koillisesta" 

(kosijoiden kutsumista).

125. "tulena siämes tulkoh, säkeninä siämes säihkyöh" 

(loihditaan ja otetaan tuhkaa kotitalon hiilloksesta, 

laitetaan tuhka kosijan vasempaan kintaaseen, 

matkataan neidon talolle ja ripotellaan tuhka lattialle, 

siämes=sydämesi).

126. "nouses veestä, Veen emäntä, rapakosta, 

rautahammas, helma hieno, hettiestä, kupla kultani 

kuvaos, nuoren miehen miehuoksi, väeks on vähän 

urohon, nuoren miehen miehuoksi" (kosijan tueksi 

kutsuttuja haltijoita).

127. "kolmin vuozin kozottuos, nellin vuozin neuvottuos, 

viizin vuozin vihjattuos, kaksin vuozin katsottuos" 

(kosimisaikoja).

128. "jogo rupiet Anni tytär tulemahko, engö tule, 

engö ole, minä lähten tedroksi lendoh, sinä jos lähtet 

tedroksi lendoh, minä lähten haukaksi händäh, 

minä lähten suurel merel, suureksi jorshsiksi 

pagenemah, minä hauvikse händäh" (kosiosanoja,

vertauskuvallista vuoropuhelua).

129. "jo oli säätty, jo oli käätty, jo oli varsi varustettu, 

jo oli toitsi toivotettu, jo oli piennä tuuvitettu" 

(kosinnan hyväksyminen).

130. mansit hakevat puolison vastakkaisesta heimosta 

(samaan heimoon / toteemiin naiminen kiellettyä).

131. mansien kosintaan kuuluu välikäsien kautta 

suoritetut tiedustelut, tapaamiset, kosiomatkat

ja neidon perheen lahjominen.

132. inkeriläiset syövät kosinnan kunniaksi liittopiiraat 

(uskotaan vahvistavan liittoa, liittää=tarttua kiinni, 

yhtyä).

133. "tuo konsti kojolan poika, vuoli vuojen listehiä, 

kuukauen teki rekiä, lähteäkseen kosiin koriata 

Markettaa" (kosinnan valmisteluja).

134. "yhä ylkiä tulee, suvikauet sulhasia, käyvät 

kaarten kartanolla, kotiain kiertellen" (kotia

kiertävät ylkät, vrt. kotaa).

135. "enne entiset eläjät, vennehell käy vettä myöte, 

suksill salloo myöte, hirviloill käy hirvitellen, 

karhuloill käy karhotellen, ei niin ku nyt nykyiset 

miehet käy pitkin kylän kattuu, neijon vartta vartioija, 

neijon koipii ne kolloot" (omat miehet ja kylän

miehet).

136. "etsin mä neittä vellollein, kumppania kullallein, 

löysin mä neion niemen päästä, hienohelman 

heinikosta" (sisarukset välittäjinä).

137. "ei kilvon kosiissa käyä, kolmin käyään kosissa, 

nelin neittä pyytämässä" (kilpailemista vältellään).

138. "viikon soitin sarviani, kauan kaunotorviani, 

tul on ylkä vastahan" (kosijoita kutsutaan pillein 

ja torvin, vrt. eläimet).

139. "anto se miulle aika kaulan, huivin viien hunnun 

verran, esiliinan ensinkiin, pani palmikon punasen, 

anto helmetkin heliät, se on mies mielehinen" 

(kosiolahjoja).

140. "käy miun neito korjohein, rekehein tekemähein, 

panemilleni pajuille, liittämilleni liistehille" (neidon

kutsuminen kosijan laatimaan rekeen).

141. "sep on muoti meijä muassa, naiset ottuavat 

omansa, valitsuovat valkiuase, punaposke puolelliese, 

vereväise vierelliese" (naiset ottavat omansa,

vrt. parempi järki lemmenasioissa).

142. "kas on tuokin kaunis nähtä, kui neijot kosissa 

käyvvät, miestä nuorta noutamassa, etähällä etsimässä" 

(neitojen tekemät kosiomatkat).

143. "tyttö on tupel tult, naimavarrel valunt, 

ken tyttöö tuntoo, se tuppee tunkoo" (tullut tupelle,

kosimatapoja).

144. "ken tahtoo tätä tyttöö, tupatko tuoho tuppee, 

tää tyttö on tupelle tullut" (neidon pitkällä lappavyöllä 

roikkuva puukontuppi).

145. "täs o tyttö tupelle tullut, naisen varrelle valunut, 

ken tahtuoo ni tampatkuoo" (tampatkoon eli 

sovitelkoon puukkojaan).

146. "sie nuorin kosiomiesi, se hattu, joka sinulla, 

sitä ei kanna kaikki miehet, ei pojista puoletkana" 

(kosijan miehuutta vaativa päähine).

147. "varrai tulit poimimua, vast on puolat puolkypset, 

vast on lillukat lehel" (liian nuorta neitoa kosimaan 

tulleelle).

148. selkuppien kosiotapoihin kuuluu leikki jossa 

neito heittää lettinsä (panis) pojalle, vetää tämän 

luokseen ja "ottaa itselleen" (lettejä yhistetään 

lempeen, "kietoutua yhteen").

149. selkuppineito vastaa kosintaan kielteisesti 

istumalla majan suuaukolla (estäen pääsyn sisään) 

ja myönteisesti päästämällä nuorukaisen viereensä 

(vierekkäin istuminen).

150. enetsien kosintaan kuuluu kosijan puhemiehen 

esittämä laulu ja laulun säestäminen noidan toimesta 

(helisyttää rumpukeppiään).

151. saamelaismies lähtee kosimaan ensimmäisen 

villipeuran kaadettuaan (vrt. suomalaisten hirven 

hiihtäminen).

152. saamelaisten kosintaan (1-2v.) kuuluu neidon 

perheen luona vieraileminen ("mitä paremmin 

neitoa pidetään, sen parempi tästä tulee"), kosijan 

metsästys ja porotaitojen todistaminen, kosinnan 

hyväksyminen, asian ilmoittaminen sukulaisille 

ja lahjojen vaihtaminen (poroja, makuusija, astioita,

turkisvaatteita).

153. "kosijoiset ol ne ku alkuperäsis häähommiss oltih" 

(häitä vanhempi tapahtuma).

154. "kolmek kertaa velim patukasta ja kun ei sillon 

silmilles sylkeny nin arvasin ottaa vaimoksi" 

(kosiotapoja).

155. "se on siinä arveluksen alla ottaasko miehen vai ei" 

(miehen ottajat, vrt. miehelle menijät).

156. "arkena avijo katso, kosi tyttö työn teosta" 

(ahkeruus, omia hyveitä).

157. "jolla on aittaan asiaa sillä on pattaan panemista" 

(mies elon tuojana).

158. "poiga kysyi luppa tydöilt, sapka tulla kossi" 

(kosintaa edeltävät tapaamiset).

159. "nuremmalle odetti kodivävy" (nuorimmalle 

tyttärelle, vanhemmat naitettiin lähikyliin).

160. "tyttöi anta sappav varred" (saappaan varret

eli rukkaset).

161. "ko kozjotti ni se aika olti käsilyksissä" 

(käsilyksissä, kosinnan ja häiden välinen 

aika).

162. "hä kullaitti lezen naizen kera" (kullaitti

 eli tapaili, vrt. oma kulta).

163. "sur piraz oli kontissa" (piiras kontissa,

kosimaan tulleilla).

164. "sui hiukset ku mät tyttölöil loks" (sui eli 

kampaa hiukset).

165. "yks palig on käez, jalad on vastadikko, 

kummal on enem voima, se toizen nosta istumast" 

(väkikarttua vedettäessä, kosijoiden

koettelemista).

166. "meil mamoi oli omast kyläst odettu mihelle"

(äiti, omasta kylästä, vrt. toisesta, sukukylät).

167. "miä odin napurin kyläst naizen" (naisen

eli vaimon).

168. "elä mä sille naizeks, se on nin äksy mez" 

(epätoivottuja piirteitä).

169. "miä un hänen turvaz, siz en hervi mittä" 

(toivottuja piirteitä).

170. "hä alka olla jo voziz" (voziz eli vuosissa,

naimaiässä).

171. "mez ja nain on yhen korgehukkaist" 

(yhenlaisuus).

172. "kuin vanhan siä aloit kävvä merel" (käydä

merellä, vrt. metsässä, miehen mittoja).

173. "ku mändäiz yhteh, ga siid jälgipaginad loppuis" 

(jälkipakinat eli juorut).

174. "jären suuri ei ule, vai on hyvättsäne" 

(pienet ja hyvät).

175. "hyväd on jälehmäzet, sidä tyttöi ota" 

(jälehmäzet eli jäljet, tytöllä aikaan 

saannokset).

176. "a ku valittsou valittsou, dälgimäzeksi paha lienöy" 

(saa pahan, jos valitsee liian kauan).

177. "jyrkkysanazem muzikan kere ni pagizemah 

älä rubie" (jyrkkyys, karkeus ja ehdottomuus,

epätoivottuja piirteitä).

178. "hyvä briha on juomatoi" (briha eli kosija).

179. "vallastelou naine sulhastu, ei laske ni aittoih" 

(vallastelou eli pitää vallassaan).

180. "ei piä brihattsuu duoksutella tyhdäh" 

(juoksuttaa tyhjään, kosijaa).

181. "briha pullon sai, suluhaziks käi, akkoa ei puuttunuh" 

(sai pullon takaisin, vrt. leilin).

182. "nejjisty katsotah piädy myö, brihoa jalgoi myö" 

(päätä ja jalkoja myöten, vrt. hiuksia, liikettä).

183. "olen itsekseh, en lähe hänen ker" (parempi 

itsekseen kuin väärän keralla).

184. "itsepeässäh meni sille miehel, ei ni ken myvvitännyh" 

(oma valinta, omat virheet).

185. "itsepäisty akkua ni kenen ei pidäz ottua" 

(välteltyjä piirteitä).

186. "innoittelieteh, mänöö da ei mäne, vuottoa paremboa" 

(menee ja ei mene, odottaa parempaa).

187. "pahoi ota en, olen ilmain" (pahojen

vältteleminen).

188. "igäneidine" (naimaiässä).

189. "sie oled jo igäpoiga" (ikäpoika, tarpeeksi

vanha naimaan).

190. "siinä on hyväsiämini tyttö, sen jogahini 

sanou ken händä tundonou" (hyväsydämisyys,

toivottuja piirteitä).

191. "hyväverelline neidine" (hyväverelline 

eli punaihoinen, kalpean vastakohta).

192. "meän Vasa toi hypyl mutsoin" (toi hypyllä,

ilman perinteisiä kosintamenoja).

193. "lujuzilgo mänet.. mänemmö, g emmö tiijä, 

roihgo lujoa vai hudroa" (kosijaisten nimiä, 

lujuset=lujittaa).

194. "jeäpi hutviksi" (kun ei kelpuuta ketään, 

hutvi=vanhapiika).

195. "em mie sium hunsfatin kere lähe engo paginal 

rubie" (vältellyt hunsvotit).

196. "elä tsikkon huoli tuommoizesta miehestä" 

(perheen mielipiteen kuunteleminen).

197. "ei häi mius huoli, ei häi minuo katsaha" 

(jos ei katsaha, voi kuunnella, jokaisella

omat vahvuudet).

198. "huolikas om miän naini" (huolikas 

=huolehtiva, naini=vaimo).

199. "houkkenou vagahini mies kun on ilgie akka" 

(puolison tapojen tarttumisesta).

200. "higisty muzikkua älä laske rinnal" 

(hikistä miestä, vrt. ei ole vaivautunut

peseytymään).

201. "muijen ker kävelijä" (muijen eli toisten 

kanssa, vältellyt piirteet).

202. "sit myö hänen kera hentustima koko talven" 

(hentustima eli tapailimme).

203. "toista hentustaa, miun ker istuu" (tekee

vastoin tapoja, yksi kerrallaan).

204. "sem brihan hellerryksie elä usso, soattoa 

vie pahah mieleh" (usko miehen puheisiin,

oma rakkaus=tekoja).

205. "se briha hellerdeä monda tytöi, ota ei" 

(hellertää eli viettelee, ei ota omakseen).

206. "myö emmö heimossu, tytärdä emmö anna" 

(vanhempien mielipide, tärkeä jos halutaan

olla tekemisissä).

207. "ga miehel ei mennyh, vuotti paremboa" 

(odotti parempaa, vrt. oikealta tuntuvaa).

208. "edgo duumaitse kodavävykse mennä" 

(kotavävyksi eli asumaan neidon perheen 

luokse).

209. "lujuod laitah, sid on andilaz"

(lujusten jälkeen, neidosta antilaaksi).

210. "tyttö ku sulhastetah ja sit ku lujatah, 

sit roih andilas" (tulee antilaaksi,

sulhastamisen ja lujusten jälkeen).

211. "käz iskiett on" (käden iskeminen,

kosintaa vahvistavia toimia).

212. "jo haven kasvau" (haven eli parta,

naimaikään tulon merkkejä).

213. "mie en jeä täz brihas, andakkoa libo elgeä, 

ga mänen" (oma päätös).

214. "nuor on vie, e ole ni kainalohaudazis karvoa" 

(kainalokarvoja, karvat=naimaikä).

215. "pidäiz hiät yhyttiä" (yhyttää eli saattaa yhteen).

216. "najjes pidäv omah kamajah katsahtoakseh" 

(ottaa puoliso läheltä, vrt. kamara).

217. "älä kanzoitelle hänen ker, häi moanittau" 

(seurustele, pettää).

218. "yhteh kanzoituttih" (kasvettiin yhteen).

219. "tukat karavoitetah neidizet tsomavuoh näh" 

(pörrötetään tukat, kosijoita varten).

220. "on kasankandajoa, nejjist on taloiz, on kodavävyn 

tiloa" (kotavävyn tilaa).

221. "se tyttö hyvin kasam pidäy" (kassan eli letin, 

hyvätapaisesta).

222. "briha karvavui, pidäy naittoa, nainduvuvved ollah" 

(karvaantui, naintivuodet).

223. "nisku karvoitui tytöl, miehel pidäv andoa eäre" 

(nisku eli häpy).

224. "karuhuttah jäi ukottah" (karuuttaan).

225. "virssav verta oli välie miun kasvintakojilla ta 

Ontipalla" (läheltä naiminen).

226. "katsondukerdu pidäy kävvä, suluhaizen tiloa" 

(katsomassa miehen koti).

