HÄITÄ EDELTÄVÄ AIKA

1. kosinnan hyväksynyttä neitoa aletaan kutsua 

antilaaksi.

2. antilaan hiukset palmikoidaan kahdelle letille 

(toisen tavan mukaan hiuksien päälle painetaan 

lakki).

3. neidon äiti tarkastaa sulhasen silmät päreen 

valossa häitä edeltävänä iltana.

4. ylkää ja neitoa kylvetetään häitä edeltävänä 

iltana (ylkää neidon vastalla ja neitoa ylkän).

5. häitä edeltävänä iltana vietetään neitosia 

eli neidon iltaa (niidizeht).

6. neidoniltaa vietetään kylpien ja neidon hiuksia 

laittaen (hiukset pestään, kammataan, letitetään 

ja kiedotaan huivin alle).

7. häitä edeltäviin tapoihin kuuluu neidon luokse 

kokoontuminen, vaatteiden ompeleminen, 

leikkiminen ja tarinoiden kertominen.

8. neidonillan tapoihin kuuluu pienien kellojen 

kiinnittäminen neidon letteihin ja vyöhön.

9. "oi emoni kantajani, heitämmä lapsuus lautsan 

päähän, huimuus hurstin helman alle, pennusaika 

penkin päähän" (neidonkylpyyn jätetyt lapselliset 

tavat).

10. neidon isä laatii hääreen kosinnan ja 

häiden välisenä aikana (työ voidaan aloittaa 

jo tytön ollessa pieni).

11. neidon hiusten laittamista kutsutaan 

päänpanijaisiksi ja sukijaisiksi.

12. häitä edeltävänä päivänä lauletaan neidon lauluja, 

tanssitaan, vihelletään ja soitetaan huiluja 

("viheltämisen päivä").

13. häitä edeltävän yön tapoihin kuuluu neidon 

polvistuminen maahan levitetyn liinan tai vastan 

päälle ja ilman suunnille, päivälle, kuulle, tähdille 

ja vanhemmille kumartaminen.

14. neito luovuttaa neidonvaltansa eli 

viehätysvoimansa nuoremmalle sisarelleen, 

serkulleen tai ystävättärelleen ennen häihin lähtöä 

(liitetään hiusten ja nauhojen avulla sormukseen 

tai huiviin).

15. hääitkuja itketään kosijaisista häihin asti 

(ilmaisevat elämänmuutoksesta aiheutuvaa 

kaihoa ja ikävää, itkeminen suoritetaan yöaikaan 

korkealla äänellä).

16. "miä kysyn sinnua kylvettäjäiseen, i sylvähä nyt 

miä syvämee i miä syvänhalukas, ja asetteleha miä 

alle rintojen" (hääitkuja).

17. neidoniltaan eli neitoziin osallistuu neidon 

naispuolisia sukulaisia ja ystävättäriä (tapahtuma 

kestää auringonlaskusta nousuun).

18. neidoniltaan kuuluu saunan lämmittäminen, 

vastojen hauduttaminen, saunan siveleminen 

medellä, neidon tuominen saunalle (neidon 

vaatteissa ja leteissä), neidon nouseminen kiukaan 

korvalle, lapsuuden muisteleminen, neidon 

kylvettäminen korvallisten (morsiusneidot) toimesta, 

neidon pukeminen häävaatteisiin, neidon hiusten 

vapauttaminen ja laittaminen naisen leteille, 

neidon saattaminen saunasta ja päivän kolmelle 

suunnalle kumartaminen.

19. neidonillan tapoihin kuuluu onnen kengillä 

kengittäminen (kenkien laatijana ja nauhoittajana 

neidon veli, puristavia pidetään huonona enteenä). 

20. "kengitteletkö onnen kengät onnettomalle itselleni, 

vai kengitteletkö itkukengät ikäisenonnettomalle 

itselleni" (neidonkenkiä soviteltaessa).

21. häitä edeltäviin tapoihin kuuluu enneleivän 

leipominen (kypsyydestä ennustetaan, raaka

=kyyneleitä, kypsä=iloa).

22. vanhempansa menettänyt käy kutsumassa 

näiden henget häihin (häihin osallistuu perheen 

tämän ja tuonilmaiset jäsenet).

23. neidonillan tapoihin kuuluu neidon pään 

voiteleminen voilla, medellä ja oluella (voitelijoina 

korvot eli korvoikultaset).