227. "ylen on luobuza katsonda, ei ole vihazet silmät" 

(luobuza eli lempeä katse).

228. "älä katsondal ota nastu, muus k ei olle hyvä" 

(ota naista ulkonäön perusteella).

229. "tyttölöin miel on hoavan lehen kebevys" 

(tyttöjen mielen muuttumisesta).

230. "keldatukal mäni" (vieraina pidettyjä

piirteitä).

231. "häi gu mennöh sigäli, sid voibi kävvä tytärdy 

tijjustamah" (tytärtä tiedustamaan).

232. "kielehin armaz olen, en vai mielehini" 

(sanoo armaaksi, valehtelee).

233. "yhteh kietsottih" (tyttöä ja poikaa).

234. "lähtiessä vielä sanottih, jotta hyö kintahat 

jätetäh tuoh orrem peäh" (kosijat lähtiessään, 

uudestaan tulon merkiksi).

235. "sinul, velli, kindahat työttih" (kintahat 

eli rukkaset).

236. "ei mennyh hänele miehele, jäi igäzekse 

neidizekse" (ikäneidoksi).

237. "enzimän naijah emiä myöt, toine naijah 

sizärdä myöt, kolmas kohastah" (ensimmäinen 

emon sukuun, toinen sisaren miehen veljelle, 

kolmannelle kotavävy).

238. "koinkattsiezil käydih, läheteldih brihan kodie 

kattsomah, g ei miellytty, järilleh keännyttih" 

(käytiin katsomassa kosijan kotia).

239. "silmännägyvil sijaizil, korvankuuluvil kohtaizil 

annan" (tyttäreni, lähelle).

240. "kohtalahini" (puoliso itkuvirsissä, 

tarkoittaa vastarannalla asuvaa).

241. "koko sukukunta ihastu ta mielty tyttäreh" 

(suvut ja heimot, vrt. heimostua).

242. "neidizen kohtuskoitti, a mutsoiks ei ottanuh" 

(teki vastoin tapoja, mutsoiks=vaimoksi).

243. "lähtedgo minul kozuzmiehekse" 

(vrt. puhemieheksi).

244. "ketä oli sielä sulhasem puolesta niitä, 

sulhasella kosjojie nin, ne pyritettih se tyttö pihalla" 

(houkuteltiin tyttöä piilostaan, kosimistapoja).

245. "läkkä kosjojaisih" (kosjojaisiin

kutsuminen).

246. "jos tyttö ei luvannut kosjuoissa, niin sanottih 

jotta heän anto aparat" (aparat eli rukkaset).

247. "mändih kozzomah" (kosimaan).

248. "kozil käydih" (kosilla eli kosimassa).

249. "kozittsou, lähtöy naimah" (kositsee eli

lähtee naimaan).

250. "kozittsoo mutsoiks" (mutsoiksi eli 

vaimoksi, vrt. mu-utso).

251. "moni kerduo kozittih d annettu ei" 

(tyttäriinsä kiintyneet).

252. "ei meny suluhaizikse, eigo lienne tyttö mieldynyh" 

(ei mieltynyt, tytön valinta).

253. "kozittsijat piiroat syödih pordahiem piäz" 

(rukkaset saatuaan).

254. "sulhani kotuolou" (vierailee neidon perheen 

luona, vrt. kotavävy).

255. "kodzat käydih meil" (kosijat).

256. "semmoine mies, kumbane voiz miun kera 

paissa midä mie duumaitsen" (paissa eli puhua, 

toivottuja piirteitä).

257. "tytön luonduo koittelou" (koittelee luontoa,

mieltänsä muuttava kosija).

258. "hyväd nämät suluhaized, ennempäi 

kuulevoitettih tulendu, k on tuttavad" 

(sulhaset eli kosijat, ilmoittivat tulostaan 

etukäteen).

259. "heitä hänel tyttären kyzelys, häi anna siul 

tytärdä ei" (heitä eli lopeta).

260. "kyzyi mutsoikseh" (vaimokseen,

vrt. kysyä=kysyä kuuselta).

261. "nuor on neidine, anna kypsenöv vähäizen, 

sid i tulou kereäjeä" (neitojen kypsyminen,

vrt. marjojen).

262. "kainalot karvastuttih, jo igä lugou" (ikä lukee,

naimaikä).

263. nganasanit ottavat puolison 17-18 vuotiaana 

(todistettuaan pystyvänsä toimimaan perheen 

elättäjänä).

264. nganasanit pitävät perhettä haluavan miehen 

vaatimuksina kykyä metsästää, paimentaa poroja 

ja valmistaa kotapuut, kätkyen ja reen.

265. nganasanit pitävät perhettä haluavan naisen 

vaatimuksina kykyä pystyttää kota, parkita nahkoja, 

ommella vaatteita ja valmistaa ruokaa.

266. nganasanien kosintaa välittävät vanhimpaan 

polveen kuuluvat (valitsemalla henkilöt jotka sopivat 

vaihdettavien lahjojen määrästä).

267. nganasaneilla on kiellettyä naida äidin sukuun 

(vain äidin sukua pidetään omana).

268. nganasanit ottavat puolison äidin suvusta 

(miehillä äidin sisaren tai veljen tytär, naisilla 

äidin sisaren tai veljen poika, serkkujen

naimista).

269. nganasanit eivät ota puolisoa äidin tai isän 

suvuista (pidetään kiellettynä 3-4 polven ajan, 

kahden eri heimon tapoja). 

270. nganasanien mukaan kuuluisalla noidalla 

Dyukhadella oli kolme puidenhaltijan antamaa 

naista (jotka pitivät huolta kolmesta kannuksestaan,

voi tarkoittaa henkiolentoja).

271. nganasanit pitävät poikaa miehenä ensimmäisen 

villipeuran kaadettuaan (kaadon jälkeen voi ottaa 

osaa miesten menoihin ja pitää miesten vaatteita).

272. nenetsien kosiomatkat kestävät kolme päivää.

273. nenetsit eivät saa naida saman nimen omaavia 

tai samasta suvusta / toteemista polveutuvia 

(khivy, väärin).

274. selkupit eivät saa naida isän sukuun 

(vain isän sukua pidetään omana).

275. selkupit pitävät äidin sukuun naimista 

kiellettynä kolmen sukupolven ajan.

276. selkupit jakautuvat kolmeen keskenään 

naivaan totemistiseen heimoon (ensimmäinen 

ottaa puolisot toisesta, toinen kolmannesta, 

kolmas ensimmäisestä).

277. pohjois-selkupit jakautuvat kahteen 

keskenään naivaan heimoon (pähkinähakin väki, 

kossyt tamdyr, kotkan väki, limbyl tamdyr).

278. selkupit tekevät kosiomatkoja suotuisien 

enteiden mukaan (vanhemman sukulaisen 

johdolla, isän veli tai vanhempi veli).

279. samojedien kosintaan kuuluu naimaikäisen 

neidon tiedusteleminen lähellä asuvista perheistä, 

puhemiehen valitseminen (palkkioksi poro), 

neidon kodalle matkaaminen, rekien ajaminen 

riviin kodan edustalle, rekien päälle istuminen, 

neidon vanhempien vastauksen odottaminen, 

korin tuominen kielteisen vastauksen merkiksi 

(kosijat poistuvat) tai lahjojen määrästä sopiminen 

(myöntävän vastauksen jälkeen).

280. samojedien kosintaan kuuluu revonnahan 

vieminen neidon vanhemmille (ensimmäinen 

käynti), merkkikepin ojentaminen neidon isälle 

(luvattujen porojen määrä, toinen käynti), kepin 

katkaiseminen myöntävän vastauksen merkiksi 

(molemmat osapuolet saavat puoliskon) ja raa´an 

lihan ja veren syöminen sopimuksen merkiksi 

(miesten tapoja).

281. nenetsien kosintaan kuuluu kosijan 

tuoman poron lihojen keittäminen ja syöminen  

(kosijan odottaessa reessä, kosijalle tuodaan 

osansa).

282. samojedit vievät kosiolahjoiksi vaatteita, 

tarve-esineitä ja poroja (jaetaan neidon perheen 

kesken).

283. samojedien kosintaan kuuluu lahjojen 

vieminen neidon perheelle, yhessä syöminen 

ja kosijan ja neidon isän esittämät laulut (isän 

laulussa neuvotaan miten neitoa tulee kohdella, 

kosijan laulussa mainitaan hyviä puoliaan).

284. samojedit pitävät kahden vaimon pitämistä 

hyväksyttynä (uskotaan saaneen alkunsa 

sisarusten naimisesta).

285. hantit naivat mielellään sisaruksia 

(uskotaan tuovan hyvää onnea).

286. hantit eivät nai samaan sukuun kuuluvia 

(heimon sisältä voidaan naida, suvut ja

heimot).

287. hantien kosintaan kuuluu saattajien ja 

puhemiehen valitseminen, neidon kodalle 

matkaaminen, tulijoiden kestittäminen, toiseen 

kotaan siirtyminen, puhemiehen lähettäminen 

neuvotteluihin (kulkee kotien väliä kunnes 

molemmat osapuolet tyytyväisiä), neidon kotaan 

palaaminen sovinnon löydyttyä, neidon perheen 

lahjominen (nahkoja, poroja), saattajien poistuminen, 

neidon valmistaminen yötä varten, makuulle 

käyminen (neito asettuu kosijan viereen turkilla 

pehmustetun penkin päälle) ja tulen sammuttaminen. 

288. udmurtit eivät ota puolisoa samasta suvusta.

289. hantimies tuo neidon perheelle lihaa, 

poroja, turkiksia ja veistämiään esineitä.

290. hantit pitävät moninaimista harvinaisena 

(tunnetut tapaukset siskoksia).

291. hantien tarut kertovat miehestä joka otti 

kolmanneksi vaimokseen menk-eavin eli menk-naisen 

(kaksi ensimmäistä olivat tulokkaalle kateellisia 

eivätkä antaneet käyttää astioitaan).

292. hantit käyvät kosimassa kolmasti.

293. hantien kosintaan kuuluu miehen kykyjen 

mittaaminen neidon veljien toimesta (käytetään 

kalassa tai metsällä).

294. hantien puhemiehinä toimivat enot tai

sedät (kosija ei ole mukana, väsää kotona

lemmenlaulua).

295. hantien puhemiehet kertovat aikeistaan 

arvoituksin ja neitoa ylistävin tarinoin 

(neito pysyttelee piilossa vierailun ajan).

296. hantien kosimatapoihin kuuluu hiusten 

sukiminen (pidetään lempeä nostattavana).

297. hantit mittaavat kosijoiden kyvykkyyttä 

linkoamalla kiviä.

298. mansit pitävät sisaren naimista vääränä 

("sisarukset elivät yhdessä, mies piti tätä vääränä 

ja loi itselleen puolison siperianmännystä jonka 

mustasukkainen sisar pilkkoi lastuiksi").

299. marien kosimatapoihin kuuluu taiotun 

nuolen ampuminen ilmaan (neitoa lähdetään 

etsimään nuolen suunnasta).

300. marineitoa koetellaan pyytämällä tätä

ompelemaan paita ja pöytäliina.

301. marit laittavat kosijat hakkaamaan tai 

taivuttamaan puita (toisaalla juoksemaan 

tai melomaan kilpaa).

301. marit viihdyttävät kosijoita pyörittämällä 

neitoa (ketä kohti katsoo) ja arvuuttamalla 

neidon syntymämerkkejä.

302. saamelainen kosija punoo koivunoksista 

vakan (giisa) johon laitetaan neidolle tarkoitettuja 

lahjoja.

303. sanalla want tarkoitetaan sulhasta (saamen 

vuntem), naimisen kautta sukua olevaa (nenetsin 

janne), ystävää (nenetsin wenni), kosijaa (enetsin 

maddu) ja puhemiestä (kamassin mono).

304. saamelaisten taruissa neidon isä ottaa 

naima-asiat puheeksi (kosijat eivät saa puhua 

asiasta suoraan).

305. saamelaisten taruissa neidon äiti ilmoittaa 

aamulla kosinnan hyväksymisestä (lausumalla

ääneen jonkin kosijan eläinhahmon ruumiinosan 

jonka oli nähnyt unessa).

306. saamelaiset pitävät parhaina kosijoina 

omaan heimoon kuuluvia (tutut tavat).

307. saamelaiset pitävät toisiin heimoihin (hylje, 

korppi) kuuluvia kosijoita outoina (vieraat tavat,

tekevät liitoista vaikeampia).

308. "nygöi vai rozatsi nähtä hyvä olgah, 

suguu ei toimiteta" (valitaan kasvojen perusteella, 

ei noudateta suvun tapoja).

309. "nägymiziks on ylen hyvä, g en tiijä tavoilleh 

miityz on" (näkö ja tavat).

310. "nuoruizis päiviz mennä puutui, vai duumajja 

pideli heimokunnan ker" (tuumailla heimon keralla,

voiko naida nuorena, vrt. omituinen presidentin 

luvalla).

311. "naindaijiz on, niskakarvat kazvoa" (niska eli 

häpykarvat, aikuistumisen merkkejä).

312. "niindih, mutsoikse kozittsoo" (kiintyi tyttöön, 

kosii vaimoksi).

313. "kolme vuottu kozitah, nelli vuottu nejjistytetäh, 

siid oma otetah" (kosima-aikoja).

314. "ei puutu ukkoa, neizakaks jeää" (neisakaksi

eli vanhaksi piiaksi).

315. "se neizakku nygöi, kozittih, a mennyh ei" 

(ei mennyt, parempi omillaan kuin väärän 

miehen kanssa).

316. "neistalolois sulhaizih varoi kuivuhaugi pietäh" 

(pidetään kuivahauki, sulhasten varalta).

317. "turu, turu neittsoine, tule minule mutsoikse" 

(kosimasanoja).

318. "sil tytöl on hyväd jälehmät" (jälehmät eli teot, 

mitä jättää jälkeensä).

319. "dogo sie rubied naimah, missä siula on andilas" 

(ympäristön paineet).

320. "löydi mielehizen tytön i naittsi" (mieleisen 

löytäminen, ei oteta ketä sattuu).

321. "hyvä naijah nuaburih, pahat taibalen tuakse" 

(sanonta).

322. "tulien vuom minä nain" (tulevana vuonna,

naimaan valmistautuminen).

323. "pideä najja, yksinäh om paha eleä" (naimisen 

tarkoituksesta).

324. "naija mies kelloloiz ajeloo" (kelloloissa,

rekeen kiinnitetyt kellot).