24. neidon kylvettämiseen käytetyt vastat 

tehdään kuivalta kangasmaalta (toivoen kuivaa 

eli kyyneletöntä elämää).

25. häihin lähdettäessä ei katsota taaksepäin 

tai jätetä hyvästejä.

26. neidon lemmen, viehätysvoiman ja 

naimaonnen uskotaan olevan huipussaan 

neidonillan aikaan (nuoremmat neidot 

saapuvat iltaan toivoen osan lemmestä 

tarttuvan heihin).

27. häitä edeltäviin tapoihin kuuluu 

sukulaistaloissa kiertäminen, häihin kutsuminen 

ja hääavun kerääminen.

28. neidonillan tapoihin kuuluu saunan 

lämmittäminen märillä tai lahoilla puilla, 

neidon kylvettäminen, neidon hiusten laittaminen, 

nauhojen sitominen neidon hiuksiin (ystävättärien 

ja miehen lahjoittamia) ja neidon pukeminen 

häävaatteisiin.

29. neito luovuttaa ennen häitä otsalla pitämänsä 

nauhan (peärihma) tai huivin (ottsipaikka) 

naimattomalle sukulaiselleen tai ystävättärelleen 

(naimaonnen sija).

30. neidot pitävät hiuksia pitkillä palmikoilla 

(päihin punotaan pauloja, rahoja ja helmiä).

31. setukaisten tapoihin kuuluu häihin kutsumassa 

käyminen (leivän kanssa), neidon vierellä kulkeminen 

(sukulaistytöt), neidon auttaminen lahjojen teossa 

(laaditaan leikkien ja laulaen), neidon ja ystävättärien
pukeminen kukkaisvaatteisiin, neidon hiusten 

sukiminen ja sitominen sinisellä ja kultaisella nauhalla 

(emon toimesta), huivin ja punaisen lakin asettaminen 

neidon päähän (kaulaan toinen huivi), miehen 

lahjoittaman neulan laittaminen neidon rintaan, 

neidon pukeminen, suvun haudoilla käyminen, 

esiäitien henkien kutsuminen itkuin (uskotaan saapuvan 

perhosten ja lintujen hahmossa), veen äärellä käyminen 

(peseydytään, tervehditään Veen emoa) ja kylän läpi 

käveleminen iloisesti laulaen (näyttävässä neitojen 

kulkueessa).

32. karjalainen neito kylvetetään ja pestään 

huolellisesti lemmentaikoja tehden ("stobi ukko 

suvattsis, da akku ukkuo, stobi hyvin elettäis").

33. kosinnan ja häiden välistä aikaa kutsutaan 

"keän alla oloksi".

34. kosinnan hyväksyneen neidon palmikko 

puretaan hajalle ja hiukset peitetään huivilla eli 

ujoilla (päällimmäinen takakulma käännetään 

eteen niin että peittää osan kasvoista).

35. neitojen pitämiä huiveiksi taiteltuja liinoja 

kutsutaan ottsipaikoiksi (ottsipaikkoja edelsivät 

peärihmat eli punaisella langalla koristellut nauhat, 

peärihmoja helmin koristellut verkanauhat).

36. häitä edeltävää kylvetystä kutsutaan antilaskylyksi, 

impikylyksi ja neizkylyksi (häitä edeltävänä iltana).

37. neiskylyn tapoihin kuuluu luvan pyytäminen 

kylyn lämmittämiseen, neidon kutsuminen kylpemään, 

vastan pyytäminen neidon vanhemmilta, saunalle 

saapuminen, neidon kylvettäminen, kylyn kiittäminen 

("satoina savupatsahina soavehen hyväseni soarukylyöt 

soarnan ylekkäh, tuhansina tulikypenyisinä tuuvehen 

hyväsen tunnon myöhäset iltakylyset tunnon ylekkäh"), 

neidon saattaminen pirttiin (veljen toimesta), pölkyn 

asettaminen tulen viereen, sukan tuominen, neidon 

hiusten sukiminen pölkyn päällä, veen hakeminen 

(virrattomasta paikasta), veen kaataminen (veljen 

toimesta), neidon kasvojen peseminen, pyyheliinan 

ojentaminen neidolle ja tuohusten sytyttäminen.

38. neiskylyn tapoihin kuuluu kynttilän sytyttäminen, 

neidon palmikon purkaminen (veljen toimesta), 

sukan tuominen saunaan ja neidon hiusten eli 

nimysten sukiminen (sukijoina ystävättäret, 

irtoavien hiusten toivotaan lentävän kauas).

39. neidonkyly lämmitetään "puilla tuulen 

tuittamilla, ukon ilman särkemillä, veen tuomilla 

haoilla" (toisen tavan mukaan leppä tai lehmuspuilla, 

puihin ei kosketa teräasein).

40. neidonkylyyn tarvittu vesi otetaan taivaalta 

(sadevesi), lähteestä, meren takaa (suuri järvi) 

tai kultaisesta kaivosta.

41. neiskylyn vastat taitellaan kuivalla ilmalla 

koivujen keskimmäisistä oksista (vastojen sisään 

lempeitä lepänvarpuja).

42. neiskylyn jälkeisiin tapoihin kuuluu neidon 

taluttaminen saunasta (takaperin, pää peitettynä), 

neljälle suunnalle kumartaminen, turkin päälle 

lankeaminen, turkkiin kääriminen ja neidon 

kantaminen pirttiin.

43. kosinnan jälkeistä aikaa kutsutaan 

toivikkiajaksi (tulevaa morsianta toivikiksi).

44. toivikkiajan tapoihin kuuluu neidon luona 

käyminen, neidon äidin lahjominen ("äiti armas 

kantajainen, valikoitu vaalijainen, hyvän laadit 

lapsukaisen, punaposki puolukkaisen, jota kosi 

sorjat sulhot, nuoret miehet noudatteli"), neidon 

talon kynnyksen koputtaminen kepillä, 

molemminpuoliset tervehdykset ("onko sulhanen 

rikas rahoiltaan vai kepiä kengiltään", "kuningas 

rikas rahoiltaan, susi kepiä kengiltään"), neidon 

esiin tuominen, neidon ja sulhasen asettuminen 

kepin vastakkaisille puolille, lahjojen (rintasolki, 

kirjavat sukat) vaihtaminen oikealla kädellä 

(sulhanen kepin ylitse, neito alitse), lahjojen 

piilottaminen kilpaa, ruokaileminen, olkien 

levittäminen ja yöpyminen.

45. neidon palmikon pää aukaistaan kosinnan 

jälkeen (toisaalla hiukset aukaistaan kokonaan

ja pidetään auki häihin asti).

46. virolaiset käyttävät häitä edeltävän ajan 

lahjojen laatimiseen (laitetaan pruudikottiin 

eli morsiussäkkiin, köyhemmissä taloissa 

kerätään morsiusapua, keräämässä käyvät 

neito ja eestkäibija).

47. neidonkylyn tapoihin kuuluu saunan 

kiertäminen kolmasti soihdut käsissä.

48. marit kutsuvat neitojen helmi ja 

rahakoristeista päähinettä takijaksi.

49. marineitojen palmikot ja korvakorut 

koristellaan helmin, simpukankuorin ja sorsien 

untuvista laadituin höyhenpalloin (neitoajan 

päänauhat ja korvakorut kiinnitetään vaimon 

päähineeseen).

50. udmurttineidot pitävät hiuksia pitkällä 

palmikolla jonka päähän kiinnitetään riipuksia, 

villanauhoja, rahoja, nappeja ja helmiä (letin 

päälle laitetaan helmi ja rahakoristeinen 

patalakki (takja) joka lahjoitetaan häissä 

nuoremmalle sisarelle tai ystävättärelle).

51. obinugrilaiset neidot pitävät hiuksia kahdella 

vyötäröön asti ulottuvalla pitkällä letillä (miehillä 

ja naisilla sama tapa, hiustyyli ei muutu naimisiin 

mentäessä, hiukset palmikoidaan kerran kuussa 

uuden kuun aikaan, "uudestisyntyminen").

52. obinugrilaisten letit palmikoidaan punaisin 

nauhoin, yhistetään takaraivon kohdalta 

helmikoristeisella nahanpalalla, liitetään päistä 

ketjuin ja riipuksin ja koristellaan helmin, kulkusin 

ja suojelushenkiä esittävin eläinhahmoin.

53. obinugrilaisten pitkien lettien uskotaan 

kuvaavan syntymänjumalatar Kaltes-akan luomia 

Ob-joen haaroja ("mitä pidemmät letit sitä 

enemmän jumalattaren voimaa").

54. marit kutsuvat äidiltä tyttärelle 

periytyvää naidun naisen päähinettä 

sorokaksi (vuorimareilla tytär perii lakin 

sijasta äitinsä korut).