325. "kaikkie katuu ken nuorra naimistah" 

(liian nuorena naimisesta).

326. "vie naimiine pidäy hänelleh, ei yksin näi eliä" 

(löytää puoliso sokealle lapselle).

327. "naimoilla ollah" (naimamatkalla).

328. "naimoih lähetäh" (naimoil eli kosimaan,

vrt. aimo, nami, naama, vrt. na-imo).

329. "miehettä naini se on peätöin, mies naimatoin 

se om mieletöin" (sanonta).

330. "tejjäm poig ongo naiziz vai naizeta" 

(nuorten puolesta tiedusteleminen).

331. "yks on naizis, toin om poigamies" 

(tiedusteluihin vastaaminen, naisissa

=naimisissa).

332. "valeh on vanhan nainda" (vanhana naimisesta, 

vietti puuttuu).

333. "naind ei ole suuri aigu, a eländ on suuremb 

aigu" (lyhyt aika elämässä).

334. "naindalleh on hänelleh, hänehiine mutsoi roih" 

(löytyi hänenlainen vaimo).

335. "naindaijiz on" (naimaiässä).

336. "briham moam itköö nainduvirren pojjal" 

(äiti itkee naintavirren kosimaan lähdettäessä,

onnea tuomaan).

337. "poig on naitettavu, tytär on annettavu" 

(naitetut ja annetut).

338. "miun ämmö toimitti jotta sillä keinoin tytöt 

mäntih sulhasikse, pani tyhjän huotran tähä vyölläh"
(huotran eli tupen vyölle, naimahalujen merkiksi).

339. "menendigä on neidizel" (menentäikä,

menohalut).

340. "Kellovuarassa on ylen äijä mustakulmazie tyttöjä" 

(mustat kulmakarvat omaavia).

341. "mustakulmani korie, pystynännini sorie" 

(karjalaista naisihannetta).

342. "hyvä oli enne muodoillakseh neidizenny 

omal vallal" (oman vallan aika).

343. "ei ole muuvosta murkinakse" (muodosta

eli ulkonäöstä).

344. "ei iho ildazeksi eikä muoto murkinakse" 

(sanonta).

345. "ei ole minum muodoine murginakse, 

ihoin ildaizekse sinul" (kosinnasta kieltäytyviä 

sanoja).

346. "haven ku levval kazvau, ga sit pie muskam mieldy" 

(ala pitää miehen mieltä).

347. "pitäis ruveta morsienta suahustamah" 

(ei hoppu hyvää).

348. "ei täs kohtoa ole minul vastinehtu, ei ole minuhistu" 

(ole vastinetta, mieleistä miestä).

349. "se oliz minuhine mutsoi" (minuhinen,

yhenlaisuus).

350. "ei männä elon hyvyöllä, eikä miehen kaunehuolla, 

männäh miehem mielevyöllä" (ei naida varoista

tai kauneudesta).

351. "piettih mieles toine toista kuuzi vuotta" 

(ennen yhteen menemistä).

352. "mie en mielin miestä soaha" (halunnut miestä, 

oman mielen mukaan eläminen).

353. "miun ker istuo, toista mielisteä" (tekee 

vastoin tapoja).

354. "mielissyttih yhteh" (mielistyä yhteen).

355. "omal mielitahtol meni miehel" (oma tahto).

356. "mielitahtohizen ukon sai se neidine" 

(mielen ja tahdon mukaisen).

357. "mielozu ukko" (mieluisa).

358. "ken sattu mieltymäh ni ne mäntih yhteh siitä" 

(mieltyä yhteen).

359. "poiga mieldy tyttöh, akakseh otti" (tytöstä

akaksi, pojasta ukoksi).

360. "minä en häneh voi mieldyä, ei ole häi minun 

mieldy myö" (mieleisen odottaminen).

361. "kem mingi neidizen tsomuttu pagizoo" 

(puhua neidon somuutta).

362. "magied on sanat suus hänelleh, vattsa va 

ei ole magie" (makeat sanat ja kova sydän, 

vieraita piirteitä).

363. "hyvin on sil brihal vattsu lämminnyh mejjän 

tyttäreh" (vatsa eli sydän, usein käyvällä kosijalla).

364. "lähembäizie paginoi älä vie rubie pagizemah, 

vie emm ole hyvät tuttavad" (hiljakseen

tutustuminen).

365. "ota se, kudai on lähembänny" (lähelle 

naiminen).

366. "se oli mium mieldä myö da luida myö" 

(mieltä myöten ja luita myöten).

367. "loittosih kum miehellä mänet, vatsallah koavut" 

(loitolle naimisesta, joutuu vieraiden keskelle).

368. "pideä lizendeä meil perehtä, poiga naittoa" 

(pojan naittaminen).

369. "se katso livahuksem pidi" (livahti miehelle 

salaa).

370. "toko häi söi hyvin, lipoi, duumaitsin, ei heitä" 

(söi laatimani ruuat, ei jätä).

371. "lepindeä myö puutui mutsoiks" (lepintää 

eli kohtaloa myöten, vrt. leppä=veri).

372. "vie heid yhteh jumal lepiksendelöy" 

(lepiksentelee yhteen, vrt. jum=yksi 

luojahengistä).

373. "lepitteli meitä yhteh mänemäh" (lepitteli

yhteen, vrt. leppä, lepyttää, leppyä).

374. "ned on jumal lepitännyh yhteh" (lapsena 

ystävystyneet).

375. "ei minul leppinys sil miehel mennä" 

(ollut tarkoitettu, vrt. veri vetänyt).

376. "sulhaized tuldih, ga tyttö terväh lepsahtih 

pagoh" (vrt. meni piiloon).

377. "naimah urhastuttih" (urhastuttih eli

rohkaistiin nuorukaista kosimaan, vrt. ur-sielu, 

urhea, urhot).

378. "lemmekäz oli, kerran sulhaisti yhtä tyttöi 

da akan sai" (lemmekäs, sai akan kerralla).

379. "sanottih lemmekäs tytt on, sih sulhastu kävyy" 

(käy paljon kosijoita).

380. "lemmekäz neidiine" (poikia puoleensa

vetävä).

381. "kahtakymmenseitsendä tyttöi sulhaisti, 

akattah kuoli" (ahneella akaton loppu).

382. "kirzakka sie ylen oled minuo vaz, ole vähäistä 

lauhakembani" (lauhakampi eli lauhkeampi,

miehen opastamista).

383. "oli lauhkie mies" (tyyni, lempeä).

384. "lauhkiesti pagizoo" (lempeästi).

385. "oliz jo igeä, ga lapsimielini on vie" 

(omaan tahtiin varttuminen, vrt. omituinen 

täysikä).

386. "hänel lapsuon aiga proiji, jo om parda habenel" 

(parta hapenella, lapsuus loppuu).

387. "miul pardaudu leuga" (miehistymisen 

merkkejä).

388. "hänel on vie lapsen mieli" (perheen 

perustaminen=aikuisten asia).

389. "sil on täyzi mieli do" (täysi mieli, 

valmis naimaan).

390. "läksin neittä kosjomah pimijästä pohjolasta 

tarkasta tapiolasta" (pohjolasta=pohjoispuolella 

asuvista, tapiolasta=metsässä asuvista).

391. "ikäv on yksin öitä muata, pimijöitä vietätellä" 

(naimisen tarkoitus, ikävän karkoitus).

392. "pietti mieldä se tyttö lujah" (pidätti mieltä 

eli oli järkevä, pitää mielensä).

393. "paha on salata neito, hivus pitkä piiletellä" 

(salata eli pitää piilossa).

394. "sid on sana peäl, ku paikan sai kaksgriunahizen" 

(paikan eli liinan, kosimalahjoja).

395. "peäluuda lujendoa, ei mäne vie miehel" 

(lujentaa pääluuta, odottaa järkevöitymistä,

luonteen tasoittumista).

396. "jo lujendui piänahku, ennen oli töyhäkkö 

mieli" (töyhäkkö eli häilyvä).

397. "piän ando" (pään eli rukkaset).

398. "sano minule piähiine, tuled va et tule" 

(päähinen, lopullinen vastaus).

399. "lujoa peälakkoa" (järkeä, mieltä, toivotettiin 

naimisiin menevälle).

399. "peälakka tazaudui, on kakkymmenviiz vuotta 

igeä jo" (mieli tasautui, voi mennä naimisiin).

400. "neidine se maltau mielen, ei pereä anna" 

(malttaa mielen, pitää päänsä).

401. "hänem peättämizii en huoli, kunne katson, 

sinne menen" (vapaudesta pitävät, vakiintumisen

vastakohtaa).

402. "a kintahat jätämmä pattsaham peäh ta 

vieristänä tulemma pereämäh" (kosijaistapoja, 

vieristänä=joulun pyhinä).

403. "kumbane tostu pettelöy i ainos kielastelou" 

(pettää ja valehtelee, vieraat piirteet).

404. "tazamielin on, ei toroa" (toroa=riitele, 

tappele, omat piirteet).

405. "parrammiehel pagin leveni, kozittsi liigoa" 

(pakina leveni eli vaati liikaa lahjoja, 

vääränä pidettyä käyttäytymistä).

406. "parroitti levvan, naimah rubieu" 

(omat naimaluvat, vrt. omituinen 

"konfirmaatio").

407. "parroissah on jo miez, täyzi miez on" 

(aikuistumisen merkkejä).

408. "parranhaven levval työndyy, mield ei ole" 

(parta ja miehen mieli).

409. "miul ie ule ni kedä paginkanzua" 

(pakinakansaa eli juttukaveria, 

pariutumisen syitä).

410. "tietoks lain, se oli hyvä paginkerdani" 

(tulimme juttuun, otin mielitietyksi).

411. "hä om miulleni paginvelli, hänel mie voin 

sanuo izmenättäh" (pakinaveli, izmenättäh

=vilpittömästi).

412. "otandumieli g ollou, ga tulov vie uvvessah 

kozitsemah" (kosintamatkojen tarkoituksesta, 

varmistetaan miehen aikomukset).

413. "kyllä niitä vielä ottajie tulou, tai parempie 

sulhasie löytyy" (paremman odottaminen,

kenen mielestä).

414. "mimmoine mänijä, semmoine i ottaja" 

(yhenlaisuus yhistää).

415. "oliz mieli miehel, kui oliz ottajad" 

(ottajista pulaa).

416. "miehel ei mennyh, vuotti vie paremboa" 

(odotti parempaa).

417. "ei ole minuu ni kedä miehel ottajastu" 

(naimaonnen hylkäämät).

418. "neizakaks jeä, hyväd oteta ei, a pahoil mene ei" 

(jää neisakaksi eli vanhaksi piiaksi, parempi kuin
mennä pahalle miehelle).

419. "ta sitä mielelläh otettih ku siikoa viet vakallisen" 

(kosimalahjat, hyvitellään koko perhettä).

420. "ozikin toi meäm poigu, hyväm mutsoin" 

(osikin eli onnen tuojan, hyvän vaimon).

421. "ongo siula mieli tämä tyttö mutsoks ottua" 

(ottamismieli, jättämisen vastakohtaa).

422. "koirat haukkuu, kozjat tullah" (sanonta).

423. "ozattomalla pidäis olla naimatta" 

(osattomalla eli onnettomalla, vrt. terveytensä 

menettäneellä).

424. "poigamies, kuni on oal kahenkymmenen" 

(voi aloittaa naimapuuhat).

425. "näytetäh vain semmosella poikamiehellä" 

(neitoa, vääriltä miehiltä suojeleminen).

426. "poarah peävyttih hyväd, ku kahta puu hallattu" 

(pariskunta, kuin kahtia halkaistu puu,
yhenlaisuus).

427. "a erähel tulou bokin, ei sua tuta" (kosija 

ilmestyy sivuttain unessa, ei saa tunnistaa).

428. "porraspiiroat syötettih" (saatiin rukkaset, 

kutsuttu sisään syömään).

429. "jotta kun vain kontieta nähnen unissani, 

niin jo silloin sulhaset liikkuu" (hyvä enne, 

vrt. kontion heimon sulhaset).

430. "siitä mänöy ta puhaltau sen tuohuksen" 

(tuohuksen sammuksiin, neito, kosijoiden

aika poistua).

431. "pie muzikka muskam mieldä" (pitää 

miehen mieltä).

432. "puhazmielini" (hyvätapainen).

433. "puhazmuodoni" (siisti, kaunis).

434. "puhassydämini" (aito, rehellinen, 

toivottuja piirteitä).

435. "ei anneta tytärdy, ga sit sanotah, pullo annettih" 

(pullo eli rukkaset, vrt. tuohisten kohojen 

kutsuminen pulloiksi).

436. "pulloz ajoa kodih" (reellä kotiin, 

pullon saatuaan).

437. "tsesti puoleni sil neidizel, sulhaizii k ei syötetty" 

(syötetty kosijoita, tsesti=onni, naimaonni).

438. "tulgah minum peädy sugimah, minul ken 

puolizokse puuttunoo" (sukimaan päätä, 

uniin kutsuminen).

439. "ken minul puolizokse puuttunoo, tän yön 

tulgah jalgoa jaksamah" (unessa, jaksamah 

eli riisumaan).

440. "neätäni turkki näkyy, repopuuhka puhrottau, 

sillä annan tyttäreni, liitäl lempilintuseni" 

(kosijan vaatteet, kertovat kyvyistä).

441. "naini miusta itkömäh jäi" (jäi itkemään,

minun vuokseni).

442. "mielie pyörittelöö neidizel, itsel ei ole tozi 

mieles" (tunteilla leikkimisen vieraudesta,
omat suhteet=tosimielisiä).

443. "kell on kaks pyöryä piäs, kaks naista ottau" 

(kaksi pyöryä eli hiuspyörtyäistä).

444. "jotta minne päin se koatuu, nin sinne päin 

siitä se miehellä mänöy" (sytytetty puupuikko,
naimasuunnan ennustamista).

445. "kunne miähele mennen siäpäi koiraine 

haukkukkah" (ennelukuja).

446. "myö läksimä tovistamah jotta onko asiet 

vielä meilä päin" (kosintamatkojen tarkoituksesta,

hiljaa hyvä tulee).

447. "piästäs pävöt kohastas kelpoat" (sanonta).

448. "annas, akka, tyttöäsi, en tuota pahoin pitäisi, 

sylissäni syöessäni, käsissäni käyessäni, selässäni 

seistessäni, maatessa mahani alla, empä anna tyttöäni, 

ennen kuin hiihät hiien hirvet, hiien nurmien perältä" 

(hirven hiihtäminen).

449. "sen mä mieheksi sanoisin, urohoksi arveleisin, 

joka jouseni vetäisi, kaareni kiinnittäisi" (jousen 

virittäminen, miehuuden mittoja).

450. "koira haukkuu, kosijat tulloo, pistii piika penki alle" 

(kosijoilta piiloutuminen).

451. "niimpä ennen eukko neuvoi, oma vanhempi 

opetti värttänätä veätessään, kehrä vartta kiertessään,

oma poikani polonen, lapsi oma loatimani, ota impi 

onnellas, ota omasta suvusta, oman pellon penkereltä, 

vierestä oman veräjän, oman kellon kuuluvista" 

(omaan sukuun naiminen, vrt. lähelle).

452. "täss on tyttö tyyni mieli, tekemähän taitavainen, 

ei tarvitse akkojen apua, paljon on omast avusta" 

(taitava tyttö, omia hyveitä).

453. "kyllähän se nyt on hyvä, mutta taitoa olla 

keveänkalleutta" (mies, kohtelee hyvin aluksi).

454. "s olis kans tullum mulle hyyrylääseksi mutta 

minä sanooj jotta tuallaasta min e huali" (puolison 

valinnasta, tärkeää pitää päänsä).

455. "Etlahar rupes sitte oikeen kamoksun sitä sittes 

sitä sulhastansa" (kammoksumaan sulhastaan, 

pitkän kosinta-ajan tarkoituksesta, harva jaksaa 

teeskennellä vuosia).

456. "sii ol koko aja simmost kampeloittemist" 

(kampeloittemista eli vääntöä seurustelussa, 

pieni vääntö=luonnollista, suuri vääntö

=luonteet liian erilaisia).

457. "kyllä ootta huonoja miehie, kun annetaal 

leskenkamuhtoijen tulla" (annatte vanhojen 

leskimiesten tulla kosijoiksi, teette vastoin

tapoja).

458. "enne on yksinniä ko kehnon kamruatin kans" 

(kehnojen vältteleminen).

459. "o nii simmonen kohtelias ollu mun kansan" 

(oma ja vieras kohteliaisuus, oma=pysyvää, 

vieras=loppuu heti kun sanotaan ei).

460. "tuu sen kamus kans" (kamusi eli 

seuralaisesi).

461. "kuuluuhan sil jokuun kamu olevan, ei se yksin o" 

(kamu eli seurustelukumppani).

462. "ne yhtenä kupllaasttaat" (kuplastaa eli 

seurustelee).

463. "ol ja harvapuhehine, ei hää kankeekieline 

olt, ei vaa sipattaant" (oma harvapuheisuus, 

vieras kankeakielisyys).

464. "se on semmoinen kankulaluontoinej jonka 

kansa ei sullaannu yhtee" (kankula eli koppava,

vältellyt piirteet).

465. "kyl vakka kantees valittee" (nuorten 

naimapuuhista, yhenlaisuus).

466. "ois pitänt ämmä vähä käyvvä konttii kantamaa" 

(konttia kantamassa eli tiedustelemassa miehen 

luona, tällöin olisi vältytty huonolta liitolta).

467. "Sylvi oj jäänyk kannollens kassoomaav" 

(kannolle kasvamaan eli elämään synnyinkotiinsa, 

sopii joillekin).

468. "tuli vasta kannollensa kasvaan" (tyttären 

palatessa vanhempiensa kotiin, uusi lähtö).

469. "piruakos minä tollasel äjjän kanttural tiej 

joka ov vanha ja vaivain" (vanhojen naimisesta, 

luonnotonta).

470. "mennee kapijopailap puhhuun" (puhumaan 

kapiopaidan, puhemiehen lähtiessä matkaan).

471. "sanoit että pian se naija karhauttaa" 

(nähtäessä poikaa tytön seurassa).

472. "sietäs tässä karhistaijja ja ruveta euko ottoo 

ku ei talossa oon naista minkääl laista" (eukon 

ottaminen).

473. "mitenkä sinä uskallat männä tuommoselle 

miehelle, niihhän tuo on karhumainen luonteeltaan" 

(karhujen ystävät).

474. "siinähän on ensin kattomista ettei aja ittiään karille" 

(puolison valinnassa).

475. "Eino karkasi luontonsa ja otti akan" 

(karkaisi luontonsa, akan otto=suuri muutos).

476. "soon naisiin nähälev vähän karkas miäs" 

(karkas eli arka).

477. "kyllä se on semmone karrikka että ei sen kansa 

oekeen tule toemeen" (vastahakoinen, ärtyisä, 

vältellyt piirteet).

478. "oha se vähä karsakkaa olone, van ku ei välitä 

siittä nii meneehän se" (vähän karsakka,
muuten hyvä).

479. "kyl siinä kans karvasta niälläs saa monta kertaa 

ko semmottem miähen ottaa" (karvasta niellä

eli kärsiä).

480. "niihhän tuollon nuoreks mieheks kartsakka 

silimälluonti, ei se oikee muihen kansa sen olo lutviivu"
(lutviivu eli pärjää, parempi elää yksin).

481. "silläki on jo karvannousu parahillansa ku on 

niin kova hökä miesten perähän" (karvaikä

eli naimaikä).

482. "näkkyy olovan sipisemistä keskenään niinä 

karvanpuhkeemisaekona" (salaisuuksia,

murrosikäisillä tytöillä).

483. "kyllä sitä jo semmonem plikka tekee yhtä ja 

toista, karvapuo nainen" (naiseksi kutsuminen, 

vrt. akaksi).

484. "kyl miä sain hyvän miähen, ei se eres 

karvastelekkah yhtäh, soon ihran siivu" 

(ei juopottele, siivo).

485. "se oj jo niim miehen näkönen ko rinta ja 

käsivarret on karvottunu" (karvaikä).

486. "kas kun es sää ruvek ketää ottamaa" 

(naimaan painostajat).

487. "joskus vanahukset aaveili, että lapsensak 

kasvunkumppanit mennee naimisiin" (aaveili

eli ennusti, lastensa liittoa).

488. "kahest katala nai, kolmest kovaosaine" 

(uudestaan naimisesta, uskotaan johtuvan 

luonteesta tai onnesta).

489. "sill on sitten rehellinen kattanto" 

(kattanto eli katse).

490. "sellaanen yröhön kattintaanej jotta kattoo 

niin ylypiää" (ylpeä katse, vieraat piirteet).

491. "sielä sitä soppii Matinnii itellee eukkoo 

katastella" (talkoissa).

492. "kum meet siihev vävyksi saat katellak 

kannalta rekiä ja viheltää" (elää huoletta, 

kotavävyt).

493. "mitäs tuumaat, ooks puhunum mittään 

vanhemmilles, jos minä käyn siä teillä" 

(kysymässä vanhempien suostumusta).

494. "morsianta nyv vähä oli pujetettu että sen 

nyv vähä erotti kuka se oli" (puettu morsianta, 

jotta erottui muista).

495. "kova ikävä sil o heti Elina jos o hiukankin 

kauvam poijes" (miehen ikävöiminen, 

rakkaus=yhistävä voima).

496. "minä kaon sitä että kum minä en sattunna 

sen tytöm puheille" (kadun sitä, mitä enemmän 

löytää sitä enemmän menettää).

497. "naimistain ko nuoreem mäni, ku en älynt 

elleä kauvemmii" (kadun nuorena naimista).

498. "kauvempaakos seki lähti vaimon hakhuun" 

(kaukaa hakeminen).

499. "mitäs sit ny emäntää kaukempaant" 

(läheltä hakeminen).

500. "veljenil löyti omansa oikeen tualta kaukamailta" 

(kaukomailta, turun seudulta).

501. "ken taas sitä kauneutta katso, mie taas 

en kauneutta katsont" (omaa arvomaailmaa, 

luonne ja kyvyt tärkeämpiä).

502. "luulis sit nyv vähemmälkii kaunistoksel 

miähille kelpaavan" (liiasta koreilusta, 

vrt. omituiset peilit).

503. "näkö ei työtä tie eikä kaunnius kaskkee hakkoo" 

(näkö ei elätä).

504. "ei se pysyt tuo kaunhiuskhaa" (kauneus 

ei pysy).

505. "sanottiinkin ettei saa ennem miästäkän 

ottaa ennenkun osaa miähem pairan kauluroitaj" 

(ommella kauluksen miehen paitaan).

506. "meirän suvus on aivan sukulaaset tehenyk 

kauppoja" (sukulaiset naimakauppoja, 

vrt. serkkujen naiminen).

507. "hää minnuu sillo jo nii paljo kavattel 

ko myö laskettii mäkkee" (katseli sillä silmällä, 

tuleva mieheni).

508. "seun kehenäyskymmenellä" (naimaiässä, 

kehnäyskymmen).

509. "ensihhää lintukii kaverin hakee ku pesän laittaa" 

(lintuihin vertaaminen).

510. "sit jos oli miälellinen kaveri ni kyllä s oli sitte 

hauskaa" (tanssiminen).

511. "myö oomma iha paimekaverit" (tutustuimme 

paimenessa, mieheni ja minä).

512. "kyllä naimisiin ennättää koht keikkuin juoksemata" 

(naimisiin kiirehtimisestä).

513. "emmie tuost pojast yhtiä piittua, se o sellane 

keikkaselkä" (keikkaselkä eli koppava).

514. "se tyttö o sellane keikone, jot soap siit mies häjy 

euko" (keikone eli itsepäinen, vrt. keikoilla).

515. "rämäpäine mies jos on ni sen keral onkii keilis" 

(keilis eli pulassa).

516. "tos toi flikka alvarii seisoo peilin eres ja keimailee 

ittees" (vieraat peilit, vrt. veden pinta).

517. "en viitti katella sellast keimailemist ku hän 

poikien eres pitää" (keimailemista paheksutaan, 

yksityinen=omaa, julkinen=vierasta).

518. "sulhast ku tultii, ni sillo pit tytön paistua 

pyöräyttiä keitipiiraat" (puolikuun muotoiset

ryynipiirakat).

519. "on niitä semmosijaem miehhie että ne ei lähe 

akkaen keimeniin, niin ite ommie" (ite omia

eli itsellisiä).

520. "akka soa ollak keinokas, että sen ukon kansat 

tulloo juttuu" (juron ja itsepäisen kanssa).

521. "Jaakko kekistykiv vallan kun se rupes naimassa 

kulkeen" (kekistyi eli piristyi, naimaiässä pitää 

saada naida).

522. "sulhasethaa niit ennen toi saalii ja silkkii 

ja ketjui" (sulhaset eli kosijat).

523. "on se semmone se tyttö ettei se miteä 

pijä omina tietonaa" (juoruilee, vaikeuttaa 

luottamuksen syntymistä).

524. "miten sie viittit, täysi mies, tuola laila keljuta" 

(keljuilla, täysi eli aikuinen).

525. "sen kelkkoih rupes" (juopon pojan 

kelkkaan).

526. "kelepookos se kosiaesmies muu ku heimolaine" 

(muu kuin heimolainen, omaan ja toiseen

heimoon naivat, vrt. sukuun).

527. "em minä huolis sinua kanssan nukkumaan, 

sinä keluat nii että oekeen" (keluat eli potkit 

nukkuessasi).

528. "son kelepauttanu ittiihäns sille miehelle 

muttei se mies näytä siitä perustavan" 

(vrt. viileänä / järkevänä pysytteleminen).

529. "saa nährä kuinka kauon tuata piisaa, 

jotta nuan kauhiasti kenathan" (lempeä piisaa,

nopeasti loppuun palavat suhteet).

530. "ennen vanahaan on vanahemmat 

järjestänneet, kuka tulloo kellennii" 

(vrt. väärien suhteiden heikentämät, 

molemmassa hyvää ja huonoa).

531. "se on kepsakas likka, ei se turhia kuhnustele" 

(ripeä, vikkelä, ketterä).

532. "näpsänkepsee" (omia hyveitä).

533. "kyll on kepsiä käymäh toi Kaisa" (käymäh 

eli kävelemään, voisi sopia meidän pojalle).

534. "kepsuuttelluo nii kepijöil jaloil ko 

morsiaihmine" (ihailtuja piirteitä).

535. "kyl se on siit niin kepsu mies, että mie 

en luota siih en niin yhtäh" (hienosteleva, 

kevytmielinen).

536. "männiit pitkävirsuks" (pitkävirsuks 

eli kosijoiksi).

537. "kel mie emo kerenne, ois miul ottajii" 

(emon neuvon kysyminen).

538. "näffäkäs flikka se Mari o, kyl siit kerkiiväise 

ja tuhtim muijan saa" (kerkiäväisen ja tuhdin 

muijan).

539. "pittiähä hemest olla keral, ko kylliä männiä" 

(hemest eli heila, keralla sukuloimaan mentäessä, 

uuden ihmisen esitteleminen).

540. "mitenkä hän saes sen kessiintymmää" 

(tytön kesyyntymään, kyseli poika vanhemmilta 

miehiltä).

541. "em minä huoli kessukirnusta, se haisoo pahalta" 

(kessu eli tupakkamiestä).

542. "kyllä minä miähen kanssa kestän" (kestän eli 

pärjään, itsensä tunteminen).

543. "oli liijaksi kesu flikka, poikiihil liijaksi tärkiä, 

jotta menöö liijaksi" (menoikä).

544. "taisihan se olla niin kesu, että antaa poikijen 

kutkutella ittijähä" (kesy=antaa kutkutella, 

villi=ei anna kutkutella, vrt. uroksia välttelevät 

naaraseläimet).

545. "se suluhainen ol enemmän semmoinen 

ketalessorttinen, humalassa alako ketalehttook" 

(paheksutut juomarit, kuuluu ns. parannettaviin 

tauteihin).

546. "ee tuommosen ketaleen matkaan tok kehtoo 

kuvan immeinel lähtee" (ketaleiden

vältteleminen).

547. "minä sittä ketkatan semmoisestik" 

(ketkatan eli kikatan, omista piirteistä 

kertominen).

548. "no jopa se kävi kettanastik kun naemamiehem 

piti palatat tyhyjintuumij ja norpollanokin takasi" 

(naimamiehen eli kosijan).

549. "plikastaankos stä ny ollaan menosa ku nin 

on putsattu ja parhaisa ketteisä" (puhtaana 

ja parhaissa vaatteissa).

550. "kyl se tytö hupakko on koko kevahko, 

se on sellain keimailija ja oikei tuhmaylpijä" 

(vieraina pidettyjä piirteitä).