55. marit vaihtavat neidon pienen kaulakorun 

suurikokoisiin rahakoruihin häiden edellä 

(rahakorut osa pyhäpukua).

56. marineidot kiinnittävät pitkään vyön alle 

ulottuvaan palmikkoonsa pellavaisia tupsuja ja 

riipuksia (pyhäpäivinä palmikon päällä 

takja-päähine tai huivi).

57. marineitojen pukuun kuuluu nahkainen 

rahakoristeinen palmikkonauha ja pieni kaulassa 

pidetty koru.

58. marit vaihtavat naimaiässä neitojen pienet 

helmistä laaditut korvakorut suurempiin 

rahakoruihin (alko).

59. mordvalaiset neidot pitävät hiuksia pitkällä 

letillä joka peitetään kauniisti kirjaillulla nauhalla 

(nauhan kirjailut jatkuvat lannevaatteen 

tapaisessa takaliinassa).

60. mordvalaisneidot koristelevat otsanauhansa 

(vädmä) helmin, sulin, tupsuin ja mielitiettynsä 

hiuksin (lahjoitetaan häissä sukulaistytölle).

61. mordvalaisten pyhäpäähine (pehtim) 

koristellaan villapalloin, helmin ja simpukan

kuorin (päähineen hännät roikkuvat palmikon 

päällä).

62. mordvalaiset laittavat kaulakoruihin 

simpukankuoria, pähkinöitä, helmiä, luunpalasia, 

karhunkynsiä ja ukkosen iskemistä puista 

otettuja lastuja (suojelevia).

63. mordvalaiset laativat korvakoruja (puhna) 

lintujen sulista ja untuvista (kiinnitetään 

nauhoilla korvanlehtien taakse).

64. morsiuskeruuta kävellään hiukset hajalla, 

sulhasen lahjoittamiin koruihin ja huiveihin 

pukeutuneena (saaduista kankaista laaditaan 

häälahjat eli häissä annetut vastalahjat).

65. sulhassaunaa pidetään yhtä tärkeänä kuin 

neidonsaunaa (lapsuusajan lopetus).

66. sulhassaunan tapoihin kuuluu sulhasen 

pukeminen vanhempiensa ja isovanhempiensa 

laatimiin ja pitämiin vaatteisiin.

67. vepsäläiset pitävät neidoniltana (niidizeht) 

suoritettua hiusten sukimista häiden toiseksi 

tärkeimpänä toimituksena (suitaan vuorotellen, 

koko suku osallistuu).

68. ersalaisneito hyvästelee synnyinkotinsa 

saunanhaltijan sanoin "Sauna-emo, emonen, 

älä säikähdä itkuääntäni, olen tullut kylpemään 

viimeisen kerran kuumassa saunassasi".

69. ersalaisneito kiittää saunanhaltijaa sanoin

"Sauna-emo, emonen, kiitos kuumasta löylystäsi, 

raikkaasta vedestäsi, olen kylpenyt kuumassa 

saunassasi, olen valellut päälleni raikasta vettäsi".

70. komit laittavat neidon kylvettämiseen käytetyn 

vastan jokeen (vrt. lapsuusajan).

71. neidon vallan (vapauden, viehätysvoiman) 

uskotaan nousevan kylvetettäessä saunan savupiipusta, 

muuttuvan hanheksi, lentävän taivaalle, laskeutuvan 

niitylle ja uivan jokea pitkin pois.

72. neidon vallan sijoina pidetään lettejä, otsanauhaa 

ja tyttönimeä.

73. "sui, sui sisarakene, su sorasta hiusta, vahalatva 

lahutele, no sui, sulle onnest, sui viläst, no sui su, 

karja kasumahe, no sui, naka on villä vinnumähe, 

jo siu hiukses hirtetää, kassaasi kaotetaa, liemonöijes 

leikataa" (hiuksia suittaessa).

74. heinäkuuta kutsutaan neitokuuksi (lemmen 

aikaa, neidot liikkeellä).

75. kosinnan ja häiden väliseen aikaan kuuluu 

punaiseen pukeutuminen ja arkitöiden vältteleminen 

("olla morsiamellaa").