551. "mie kun olen nii kevas" (iloinen ja puhelias, 

itsensä tunteminen).

552. "monet naeset oj jo yhen kerran kevenneitä 

miehellääm männessää" (kevenneitä eli lapsen 

saaneita, lapsen saaminen=häitä vanhempaa 

perinnettä).

553. "seu hupanev vaemo, ku seun niin kevyl

luontonee" (kevytluontonen eli iloinen).

554. "tytöt meni kaapunkiij ja siellä pillausivat 

niin kevymmielisiksi" (kaupunkien pilaamat).

555. "siin on mies ihan järkehinen, siit on 

kaukana konnankoukut" (järkevät miehet, 

konnien vastakohdat).

556. "se puhuu niin kaukaatte ja kiärästi" 

(oma ja vieras puhe).

557. "Kaappoo on kierä, puhuu kauaatte" 

(oudoksutut piirteet).

558. "se on semmosta jaahaamista se niijjen, 

Iitan ja Akselin, naemisiinmeno, tulleneeko 

tuosta sen kummempaa tolokkua nytkää" 

(oma jahkailu, vieraat häät).

559. "ennen nuoruutee sitä ei pitkijä joamailemisija 

pijetty" (mentiin nopeasti naimisiin, vrt. yhteen, 

omaan kotaan muuttaminen). 

560. "nykyiset immeiset ne hieroo ja juartaa tuota 

naemiskaoppoosa" (naimisiin pakottamisen 

loputtua, paluu omiin tapoihin).

561. "niis se huastoo juari kum miehet" 

(puhuu hitaasti ja pohtien, vrt. heimot joissa 

miehillä ja naisilla eri kieli).

562. "ei tuon tytön kansa tuut toimeen kuu 

se ei muuta kuj juonijaaj jakelee päiväkauvet" 

(jakelee juoniaan, oikuttelee).

563. "viimen siitä tos tul tuon Matin eukon 

otosta, pitkään se jahkaillii puoleen ja toiseen" 

(eukon otto=iso päätös).

564. "mää em miäliist sik kaikkii jahka" 

(jahkaa mielelläni asioita, oman luonteen 

ilmoittaminen).

565. "minä pijäj jakopereä sev viimesej jo, 

em minä eneäm pijäh häitä" (pidän viimeisen 

tyttäreni kotona, suurperheiden tapoja).

566. "ei se ole sen jalakhainen että se naimishin 

mennee" (vrt. luonteinen, terve).

567. "kyl se pari jamottelloo viel niitä asioijaa 

enneko männööt yhtee" (jamotteloo eli selvittelee, 

vrt. jamoa yhteen).

568. "miä janaan toista ja Hilma janaa toista, 

eikä päästä yhteh" (eri suuntiin janaaminen, 

huono enne).

569. "suopuvat lassa jo toisihinsaj ja sitä jatku 

sitte aikaihimissä" (suopuvat eli kiintyivät lapsina 

toisiinsa, suopua, vrt. sopu).

570. "ei oom mittääl liika puhelijas van toesinaan 

se aeka mukavastis sannoaj japsaottaa" 

(sanoa japsauttaa, oikea puhe).

571. "suutahtaas saa vae jatkutusta ja ratkutusta 

minen kaovvan kärsi" (jatkutusta eli jankkaamista,

asian jatkamista).

572. "tuos Maris on miehel jehkuo kyl, kenel tahojuase" 

(jehkuo eli vastusta).

573. "äet jementi piähän, jotta elä tyttö tuolla iällä liikoo 

riijjuulla vuohkoo" (äidin neuvot).

574. "näen kuh huhtikuussa mänin niin kesäkuussa 

juohi itellen eokon" (asumaan uuteen mökkiin, 

vrt. kotaan).

575. "meiren oli miäs jokapualine" (jokapuolinen 

eli moneen kykenevä, vrt. omituiset ammatit).

576. "ei sitä laseta, johonkun hunninkolle, poikiin 

kans eikä mihinkää ni" (lasketa 17-vuotiasta tyttöä, 

liika suojeleminen ja liika vapaus, keskitie=poikien 

tapaaminen päiväsaikaan).

577. "nämä kun yhteem männäj joksottaa" (oma 

yhteen meneminen, vieras naimisiin meneminen, 

oma=luonnollista käyttäytymistä, vieras=keinotekoista 

käyttäytymistä).

578. "meijänni poika se tyttöin jälessä jolohuiloo" 

(jolohuiloo eli kuljeksii).

579. "jolokka tul, mitä tehhää, ajetaanko pois vai 

annetaanko olla" (yöjalkaan tulleesta pojasta).

580. "pari tullaj jollahti" (tytön kerrottua pojalle 

kaikki vikansa, avoimuudesta kumpuava 

luottamus).

581. "se tul suurej jollinkin kans pois" (itkun 

kanssa pois tansseista, vrt. baarista, vieraan 

viinarallin alkua).

582. "sihis soon Ellikin kototalohons jiännyk" 

(kotitaloon jääneet, sopii joillekin).

583. "tuo Matti on jolostunna paljo viime näkemän" 

(jolostunna eli komistunut).

584. "miul ei joka jolpatsu kelpoakkoa" (vieras 

ylpeys, oma omanlaisen odottaminen).

585. "jos ma jonkunlaisen jonkan saisin, 

paremp ois kun ilman" (yhessä viihtyvät).

586. "se joutu jonnekki vähä eemmäs" 

(edemmäs naimisiin, naimisiin joutuminen, 

vrt. yhteen pääseminen).

587. "en minä jokkaesen jonttaviärän kansa lähe" 

(ei kannatakaan, jatkuva pettyminen=heikentää, 

haaveilu=vahvistaa, oikeiden ihmisten 

kohtaaminen=vahvistaa).

588. "kyllä se tuolla viimmesellä tytöllä on ukko 

soatava" (oma nuorten auttaminen, vieras 

naimisiin pakottaminen).

589. "joo minä oon koittanu ittekkin kattellas 

sulhaasta" (katella sulhasta, kesäaikaan, 

kesä=liikkeen aikaa, lemmen aikaa).

590. "sehän kävi niij jopelosti että Antin naemisesta 

ei tullut taaskaam mittää" (naimaonnen hylkäämät,

vrt. väärä aika).

591. "miehen ol iloluontonen, ei mikään jopsikka" 

(toivotut piirteet).

592. "tympiä sen kans on kahen ollak kun se un 

semmonej jornokas" (jornokas eli juro, 

oudoksutut piirteet).

593. "a siin o nii joro näköne mies, jot en mie 

vuaa uskaltas sen kans lähtii" (ei se näkö, 

vaan se luonne).

594. "jorri hiän oli puhheilleenni kotvan sai 

vuottook jos hältä kysy mitä" (puheliaat ja jurot, 

eivät sovi yhteen).

595. "ei tiälä suuta puhumisee tartte, tiälon 

kaikki miehet sellasija jorrija" (jorrija eli juroja, 

luonnenimi jori).

596. "mie vähä moanitteli mut heä voa jorrotti" 

(jurotti, murjotti, luonteiden erilaisuus).

597. "tul siit joskus päiväl että isäkin näkee" 

(tietyn tutustuttaminen vanhemmille, 

omat naimatavat, tapahtuvat itsestään, 

pienin askelin).

598. "ne kun ol kumppiij jotta hupsusta juur 

pantu ja höperöllä vastattu" (hupsuja molemmat, 

yhenlaisuus).

599. "se on hyvin jouhee poika, se ei turhia hättäile 

eekä hosu" (jouhee eli tasainen).

600. "minähän tämäm mökin tein kun tulij joukolliseksi" 

(joukolliseksi eli perheelliseksi).

601. "oottonkos työ joukotellunna" (menneet 

yhteen, perustaneet perheen).

602. "ohan niitä sitte ettei ollenkaaj joukotella" 

(perusta perhettä).

603. "joko teijäm poeka or ruvenna joukoittelemaa" 

(vrt. jouko=joutsen, joutsenen heimon kieltä).

604. "alakaspa olla aeka senniij joukottuva" 

(perheen perustamista lykkäävät, vrt. vapaudesta 

pitävät).

605. "yksin onkii paremp olla ku joutaval miehel" 

(joutavat miehet).

606. "toine on förloovannu ittesä mutta toine oj 

joutilas" (förloovannut eli kihlannut, kihloihin 

menon vieraasta alkuperästä).

607. "ko sattu joutoiltoina, nek kävelit toishinsa" 

(nuoret toistensa luona, omaa eli luonnollista 

tutustumista).

608. "kum minä kymmenev vuatta siälä olin enneku 

mä naimisiij joulun" (naimisiin joutuminen, 

vrt. yhteen pääseminen).

609. "sittek ku jouvuij joukolliseksi mieheksi niim 

minä laitim pienen oman kojin" (oman kodin 

laittaminen, vrt. kodan).

610. "sitte kum minä aloj jouttuum mieheks" 

(joutua=tulla, varttua).

611. "mulla rupes juhomhan mielesä, että yhthen 

täsä pittää mennä" (oma yhteen meneminen, 

tapahtuu hiljalleen).

612. "ne käövväj juijas kolomena kesänä" (tyttö 

ja poika, kävelivät yhessä).

613. "tulis ajattelemmaaj jotta yhestä tuummin 

kaet tässä nyt kelekaj jukkoon tartuttaan" 

(tartutaan kelkan jukkoon, mennään yhteen).

614. "se jo sittä rupes suluhanenniik käymmääj juluk" 

(käymään julkisesti, neidon luona).

615. "ei ne varsinkkaan niij julukijärkisesti olleet 

kun tuota nykymoalimassa" (olleet yhessä 

julkisesti, nuoret).

616. "sem mies ol semmonej julumetuine" 

(sisaren mies julma, väärät miehet,

pitää potkia pihalle).

617. "se rupes sitä junkuttaaj ja min ev viittinys 

sitä kuullella" (jankuttaa, vieraina pidetyt 

piirteet).

618. "ei siit tule kunno miestä, ko se on sellain 

juntsikka" (juntsikka eli itsepäinen, yhessä 

elämistä vaikeuttavat piirteet).

619. "sem pietä ei sitten saak kientymiän, on se 

sellain juntti" (juntti eli itsepäinen).

620. "mitäs siint ois tult jos ois äkäse miehe kans 

ruvent junttuumaa" (äkäiset miehet).

621. "ei siint tule mittiä, ko hiä vua junttuvua vastua" 

(junttuaa vastaan, liian itsepäisten tulisi elää 

omillaan).

622. "sillon nii juohkee mies" (juohkee eli tasainen, 

omina pidetyt piirteet).

623. "ol nii juolee immeine että kyl sitä viihtii 

rinnallee vettee" (miellyttävä, tasainen).

624. "vaikkem mie miehej jälkiä nää ni juomarille 

mie em mää" (en mene juomarille).

625. "saa se vähäj juonikko ollakkik kuhan ei 

myötääsäj jurnutaj ja jarnuta" (juonikot ja

jurnuttajat).

626. "minnää yhtä tyttöö minkä lienen kuus 

vuotta juontanna" (juontanna eli seurannut, 

vrt. piirittänyt, tapaillut).

627. "en suvannu viinaj juonttoo" (vrt. naisten 

juominen, tasa-arvo=ei ole heikkomielisten 

miesten paheiden omaksumista).

628. "semmosien kans minä en seuraa piräj 

jokka juapottelee" (vrt. juomisen yleistyminen,

"edistys").

629. "sano suoraa, mittee siula om mielessä, 

eläkä juortuile kautta rantain" (kiertelemistä 

oudoksutaan).

630. "kävelee nin nätistij juputtaa" (omaa 

kauneusihannetta).

631. "se ov vua semmone vanhampoja jurikka" 

(itsepäiset vanhatpojat, vrt. piiat).

632. "no jo sinä miehee yhyt, semmonej 

juropäenej jurrikka" (juropäinen eli itsepäinen, 

kelpaa joillekin).

633. "s on niiv vitsikkähäj juteenem miäs" 

(juteenen eli juttuinen).

634. "kun ne olit niim mukavia miehiä niim me 

juttelima" (mukavat miehet).

635. "he o ni juttelevaine ja touha kamalast" 

(juttelevainen ja touhukas).

636. "mie otin sit miehen ku, talohuutta pit 

pitteä ni, ei tult ilma juttuu" (miehen ottajat 

ja miehelle menijät).

637. "oikeen sellaanem mukavajjuttuunen 

ihimine" (toivotut piirteet).

638. "s oli sellaanen kiäräj juttuune" (kiärä

eli kierojuttuinen).

639. "kyl se aika pitkäks tullee ilman juttu

kumppanii" (juttukumppanin löytäminen).

640. "em minä aenakkaat tuntemattommaen 

tyttöen kansa em minä ruvenna juttusillekkaak" 

(tuntemattomille puhuminen, tuntuu väärältä).

641. "Jussi tulloo tänne aena juttusille" 

(juttusilla käyminen).

642. "heä ko sai sen tytön tantsimaa ni sit heä 

sano jot, käi hänen kans juttusiil ja sano jot 

männää tuonne vähä puhelemmaa" (tansseissa

käyminen).

643. "jo niil oh hamppaaj juur yhessä" (hampaan 

juuri yhessä, seurustelevat).

644. "kum meillä se juoruj juuri oli jo vuossotalla 

melekkein" (riittänyt juteltavaa vuodeksi, 

päätimme mennä yhteen).

645. "se ei soa ottoa seittyistä joll ei oo juurta 

kengässä" (seittyistä=vaimoa, juurta kengässä

=omaisuutta, mökkiä).

646. "kyllä minun korventi syvämej juurustimia" 

(tytön päättäessä lopettaa tapailun, 

yksipuolinen rakkaus).

647. "katos juutii kon hylkäs vaa sen entisen 

morssemes ja otti toisen yhtä hullun" (hullusta 

hulluun, yhenlaisuus).

648. "on niin juuto mies ettei sen kans ole mukava 

olla" (juro, itsepäinen).

649. "se puhhuu assien kannalleen" (rehellisyys, 

suorapuheisuus).

650. "mieki olin niin huntalo siihen aikhan" 

(huntalo eli lapsellinen, liian nuorena 

pariutumisesta).

651. "soli hyvin jylkky puhheellenki" (jylkky 

eli tosikko).

652. "jos solis vielä jylkkypuhheinen, nin sei 

olis kyllä mielheinen" (oudoksutut piirteet,

vrt. omien vastakohdat).