76. neiskylyn tapoihin kuuluu lehvien, havujen, 

kukkien ja nokkosten levittäminen saunaan, 

outoihin vaatteisiin eli henkiolennoiksi pukeutuminen 

(ystävättäret), neidon riisuminen ja vaatteiden 

lahjoittaminen riisujille, metelöiminen (neitoa 

kylvetettäessä, neidon astuessa ulos), neidon paikalle 

istuminen (lemmen tarttuminen), kellojen ja kulkusten 

kilisteleminen (neitoa vihdottaessa) ja neidon 

pukeminen punaisiin vaatteisiin.

77. neidonillan järjestäjinä toimivat naispuoliset 

sukulaiset, ystävättäret ja kaaso.

78. neiskylyn valmisteluihin kuuluu saunan 

peseminen ja koristeleminen koivunlehvin 

ja kukin (kesähäät).

79. neiskylyn tapoihin kuuluu neidon vihdan 

heittäminen saunan katolle ja neidon vaatteiden 

kääntäminen nurin kylvettämisen aikana 

(vihtomisen uskotaan tuovan neidolle 

hyvää onnea).

80. neiskyly järjestetään häitä edeltävänä yönä 

("jotta neito olisi häihin lähtiessään raikas ja 

terveen punakka").

81. vepsäläisneito kuivaa itsensä sulhaselle tai 

anopille lahjoitettavaan paitaan.

82. vepsäläisten neizkylyyn kuuluu neidon 

riisuminen ja peseminen astian päällä (edetään 

ylhäältä alas), piirakan laatiminen pesuvedestä 

(syötetään sulhaselle), tahkonmuotoisen kiven 

ripustaminen neidon kaulaan, neidon pukeminen, 

silmineulojen pistäminen neidon vaatteisiin 

ja neidon koristeleminen helminauhoilla.

83. virolaisneito ei koske tai kättele ketään 

kosinnan ja häiden välisenä aikana (toisen 

tiedon mukaan pitää sulhasta lähellään).

84. komineito pesee häitä edeltävänä iltana 

"neidon kauneutensa" synnyinkotinsa saunassa.

85. ersalaisneitojen tapoihin kuuluu korujen 

ja koristelujen laatiminen ja kiinnittäminen 

neidon hääpukuun (mitä enemmän koruja sitä 

suojellumpi ja rakastetumpi).

86. neidonillan tapoihin kuuluu neidon 

kylvettäminen pellavavihkoin, veden kaataminen 

(veljen toimesta), neidon pukeminen puhtaisiin 

vaatteisiin, hiusten letittäminen kahdella toisiinsa 

yhtyvällä nauhalla (eri väriset), neidon äidin käynti 

joen rannassa (kumartaa haltijat, pyytää tyttärelle 

hyvää osaa), neidon saattaminen saunasta pirttiin, 

ystävättärien kestittäminen ja neidon taluttaminen 

nukkumaan (viimeinen neidonuni).

87. "sulahyväzet, tulguo vuassazii juomah, 

sulahyväzet, tulgua viimezii kerdazii vuassazii 

juomah, viimezii kerdazii ku täs koiz vie olen, 

nygöi muutan sulahyväzien kodjizeh, sid en voi 

tiedjie voingo teidy sinne käskie, ollako siel 

semmoizet valdazet, ozuttakkua parahat ozazet 

ku nygöi sulahyväzen kodjih mänen" (synnyinkodin 

haltijoita hyvästeltäessä).

88. setukaiset purkavat neidon palmikot ja 

sitovat hajallaan olevat hiukset niskasta 

punaisella langalla.

89. neidonillan tapoihin kuuluu kylän läpi 

matkaaminen neitojen kulkueessa (kädet 

toistensa kainaloiden alla, neito rivin 

keskimmäisenä).

90. neitojen palmikoituja hiuksia pidetään pyhinä 

(ulkopuolisten ei anneta koskea).

91. neidon vallan toivotaan jäävän "kasteheinäksi 

emonsa rakkaille poluille".

92. neidonkylyn tapoihin kuuluu saunan 

koristeleminen lehvin tai havuin (vuodenajan 

mukaan), neidon vastan sitominen (sisään 

nokkosia), neidon kylvettäminen, neidon 

vaatteiden kääntäminen nurin (kylvettämisen 

aikana), neidon paikalle istuminen (naimaonni), 

neidon vastasta kilpaileminen (naimaonni) ja 

vastan siteen kiinnittäminen neidon vaatteisiin.

93. moksalaisneito luovuttaa palmikkokorunsa 

ja nauhoin koristellun sormuksensa parhaalle 

ystävättärelleen häiden edellä (naimaonnen

sijoja).