653. "millais semmottellem mittään uskaltaa 

puhuak ko on niij jyrreen näkönenki" (näköön 

katsominen, johtaa harhaan).

654. "vaik se nii jyry näköne ol, ei se sentään 

kauhjan paha luanteeltas ollu" (näkö ja luonne).

655. "sen kansas soatti tuumataj jyritteäm mitä van" 

(tuumata ja jutella vapaasti).

656. "sinähän taijat oikein työn jytyn ruveta eukon 

otantiin" (eukon otantaan, voi käydä työstä).

657. "se oli sillej jo vähä semmonen toki otto, 

että se jälijesti poikaa" (tyttö jälesti poikaa, 

vrt. toisinpäin).

658. "olekkos huomannu, että se Veikko on 

ruvennu tuota Kaisaa jälestämhän" (jälestämään 

eli seuraamaan, vrt. eläimet).

659. "se on sitä jo jälittännä usseemmav vuuvven" 

(naapurin tyttöä, lähelle pariutuminen).

660. "se ajatteli ommie tyttöjään että ne ei lähej 

jätkäin jäläkeen" (tukkijätkät, reissumiehiä).

661. "ni minä aattelin että äeten jäläkijä minun ei 

pijäk kävelemäj ja min oov vaka vanhapiika sitte" 

(äidin otettua uusia miehiä isän kuoleman jälkeen, 

vanhempien elämästä oppiminen).

662. "johaan se männäj jämähti yhteen sen naisesak 

kansak" (mennä yhteen).

663. "nöyräluontoine on paremp ku sellaine 

jämäkkäluontoine, joka ei taivum mihikeä" 

(yhessäolo, vaatii taipumista).

664. "nuorena naijap pittää, vanahana on kuj jänönkääpä" 

(nuorena naiminen).

665. "eokko ol otettava Junnunnii, ei aattana vastaaj 

jäpiköetellä" (eukon ottoon pakotetut).

666. "nii järij järevä, nii totuvelliin" (järkevä 

ja totuudellinen, omia hyveitä).

667. "on nii järevä, aina on työn touhus" 

(tasainen, luotettava).

668. "se on se Oekarisem poeka hirveen vakanen 

käötökseltään, se näöttää semmoselta järövältä" 

(vakanen eli tasainen).

669. "puhemieshä se tuli sitte kosimaa, sulhane 

ei järestää tuppaahe tult, se ol, siel, puhemiehe talos" 

(julkinen kosinta, vrt. sitä edeltäneet nuorten

tapaamiset).

670. "siin on mies ihan järkehinen, se ei touhahtele 

joutavia" (järkevyys, tasaisuus).

671. "siin on järk immeine, se ei juokse kylällä eikä 

iltamissa" (omasta elämästä iloa saavat).

672. "ne um menneet järkijää naimisiin" (lapset,

järkijää eli ikäjärjestyksessä).

673. "tottapast eij ollu Annallakkaav valinnav 

varraa kun tuoj järril leipiil lyöttäösi" (meni 

väärälle miehelle).

674. "järvenkiarto" (jäätä pitkin, nuorten 

ajanviettoa).

675. "järvenkiarroj jäläkeen tuli sittej jokkut parittain" 

(nuorten tapoja, taustalla tutustuminen).

676. "tytöttii ol nii ummen takana, ett ol parasta 

kuolettoo jäsenesä ja pysyvä vanhanapoekana" 

(ummen takana eli kaukana, vrt. suksin ja 

veneellä tehdyt kosiomatkat).

677. "a tais sattuu iha jäsenellee, ko Anni naama 

alko rusettuu" (rusettuu eli punertua, puhuttaessa 

sulhasehdokkaista, nuorten nolaaminen

=aikuisten hölmöyttä).

678. "elekeä hyvät immeiset jättääntyäv vanahaks 

piijjaks" (yleistynyt vanha piikuus, vrt. naimisiin 

pakottamisen lopettaminen).

679. "kaks om plikalla surua, kun toivoo saavansa 

ja pelkää jäävänsä" (sanonta).

680. "kylhä se poika nii monen peräs lentää, 

se tiätyst on otettava joka käsih jääp" (käsiin 

jääpi, vrt. tulee lapselle).

681. "en minä vain olis semmosta jörriskövä 

ukokseni huolinu, eihä siltä saa sanaa suusta 

liijon kiskomallakaha" (jörrejä oudoksuvat, 

vrt. tekoja arvostavat).

682. "ei se kiukkune ol, see o semmone jörräk 

ja kankkiluantone" (kiukkuiset ja jöröt 

miehet).

683. "siinä on jöräke mies aina on totinen" 

(jurous ja totisuus).

684. "enkä minä tiännym millai plikalle pyyretään, 

minä sanoij jörräytiv vaan että avvaaks Manta 

mulle oven ko minä tulisin sinne yäks" 

(vieras yöstely, oma aitous).

685. "oli semmonej jörö miäheks, mutta ku 

sen tunteen tuli, ni oikeem mukava se oli sittel 

loppujel lopuks" (jöröt mukavat miehet, 

metsässä ei opi puhumaan).

686. "se on semmoinej jörö, harvapuhheine" 

(jörö eli joro).

687. "itseksie eläjä jöröjukka, hänel ei uo paljo 

muil asjua" (itsekseen elävät, yksin ollessa

ei tarvitse puhua).

688. "kahen kesken se eij oon niij jörökäs" 

(oma kahestaan puhuminen, vieras julkinen 

puhuminen).

689. "jokk on niin juro että ei puhuk kun jöröttää 

hyvin harvaan sittennip puhhuu" (harvaan 

puhuminen, metsäläisten piirteitä).

690. "ka Mattiakin kun uskalti mennä likkaha" 

(mennä likkaan).

691. "niin kauval likka oli nuarena kum 

mummum pää kaarui" (nuorena eli naimattomana, 

mummun kuolemaan asti).

692. "ei tost meiläm pojankollist kukaa huoli, 

vaikka minä kuinka sit kyliä kaahaan" (oudolta 

tuntuva pakolla naittaminen, vrt. miehistymisen

odottaminen).

693. "se män kuahitukseks koko eukon otto" 

(kuahitukseks eli aikomukseksi).

694. "kuka semmosesta hualii kun on kum mettäm

peukko, tukka kahnallaaj" (peikkopoika, 

etsii peikkotyttöä).

695. "vasta syksylähäm minä sitä sae huastella, 

em minä nii äkkijäkkää häntä" (sain haastella 

eli puhuttaa poikaa, jonka tapasin edellisenä 

talvena, hiljaa hyvä tulee).

696. "toesen nenä eistä koappas tytön" (teki

vastoin tapoja, vrt. kilpakosijat).

697. "se um paha kaappaan toesee ommaa" 

(toisen oman ottajat, ihmisvarkaat).

698. "kahen ja sallaa se naemiskaoppa päätetään" 

(kahen ja salaa, vrt. julkisesti, kaksi eri 

perinnettä).

699. "tytöt kanistelloot issiää huonees, 

ko ovat iltamii lähös" (tansseja edeltäneet 

iltamat).

700. "ei yks kahettaa eikä kaks kolomannettaa" 

(perheen perustamisesta).

701. "kahestuaki myö tullua juttuu" (kahestaan 

juttuun tuleminen, tärkeää yhen katon alla).

702. "ko kerta muutenki kahestahan kuljethan, 

ko yhthällä asuthan" (voimme mennä yhteen, 

kahestaan kulkeminen).

703. "kyl siin talos on menny kaks kahnuu yhtee" 

(kahnuu eli kahjoa, yhenlaisuus).

704. "siihe aekaa kyllähä ne kaehempija ol tytöt 

niiko pojattii" (kaehempija eli ujompia, 

luonnonlapset).

705. "kaikkia ko nuin on kiimasa nuorela iälä" 

(tunkeilevalle pojalle, viinanjuonnista 

alkunsa saanut häiriköinti).

706. "os meilläe tavoin tyttö mutton kaehekohassa" 

(tavoin=hyvä, kaehekohassa=kaukana salolla,
metsä kasvattaa hyviä tyttöjä ja poikia).

707. "eikö tuo Hesso lie jo tiijustellu sitä tyttöjä 

kaenaloiseksee" (vrt. kainaloonsa).

708. "minä en ouj juomariloehen kaenalosauvva" 

(vieraat juomarit, vieraat naisten apua 

tarvitsevat miehet).

709. "on nii kainu julkiimoa, jot se ei soa morsiinta 

misteä" (julkiimoa eli uskaltamaan, vrt. miehistymisen 

odottaminen, vrt. puhemiehet).

710. "tokko nuista paria tulleekahan, ko ovat 

vähä niinku ruvennehe toisiahan hylykimähän ja 

kaippomahan" (parempaan ja huonompaan

kääntyvät suhteet).

711. "suap olla kaitanuama kuha oh helläluontoinen" 

(luonne näköä tärkeämpää).

712. "lupas hyvvee hyvän parasta, mut en kajettunna 

sen houkutuksii" (vieraat lupaukset, omat teot).

713. "hänem minä ottazin, kui vai tuliz minulleni" 

(mieleisen löytyminen).

714. "sypiemmästä jos sanot, niim mie itkeyvyn 

kerrassa" (sypiemmästä eli tylysti, 

vieraat piirteet).

715. "täs teil neidine ruskei ku reboi, mustu ku suzi, 

magei ku mezi" (sanottiin kosijoille, eläimiin 

vertaaminen).

716. "mielehizen brihan kera pagina ei loppiete" 

(miehen keralla, puhe ei lopu).

717. "armahan hentun ker pagizenda ei lopu" 

(hentun eli armaan keralla, vrt. tietyn).

718. "g ollet paha sid minä heitän suvaitsendan" 

(ei suvaita pahoja).

719. "minä viinoa en suvaitse" (ei suvaita 

viinanjuojia).

720. "suottoine miez, ei ravei eigo hillu" 

(suottoine eli kohtuullinen, keskitien 

kulkijat).

721. "neidine suohkau, sulhaizet tuldih, siibii 

vajai lindu" (suohkaa innoissaan, kosijoiden tultua, 

omat kosijat=ennestään tuttuja).

722. "abaratko vain sulajat saitta - sulajua suatih" 

(sulajat=myöntävä vastaus, aparat=kieltävä 

vastaus).

723. "sulahaziks käin, g ei tulluh, parembie vuottoa" 

(oudolta kuulostava vieraiden kosiminen, 

tulokset huonoja).

724. "täyzaiguine tyttö gu jiäy, ni häneh tulou 

sulhazet" (kosimassa käymisen alkuperää, 

niille jotka eivät löydä puolisoa omin avuin).

725. "läkkiä sulhazikse" (sulhasiksi,

mukaan kosimaan).

726. "sulhaizikse menemmö, kuz on seitsen tytärdy" 

(taloon jossa seitsemän tytärtä).

727. "jallal sukkela, silmäl vikkelä" (ihailtuja 

piirteitä).

728. "neidizen sravi, vägeh pidi" (piti väkisin,

oma rangaistus, karkoitus tai kuolema).

729. "kiellin kieltämästä piästyö, vain tyttö 

stiiriyty mänömäh miehellä" (tytär ei totellut, 

oma päätös=omat virheet).

730. "tytöll ollah sobahizet" (sopahiset eli 

kuukautiset, aikuistumisen merkkejä).

731. "kai sobavuksed annoin tyttärel, midä vai 

pidänöö tilahez" (annoin vaatteeni tyttärelle, 

nuorten alkuun auttaminen).

732. "sai suadavan kädeh, pitkin piettävän regeh" 

(saatavan, vrt. antilaan, kosimisen kieli

häitä vanhempaa).

733. "pitäis ruveta morsienta suahustamah" 

(saahustamaan).

734. "sinä ittsez jyttysty vastinehtu et sua" 

(itsesi jytyistä vastinetta, yhenlaisuudesta 

syntyvät kestävät suhteet).

735. "meilä kum piti soaha tietöä jotta min 

nimellisen sulhasen soau" (sulhasen nimen 

tietäminen, vrt. sukujen tunnistaminen 

nimistä).

736. "nellättäkymmentä vuotta neitsysti, 

ta täh tuli sulhaset, ei muuta kun sielä heäp 

piettih siitä sisärestä" (vanhempana naimisiin 

menneet).

737. "enzimän naijah emiä myöt, toine naijah 

sizärdä myöt, kolmas kohastah" (vrt. emän 

sukuun naiminen, vanhemman sisaren luokse 

naiminen, kohalleen naiminen).

738. "sitkie taba, ei terväh suutu" (suutu 

helposti, tapa=luonto).

739. "sitkei on taba hänel, pitkähez vihoau" 

(vihaa pitkään, oudoksutut piirteet).

740. "pideli vie nejjisteä vuozi da kaksi" 

(neijistää vuosi kaksi, ennen miehen ottamista, 

itsensä tunteminen).

741. "täs kyläs ei ole sinuhistu tyttöö, 

mujjal pidää ottaa akku" (sinunlaista tyttöä, 

pitää ottaa muualta, hyvät neuvot).

742. "sinuhiine mutsoi" (sinuhinen eli 

sinunlainen, omat suhteet, perustuvat 

yhenlaisuuteen).

743. "vuotti miestä mielehistä, sulhaista 

simasukaista" (vuotti=odotti, simasukaista

=hyvätapaista).

744. "sinnembäzen otti" (kauas naimista 

oudoksutaan, mitä kauempaa=sitä erilaisempi 

tavoiltaan).

745. "ota silmäd minuz, midä minuu katsod 

aivin" (tuijottamisen vieraudesta).

746. "vai siid ei ole ryttyö silmänägyväistä, 

olloogo silmäntaguista midä" (kosijan 

arvottamista, virheettömyys epäilyttää).

747. "ennen kävyimmä muga siid, nygöi tulimma 

sulhaisikse" (ennen kävimme muuten vaan, 

kosintaa edeltäneet matkat).

748. "tytärdy kos kunne sijoitellah, ga yhtelläh 

omoa pidäv ettsie" (sijoitellaan jos minne,  

liikaa etsimistä paheksutaan).

749. "kodavävyks sijoittelizih lujah, ga onnoako 

puut ei sih kohtah" (puutu siihen kohtaan, 

sopeudu elämään neidon perheen kanssa, 

vrt. omaan kohtaan / kotaan muuttaminen).

750. "siks em miehel mene, ku terveh en ole" 

(perheen perustaminen, terveiden ihmisten 

puuhaa).

751. "ylen on sievä mies" (siivo, hyvätapainen).

752. "sulad on sanad, a syväind ei soa tiedeä" 

(sanoihin luottamisesta, oma rakkaus=tekoja).

753. "netse tytt ei sinul sebävy, hos kui opittele" 

(halaa sinua, tule sinulle, uutta matoa

koukkuun).

754. "sidä pidigi mielez, kudoan jälgimäi otti" 

(piti mielessä, jonka otti).

755. "sese miez oligi, mikse minä mielistin" 

(osoittautui mieleiseksi, toiveet ja todellisuus).

756. "sih aigah oli, sen aiguhuzil tyttölöil oli äjjy 

suhaidu" (suhaidu eli kosijoita, vrt. suhata, 

sulhanen).

757. "vävyhän sie kohta olet, soatako sie hoti kisata" 

(vävyn kanssa kisaaminen, hoti=vaikkapa, toki).

758. "zenih on köyhy mies, ga ylen on vahva da 

tsoma mies da raadohgi ravei kaikkeh" (vahva

ja soma, kova tekemään työtä).

759. "ylen on nerokas, muite kattsuagi on hyvä, 

moine on verevy i ripsakko" (nerokas eli kekseliäs, 

hyvä katsoa, verevä ja rivakka).

760. "zenihät käydih nejjisty kyzymäh" (zenihät 

eli kosijat, oudolta tuntuva vieraiden kosiminen).

761. "ne on tuas sebriyvytty yhteh, Mikko da Anni, 

ei ni erota enämbi" (menneet yhteen taas,

erossa olo opettaa).

762. "neidine se maltau mielen, ei pereä anna" 

(mielen malttaminen, väärille miehille periksi 

antaminen=ei johda hyvään).

763. "ken ollou minule ozutettu, se tulgaheze zirkaloh" 

(zirkaloh eli peiliin, vrt. veen pintaan).

764. "hoz oigei ollou tyttö, ni ken ei ota" (oigei

=aito, kunnollinen, rehellinen).

765. "nuori om poika ta nuorta i naista ettsiy" 

(yhenikäisyys yhistää).

766. "mäntih sulhasikse ni kaksi kertoa ta ku sattu 

ni kolmannella kerralla soatih" (kolmannella

kerralla saatiin, kosiomatkat).

767. "jos mänet miehellä nin anna paloa, 

jos et mäne nin sammuta" (sammuta tuohus, 

tuli suostumuksen osoittajana).

768. "se om mium mieldä myö da luida myö" 

(mieltä ja luita myöten, luita myöten 

tuntuminen vanhempaa).

769. "kivi sanou sen sulhasen nimen, kivi sanou 

tiitta, tiitta" (yhteen hierottujen kivien äänestä 

ennustaminen).

770. "mies hyvä oliz, salnohuz vigoa" (hurja, 

vallaton, muuten hyvä mies).

771. "meän tytöt rättsinäisilläh kisoih lähettih" 

(kisoih eli tansseihin, rättsinä=naisten paita).

772. "ei ole se räyhnättsy, se on jygiemielini" 

(räyhnättsy eli tyhjänpuhuja).

773. "ylen on röpötti" (röpötti eli kova 

puhumaan, oudoksutut piirteet). 

774. "ka olet röbö, midä röbäjät" (röbäjät

eli puhut tyhjää).

775. "on sil tytöl ruuttua, tulgua huoletta sulhastamah" 

(ruuttua eli vaatetta, vaatteiden laatiminen

miestä odotellessa).

776. "hyvä on rungalleh neidine" (rungalleh eli 

rungolleen, hyväryhtinen).

777. "rozatsi hoz ollou hyvä kattsuo, ga pahatabaine" 

(hyvä katsoa, paha tavoiltaan).

778. "terveh ta ruataja se antilas piti olla silloin 

niin kuin nytki" (terve ja kova tekemään työtä, 

perheen perustamisen ehtoja).

779. "tyttö on raadai da nerokas" (ahkera ja nokkela, 

omia hyveitä).

780. "enne suguloi myöt naitih" (naitiin sukuja myöten, 

keskenään naineet totemistiset suvut).

781. "roavahain on tyttö, ei tahto miehel mennä häi" 

(aikuinen tyttö, tahdo mennä miehelle).

782. "ruavaz neidiine, piäle kolmenkymmenen" 

(raavas eli aikuinen, vrt. 18-vuotiaat lapset).

783. "on se viks dumal sidonuh roindusial tukad 

yhteh heil, ku nenga yhteh puututtih" (jumala 

sitonut syntymäsijalla tukat yhteen, lapsena 

ystävystyneistä, vrt. syntymään ja kohtaloon 

yhistetyt jumalattaret).

784. "kum päissäh oli, riutu miul luokse" 

(tuli luokseni päissään, vrt. ei pidä minusta

selvinpäin).

785. "ei meiltä liene reslam peräh issutettavoa" 

(reen perään istutettavaa, kielteinen vastaus 

kosijoille).

786. "parran rehistytti kazvatti, täyzi muzikku rodih" 

(mieheksi tulon merkkejä).

787. "reimakka pagizija, viizaz da vesselä" (reipas, 

viisas ja iloinen).

788. "sinä jeäd raudukasaksi, ku riideled ainoz" 

(rautakassaksi eli vanhaksi piiaksi, riidanhalu

=sopuisuuden vastakohta).

789. "oma rakkahuz om miehele menemäh" 

(oma rakkahus eli halu, luonnolliset ja

pakotetut suhteet).

790. "neidine hyvä oliz, rambavuz vigoa" 

(rampavus vikaa eli ontuu, kaikki viat eivät 

estä perheen perustamista).

791. "yhtä sulhaista itselläni rakennan ta siitä en eruo" 

(rakkauden rakentaminen).

792. nganasanien puhtaan kodan menoihin
kuuluu naimattomien miesten voimainkoitokset
ja noidan suorittama yhtyminen päivän tyttären
kanssa (vrt. keväinen ajankohta, päivän paluu
saa koko luonnon heräämään).

793. nganasaninoidan käyttämän sauvan 

uskotaan olevan yhteydessä päivään ja kuuhun 

elämänlankojen välityksellä (vrt. päivän ja kuun 

pitäminen lasten sielujen antajina, vrt. lapsionnen
hakeminen nuorille pareille, molemmat kuu ja 

päivä läsnä helmikuun lopussa).

794. nenetsien taruissa nuorukainen tulee 

mieheksi matkaamalla ylävirtaan, elämällä 

siellä yksin seitsemän päivää ja taistelemalla 

jättiläistä vastaan (kukistaa jättiläisen 

viekkaudellaan, palaa perheensä luokse ja 

asiat "kääntyvät parempaan").

795. hantineitojen hyveisiin kuuluu ahkeruus,

vanhempien kunnioittaminen, kärsivällisyys,

vaatimattomuus, ompelutaito ja keittotaito.

796. enetsit kutsuvat etsimistä sanalla kos
(kosia=etsiä puolisoa).

797. "tsugletetah paissah, sovitah hyvin" 
(tulevat juttuun, sopivat yhteen).

798. "sinä ittsez jyttysty vastinehtu et sua, 
mittuine olet sinä tsoma da hyvä" (soman ja 
hyvän vaikea löytää vastinetta, yhenlaisuus).

799. "kenen oma, sen tsoma" (sanonta).

800. "oma on tsoma jogahizez" (oma somaa, 

omanlaisuus).

801. "voan sillä se somani eäni on" (omaan 

korvaan soma ääni, tärkeä asia jos täytyy 

kuunnella jotain pitempään).

802. "heän somenteliutu, tänä päivänä on 

sulhaset tultu" (laittautuu somaksi, 

sulhasia eli kosijoita varten).

803. "issun impivön hyvyttä, kanavarren 

kaunehutta, sorsavarren somevutta" 

(kenen vuoksi istut).

804. "tsirizet ku laps vie, anna muzikaks iäni 

kiändyy" (äänen kääntyminen, vrt. murros).

805. "miun ker istuo, toista mielisteä" (tekee 

vastoin tapoja, yksi kerrallaan).

806. "sid näimmö toine tostu" (näimme 

toisiamme, tietostellessa).

807. "hyö toine tostu pitky aigu tietosteltih, 

kui lieneh vai erottu" (tietosteltih=tapailtiin, 

seurusteltiin, vrt. mielitietty).

808. "kyllä ne on kodva tietostettu, piästih yhteh 

täyvelleh" (tietostelusta yhteen).

809. "em mie ota häntä - k oliz ittseni delhonuz" 
(delhonuz eli vertainen, tasavertaisuus).

810. "tyttö teinastelieteh, ei ole mänijä sil brihal" 

(teinastelieteh eli vastustelee, vrt. kuuntelee 

sydäntään).

811. "teinastih briha, ei tyttöi ottanuh" 

(mies kieltäytyi, lemmen asioissa tärkeää 

pitää päänsä).

812. "suluhaizet teinattih, ei tuldu" (teinattih,

vrt. tehdä tenä).

813. "peälakka tazauduu, kaksihkymmenih vuozih 

ku peäzöh" (peälakka eli luonne).

814. "peälagi tazavui, mutsoin voib ottoa" 
(mutsoin eli vaimon).

815. "kun oli tytöllä mieleh nin se ruttoh 

tapahtu se asie kyllä" (ruttoh eli nopeasti, 

yhteen meneminen).

816. "toine tietto jäi tagakädeh" (takakäteen 

eli syrjään, monisuhteilun ongelmia).

817. "tagatsurah hylgäi tytön, toizen otti"
(hyljätyksi tuleminen).

818. "hänen tahtojoa on, ga itse tiedäy, kel menöy" 

(itse tietää, kelle menee).

819. "hyvä on neidine, ga tsämevyz vigoa" 
(tsämevyz eli hienostelu, laittaa itseään 

liikaa).

820. "tsämevyi bestah lähtemäh" (bestah eli
iltamiin, omaa vai lainaa).

821. "tsämei neidine, hyväz sovaz libo näbei 

roavoz" (hyvät vaatteet, näppärä tekemään työtä, 
omia hyveitä).

822. "tulolaine vävy, kodavävy" (vävyt ja

kotavävyt, miniöistä ei puhuta kota-sanalla, 

mikä perhemalli vanhin).

823. "mie kun oli semmoni tummapintani, 

sielähän pitän olla ois voalie" (tummapintaiset 
kantasuomalaiset, vrt. valokuvat, mitä vanhempia 

kuvia sitä tummempia ihmisiä).

824. "lähtiessä vielä sanottih jotta hyö kintahat 

jätetäh tuoh orrem peäh" (kosijat, ilmaisemaan 

uudestaan tulemista).

825. "suluhaine kodih ku tuli, heitti tuskavon"
(ikävän tuska).

826. "on do kuun toizen tuttavuz" (kuun
toisen tuttavuus, läheisempi).

827. "tylgäimmöz siid brihaz, en laske ni lähil, 

moizen sanan ku sanoi" (vieraat miehet, 

tunnistaa sanoistaan).

828. "tyttö vuozih viizihtostu menöy, sid jo 

neidizekse lähtöy, puoles kolmattu kymmen 

se on roavaz neidine, a kolmekymmen täydyy, 

se on neizakku" (tytöstä neidiksi, neidistä 

akaksi).

829. "miun tytöissyzaigah" (vrt. neijistys).

830. "häi tytöstäv, yksinäh eläy, miehel men ei"
(yksin viihtyvät).

831. "häi kogo iän tytösti, da vanhannu tytönny 

kuoli" (oma eli omanlainen elämä).

832. "ei ole tämänkieline mutsoi, suomelain on"
(suomalainen vaimo, kielirajat).

833. "häi nejjistää täytty päädy" (neijistää, 

elää neidon elämää).

834. "täysineh ne istu kyllä" (täysineh eli 

päällysvaatteet päällä, alkuperäistä 

kosimisperinnettä).

835. "midäbo töllistelet, mene ääres" 

(oudoksutut töllistelijät).

836. "töllistyi kattsomah" (omat katseet

=salaisia, vaivihkaa). 

837. "korviz en voi kuulla hänen tötötyksie"
(oikea puhe, tärkeä asia puolisoa 

valittaessa).

838. "kierän ukon soat, ku näbieh tulem puhallid"
(kierän eli ahkeran, tulen puhaltamisesta 

ennustaminen).

839. "sill on katso ukonkassu, därei, pitky"
(ukonkassu eli paksu palmikko).

840. "ukonkassu pletitäh kazvajiz ollis kolmel 

säigehel" (letitetään kolmella säikeellä).

841. "urakalla miehellä mäni" (urakalla,

ilman kosintaa tai häitä, vrt. metsään 

yhistetty ur-sielu).

842. "neidine urhastui, miehel meni eäre"
(urhastui eli rohkeni).

843. "urhistui naimah" (iso muutos

elämään).

844. "pidäy toine kerdu urhistoakseh, 

eigo häi siit hot lähene neidine" (urhistua 

eli uskaltautua juttusille).

845. "uskaldelii on häi, a sanalleh ei pyzy"
(uskaldelii eli lupaa, ei pysy sanassaan).

846. "uskalmon unohti" (unohti lupauksen, 

uskaltaa=luvata).

847. "uskaldih tulemah" (lupasi tulla).

848. "muidu min en usko, a häneh minä voin 
luottuakseh" (voin luottaa häneen, luotetut).

849. "häneh ei sua uskuokseh, hot midä käjennöy" 
(käjennöy eli lupaa, lupaajat ja tekijät).

850. "elä hänen ussoteksie usso" (kieroista ja
itsekkäistä varoittaminen).

851. "hänen uskotuksii älä todeh pane" 

(ota todesta).

852. "en usso siun saneluksie" (sanat ja teot,

valehtelijoiden tunnistaminen).

853. "ussavui do, naittoa voibi sen" (kasvoi viikset, 

voi naittaa).

854. "otandumieli g ollou, ga tulov vie uvvessah 

kozitsemah" (kosimassa käyminen, kertoo 

kiinnostuksesta).

855. "on köyhy mies, ga ylen on vahva da tsoma"
(vrt. rikas, heikko ja ruma).

856. "naittsoo ni vageiduu, poigana ylen on vallalline"
(vakautuu eli rauhoittuu).

857. "ennen oli äijä vanhua brihua i vanhua tyttyö"
(paljon vanhoja poikia ja tyttöjä, vrt. nykyään, 
vrt. välissä ollut naimisiin pakottaminen).

858. "sielä kun oli Niskärvessä se vankka mies, 

ta hänellä oli naini voarasta" (järvet ja vaarat, 

vrt. keskenään naineet totemistiset suvut).