94. marineidot pitävät kaulassa pieniä helmin 

ja kolikoin koristeltuja nauhoja (ensimmäiset 

suuremmat korut saadaan neitojen pidoissa, 

udyr sij).

95. komineito pitää kosinnan ja häiden välisenä

aikana lampaannahkaista lakkia (vrt. kosijalta 

saatua revonnahkaa, pidetään päivin öin).

96. neidon kassaa riitsimään eli purkamaan 

mentäessä mennään "levittelömäh lemmen 

nuorukkaisie lempilieminöisie".

97. vienankarjalaiset neidot pitävät hiuksia vapaina 

tai sitovat ne juuresta (kuin vastat, palmikoidaan 

ensimmäisen kerran häissä).

98. marineidot ilmoittavat naimahaluistaan soittamalla 

torvea (neidon torvi (syze puts) laaditaan haavasta, 

torven ympärille kiedotaan tuohinauha, otetaan 

mukaan kotoa lähdettäessä).

99. inkeriläisneidot käyvät häiden edellä yksin metsässä 

(haltijoiden hyväksynnän pyytäminen).

100. neitoa kylvetetään valamalla jalkojensa päälle 

vettä (vastan läpi, veden tulee valua jalkoja pitkin maahan

neidon istuessa kiukaan ääressä).

101. "oi emoni vanha vaimo, lämmitä saloa sauna, 

pian pirtti riuvuttele, hienosilla halkosilla, lai piimästä 

poroa, ytelmästä saupua, millä peiponen peseksen, 

sueksii urosten sulho, sykysyisistä sysistä, taonnoista 

talvisista" (sulhassaunan kuvaus).

102. "oi emoni kantajani, lämmitä saloa sauna, pian pirtti 

riunuttele, pikkusilla pilkehilla, lai tiimaista poroa, 

tuo sie paita palttinainen, tuo sie kauhtana kaponen, 

päälle paian palttinaisen, tuo sie ussakka utunen, 

päälle kauhtanan kapoisen" (häävaatteisiin pukeminen).

103. "tämä on kyly ensimäinen, ensimäinen, jälkimäinen, 

hukuissus hurstin hulpiloih, vakoissus vastan tyvehen, 

lapsessus lautojen päähän" (lapsellisten tapojen

jättäminen saunaan).

104. "Anni tytti, ainut neiti, niemen neitoni verövä, 

lämmitä saloa sauna, pikkusilla lastusilla, pienillä 

pilastehilla, tuopa vettä korvosella, millä sulhon 

suoriella, moan valivon valmissella" (sulhassaunan 

valmisteluja).

105. "moamozeni kandajaizen, lämmitäs utune kyly, 

halolla havuttomalla, puulla muurehettomalla, 

hauvo vasta villazeksi, sivo vyöllä sulkkuzella" 

(havuttomilla puilla lämmittäminen).

106. "Annikki saaren neiti, lämmitä saloa sauna, 

pian pirtti riuvuttele, haapasilla halkosilla, pienillä 

piristehilla" (haapapuilla lämmittäminen).

107. "hoi sie Viljo veljyeni, pilkos halot pikkusiksi, 

paljahalla kalliolla, kasa hietran kalkkamatta, 

kirveen käymättä kivehen" (veljen toimia,

omat häät=perhehäät).

108. "Iroseni sikkoseni, lämmitä kynäinen kyly, 

laustuta simainen sauna, kanna vettä läiköttele, 

hyissä helmoin, jäässä polvin, herasista heittimistä, 

läikkyvistä lähtimistä, kolmin koivusin korennoin, 

laaji saunassa poroa, näpin täysi näyheräistä, 

sulhon pään pesettämiksi" (sulhassaunan

valmisteluja, siskon toimia).

109. "maammongoine, kandajoine, lämmitäs kyly 

läishkäsköitä, medosissu halgosissu, pesen piähyön 

pelvoipivoks, kaglasen kananmunikse, muun rungan 

muikse hyvikse" (emo kylyn lämmittäjänä).

110. "mänes, mänes, poigu, kylyh, kylyn minä 

valmistin, havduin vastan havrun-piäl, veden lämmän 

lämmitin, kylbe, poiga, kylläzesti, vala vette valdaizesti, 

peze piähyd pelvaz-pivoks, silmäized-ku siiru kabuks, 

kaglaine-ku kanan munaks, muitsi rungu lumi tukuks" 

(sulhassaunan valmisteluja).