859. "sil on tsoma vardalo" (pojalla).

860. "täyeks mieheks vardevui" (vartevui
mieheksi).

861. "kui oldih mielehizet sulhaized otettih vastah"
(sulhaized eli kosijat).

862. "suluhaizikse vastattih" (otettiin vastaan).

863. "viego minä vastuksen voinnen suaha" 
(vastuksen eli vastineen, puolison,
toivo elää).

864. "vastavusta andua" (neito, laittaessaan 

kosijan tuoman lahjan viereen vaatetta).

865. "minuo vai pideä kielel, a vatsaz on toine"
(puhuu minusta, sydämessä toinen).

866. "vatsoa myö mutsoin otti" (otti vaimon

vatsaa myöten, kuunteli tunteitaan).

867. "yksih verih ollah, yhtemmoized nävöl"
(yksiin veriin, yhennäköiset).

868. "ei ole verie myöte" (veriä myöten,
poika, kosija).

869. "ruvettih veret sobimah, i puuttu miehellä"
(veret sopimaan yhteen).

870. "vuuven tyttöi viekasteli, ottanuh ei mutsoiks"
(viekasteli, ei ottanut vaimoksi).

871. "neidizez ymbäri viekasteleh" (vrt. käy

kosimassa, omat ja vieraat tavat).

872. "kuotteli milma viekastoa" (viekastaa
eli vietellä).

873. "vaim mie oliv vielä poikamies ta nuori olinki 

vielä" (pojasta mieheksi).

874. "ennen käimmö vierahikse, nygöi tulimmo 

sulhazikse" (kosintaa edeltäneet matkat).

875. "nänniz vieravui, nunnuh hardavuigi" 
(pojista liian nuorena kiinnostuvasta,
nunnu=miehen elin).

876. "tyttö tuli semmosilla tusilla jotta kun 

ei ni mihi viihy eikä vakauvu" (nuoruuden 

levottomuus, tarkoitus ajaa yhteen).

877. "nellät sulhazet käydih, kodzad oli vijjendet"
(sulhaset ja kodsat, vrt. koti, kotsa, kosijat).

878. "kun vain tytön luona viipynet" (tytön luona 

viipyminen).

879. "miun tiettoni on silmäl vikkelä, jallal sukkela"
(omia hyveitä).

880. "vilustutammo netsen brihan tyttärez, 

ei ole hyvä suluhaine" (tyttären puolen 

pitäminen, vrt. vieraiden miesten armoille 

jätetyt).

881. "händä vilussettih tästä tytöstä" 

(tunteiden vilustaminen).

882. "tietto vilustui sinuz, heitti kizaituksen"
(vilustui sinusta, tunteet viilenivät).

883. "meijän tyttö vimmavui moizekse, olis ainos 

brihoin ker duoksendella" (brihoin eli poikien, 

poikavimma).

884. "vimmavui hyvin sih neidizeh" (vimmavui
eli hullaantui).

885. "kun nähtih miun olovan Riijon kera usiempi 

kerta kisassa, niin tullessa siitä koko matka 

vitskutettih jotta nyt se Riiko siuhu mielty" 

(kisassa eli tansseissa).

886. "pahoiz virroiz vagain" (virroiz=tavoista, 
vagain=varoitin).

887. "nuoremboa pidäiz ainoz vagata, neuvuo hyväl"
(hyvällä neuvominen).

888. "ei voiksendellu, ei voinnu miehel mennä"
(perheen perustaminen, terveiden puuhaa).

889. "ezmäi hillah pajistah briha da neidine, 

jälgimäi kohtustuu tyttö" (pajistah=puhutaan,

kohtustuu=tulee lapselle).

890. "vuozi toine menöy ka heitetäh mutsoin 

katsondu, vanhaks menöy" (turhaan etsiminen

=masentavaa, parempi olla avoimin mielin, 

kuka tietää kehen törmää).

891. "vuottoa da tavata on igävä" (odottaa ja 

tavata, vrt. tapailu).

892. "hyvä poiga lienöy ku vähäzen mieldyy da 

vagauduu" (mieltyy ja vakautuu).

893. "tuikkajen tulet palaa, väikkäjen vävyt tuloo"
(tulesta ennustaminen).

894. "silleh ei soa vältteä, pidäv oppie akk ottoa"
(saa välttää, tyytyä elämään yksin).

895. "elä kuuntele sem pakinoja, se on tyhjän 

vökeltäjä" (vökeltäjä eli puhuja).

896. "vökelö om miehekseh, ei siitä ole muuh"
(vökelö eli suunsoittaja).

897. "yhtemmielehized om mielespiettäväd" 
(yhtä mieleiset, monisuhteilun ongelmia).

898. "yhtisteltih dai yhtevyttih jälgimäi" 
(yhtisteltiin ja yhtevyttiin).

899. "tietoksed ainoz yhyksis kävelläh"
(yhessä käveleminen).

900. "yhteh loaduh paissah" (yhteinen kieli,
yhistää).

901. "yksikai lähti, hot kui kieltih" (nuorten 

kieltämisestä, vrt. neuvominen).

902. "häi otti yksisilmäzen akan" (muuten 

hyvä).

903. "enneim meilä kun keräyty yksih tyttyö 

sielä viisi" (nuoruusmuistot).

904. "ylem on tsoma neidine" (ylen soma, 

vrt. liian, vetää puoleensa vieraita miehiä).

905. "heil kolme tytärd, ylen hyviä neitsuttu"
(somat ja hyvät, valitse hyvä).

906. "on neidine ylen hyvä, da pahatabaine" 
(hyvä ja paha, vrt. soma ja paha).

907. "midu puuttuu börböttelimmö yön kaiken"
(kahen kesken pörpöttely).

908. "enne suguloi myöt naidih, a nyt kuhan 

on nägöpälläkkyö" (sukuja myöten naiminen,

näköä myöten naiminen).

909. "ylgei miez, sanou midä puuttuu" 

(ylgei eli tympeä, oikea puhe).

910. "ei sovita poijan ker yksil yötulil" 

(yksille yötulille, saman katon alle).

911. "ägrämö, ei hyvä mies" (äkäinen,

vältellyt piirteet).

912. "ägrypeä sinä ni kenen ker et sovi" 

(äkäinen, sovi kenenkään keralla, 

parempi elää yksin).

913. "siitä on tora tullut, kaksi äkäistä kum 

peäsi yhteh" (kaksi äkäistä, yhenlaisuus).

914. "älliskö katsod ällötäd, et sellitä ni midä"
(ällötät eli töllötät, vrt. ällöttävä).

915. "elä ällistele" (ihmettele, tuijota).

916. "älliskö on tyttö, ei varoa huigiedu ni midä"
(huigiedu eli häpeää, vrt. tunne väärästä, 
jokaisella omanlainen, vrt. hetken aikaa 
vääriltä tuntuvat uudet asiat).

917. "aikah soamatoin ärviskö, seisou suu 

kahallah" (aikaan saamaton, ahkeran

vastakohta).

918. "äsen siitä tosi tulou kun toittsi käypi"
(poika, kosija, äsen=sitten).

919. udmurtit pitävät hyveinä ahkeruutta, 

reippautta, kekseliäisyyttä, nokkeluutta, 

huolellisuutta, urheutta ja anteliaisuutta.

920. mordvalaiset pitävät paksuja jalkoja 

naisten hyveenä (kertoo voimista ja 

ahkeruudesta).

921. marien hyveisiin kuuluu urheus (lyddymö 

eng kurykym symyralesh, urhea mies siirtää 

vuoria), ystävällisyys (ik pury tsilä hudam 

iyktärä, yksi hyvä teko voittaa pahuuden), 

voimankäytön vältteleminen (maska viyan 

da tudymat kuchat, karhut ovat vahvoja mutta 

heidätkin keksitään), rehellisyys (tangetym 

ondalet, shkeat ondalaltat, jos petät ystävääsi, 

petät myös itseäsi), harkitsevaisuus (ushdymo 

vui iollan nele, tyhmä pää väsyttää jalkoja), 

järkevyys (orade kaiyk-shamych kukum 

varashlan shotlat, hölmöt linnut pitävät käkeä 

haukkana), toisten omaisuuden kunnioittaminen 

(sholyshtmash, chon yomdarymash, varastaminen 

vie sielun) ja vaatimattomuus (kugu da engyn, 

izi da shkemyn, parempi vähän omaa kuin paljon 

toisen omaa).

922. mordvalaisten naisten hyveisiin kuuluu 

ahkeruus, vahvuus, vantteruus ja kevyet 

askeleet.

923. udmurttien hyveinä pidetään sisukkuutta, 

vaatimattomuutta, rauhallisuutta, rehellisyyttä, 

vieraanvaraisuutta ja yksinkertaista elämää.

924. marien hyveisiin kuuluu uskottavuus,

lapsenomaisuus, rehellisyys, aitous, rauhallisuus 

ja tasainen ja vakaa elämä.

925. marien taruissa ylistetään kovaa työtä, 

rehellisyyttä ja vaatimattomuutta (moititaan 

laiskuutta, rehentelyä ja ahneutta).

926. mordvalaiset pitävät naimisiin menemistä 

terveiden oikeutena (henkisiä vaivoja pidetään 

ruumiillisia pahempina).

927. ersalaiset sanovat teyteren mels a tuyat, 

kozyaykayak a muyat (jos olet syntynyt vikaisena, 

älä odota saavasi hyvää puolisoa).

928. mordvalaiset sanovat kodama tseras, 

stama i stirs (kuin mies niin nainen).

929. udmurtit pitävät kauniina tummia hiuksia 

ja kulmakarvoja ja mustan viinimarjan värisiä

silmiä.

930. udmurtit pitävät siisteyttä (chylkyt) 

kauneutena (vaatii vaivaa).

931. komit kutsuvat nuorten illanistujaisia 

sanoilla vojpuk ja rytpyk (kävijät 12-21 

vuotiaita).

932. mordvalaisten tapoihin kuuluu syksyisin 

ja talvisin järjestetyt nuorten tapaamiset 

(nuoria lähetetään naapurikylissä asuviin 

sukulaisperheisiin toivoen että tapaisivat

matkoilla puolisonsa).

933. mordvalaiset kutsuvat saattamista sanalla 

iltams (vrt. iltamat).

934. mordvalaiset kutsuvat tapaamista sanoilla 

vastoma ja vastoms (vrt. mennä vastaan, 

vrt. vastine, vastus).

935. mordvalaiset kutsuvat kosimista sanalla 

cijams (vrt. ci=päivä, päivän keralla kosiminen,

päivän valossa, julkisesti).

936. mordvalaiset kutsuvat vaimon ottamista 

sanalla urvakstoms (vrt. urpa).

937. mordvalaiset kutsuvat kosintaa sanoilla 

ladyaftoma (moksa) ja ladyamo (ersa).

938. mordvalaisten kosinnassa istutaan 

neidon kotona kurkihirren alla (vrt. hirren 

pitäminen kodinhaltija Kudavan sijana,

vrt. kud=kota).

939. mordvalaiset vahvistavat kosinnan 

koskettamalla kurkihirttä ja lyömällä

käsiään yhteen sanoin "kedem koskez" 

(tai käteni kuihtukoon, vrt. koskettamalla

kodan keskisalkoa).

940. mordvalaiset pitävät neidon laatimaa 

tai lahjoittamaa liinaa tai hiusharjaa "neidon 

tahdon" ilmentymänä (viestii halusta 

hyväksyä kosinta). 

941. udmurtit kutsuvat kosijaisissa toimivaa 

välittäjää sanoilla demchik (yleensä nainen, 

osaa puhua asioista tarujen ja vertauskuvien 

kielellä).

942. udmurttien mukaan kosijoiden käyminen 

nostaa neidon mainetta (ensimmäiseen 

kosintaan suostuminen laskee).

943. marit kutsuvat kosimaan rohkaisemista 

tai sopivan neidon ehdottamista sanalla 

tulartash.

944. marit kutsuvat kosintaan pukeutumista 

ja koristautumista sanoilla sörash ja sörasash 

(luvata, toivoa, vrt. sorja).

945. udmurtit kutsuvat kosimista sanalla 

kurany (kosija=kuras, kuzpal uras).

946. ersalaiset kutsuvat kosimista sanalla 

tsijams (tsi, si=päivä, vrt. sija).

947. moksalaiset kutsuvat kosimista sanalla 

veshems.

948. moksalaiset kutsuvat kosimista sanalla 

kudalams (kosinta=kudalama, kosiomies

=atäkuda, vrt. kud=kota, vrt. kuta kuuluu).

saamelaisten kosintasanastoon

kuuluu irgastallad, irguustallad 

(kosiskella), viärdagas, viärdagaa 

(vertainen), muaduus, muoduu (veroinen, 

muotoinen), suajustid, suajust (kosia), 

kuassud, kuasum, kossum, kuossum (kosia,

vrt. kasu, kossu), näimirähtee 

(kosinnan järjestäjä), näimi, nääimi 

(kosinta, vrt. na-imi, haltijanimet), 

kuaseuarvi (puhemies kosinnassa, 

euarvi=sarvi), soonuo, suagnoo, suoknguo, 

suogno, soannoo, suännjed, suennjed, 

sienned, somo (kosio, kosia), jukkum 

(kosittu, kihlattu, vrt. juku, juksata), 

äpprid vuäzzad (saada rukkaset), 

vuoddmasttampeivv (kosijaispäivä),

vuoddmastoolli (kosija), kooccamstuell 

(kosinta, tuell=kemut, pidot),

vuoddmastoollamsiorr (kosintaleikki),

seädnntoottad, siedndoottad (saada 

rukkaset), kealddjed (saada rukkaset), 

vuoddmastollad (lähteä kosiomatkalle), 

kooccad (kosia), rooggtoollad (kosiskella,

vrt. rokka, rohkea), vuoddmastted 

(kosiskella), juukkad (kihlata,

vrt. jukka, nahat, eläinten nimet),

kealddoottad (antaa rukkaset), koineei 

(kosija, sulhastelija, vrt. koinuri),

kooineei (puhemies), suonnpoonni 

(puhemies), littosaje (tapaamispaikka,

vrt. liitto) ja lettoottad (sopia 

tapaamisesta, vrt. letto).

saamelaiset sanovat suonnpoonni 

suonid paann (käy puhumassa 

tytön vanhemmille).

saamelaiset sanovat nijdd lij 

jun jukkum (neito lienee jo 

kihlattu).