111. "sormus sormesta solahti, kaunis lanka kassan 

piästä, punalanka vyöni piästä, sinilanka silmiltäni, 

helylanka helmiltäni, kultalanka kulmiltani" 

(neitojen pukeutumista).

112. "Anni tyttö, ainut neiti, läksi vettä kantamahan, 

otti korvon olkapäälle, meni ahon, meni toisen, 

meni kohta kolmannenkin, noron puolelle mäkeä, 

päivän puolelle noroa, otti vettä norosesta, veip on 

vettä ämmöllensä, ämmö vastahan saneli, tuota 

vuotin tään ikäni, vuotin vettä juuvakseni" (veen 

kantaminen ämmölle eli isoäidille).

113. "peze peäs on puhtahaksi, silmäs siivoa hyväksi, 

hibiäs on hiettömäksi, kagla voahen valgehuoksi" 

(hiettömälle hipiälle pukeminen).

114. "heitä huimus hurssin hulbiloho, vagahaizus 

vassan tyveh, lapsus laudojen perillä, naiessa jalua 

naista, muuvokasta morzienda" (lapsellisten

tapojen heittäminen).

115. "suga pilvestä pirahti, sulhon peän suvittsimiksi" 

(suka eli kampa).

116. "otan kolme varvastani, netpä silkillä sitelen, 

punalangalla punelen, tätä neittä naittaessa" 

(kolmesta varvusta sidottu neidonvasta,

taikakaluja).

117. "oi sinä moammoni, kantajoni, magean 

maion antajoni, lämmitä kyly metoni, metosill 

on halgosill, hoi on moammoni, kantajoni, 

magean maion antajoni, katko vasta varvikosta, 

valittse lehti lemmekkääsi" (neiskylyn 

valmisteluja).

118. "hoi on moamo, kandajoni, lämmitä kyly 

laikasköitä, tuo leppäistä halguo leppiembeä, 

kanna vezi silmäkaivos" (leppäpuilla 

lämmittäminen).

119. "hoi sinä moamo, kantajani, armas maion 

antajani, lämmitä kyly metone, metosilla 

mielysillä, halgosilla haljekkahilla, katko vasta 

koivusta, vallitse lemmen lehvä" (vastaan 

valitut lemmenlehvät).

120. "neiti kangasta kuttoo, ja sujahtaa 

sukkulaine, se ja kultakankaita kuttoo, hopiaisii 

helskyttellöö, sekä miittii miehe miele" 

(neidon valmisteluja).

121. "jo ois aika ammuin naija, tuuva kultain kottii, 

kuhu kultane tuotanee, kuhu kulta pantanehe, 

ku ei tehty tuvaista, saat ei samalhuonehesta" 

(oman tuvan tekeminen).

122. "suvet tulloot" (sanottiin morsiusapua

keräävästä neidosta ja sauvanaisesta, 

"sai äijä villaa, tek nuttuu").

123. "sulholle katajaist kappalauvat, niistä kaaselle 

kappa" (kaasolle laadittu kappa).

124. "hyvä kuase, kaunis kuase, synnytä ilo sykerö, 

ilolakki piähän laula" (kaason toimia).

125. "mist tänne kuu kumaht, kuu kumahti, päivä pääsi" 

(neidon lakituksen jälkeen).

126. selkuppineito voi ottaa miehen osatessaan neuloa 

käsineet, turkistakin ja poronnahkajalkineet.

127. nganasanit kutsuvat neitojen letteihin laitettuja 

riipuksia sanoilla nyaptukhyai (hiukset letitetään 

kahdelle letille ja rasvataan poronrasvalla,

vrt. tukha, tukka).

128. "ei sunkaan se ook kumma jos Matti arkailee 

ottaa akkaa ku eij ook kotia mihin sen vie" 

(perheen perustamisen edellytyksiä).

129. "kyl siittä saa semmotten äijjän ettei saa eres 

rekkee kokkoon" (mieheltä odotettuja taitoja).

130. "laiska morsii ei kehant neuluu apelle ies kintaita" 

(naiselta odotettuja taitoja).

131. "kuka ei soa kiertänie vitsoa tyyvvie ast sil miehel 

ei huoli viel akkoa" (kierrettyä vitsaa tyveen asti,

voimien koittaminen).

132. nenetsimiehen nahkavyöhön kuuluu luisia 

ja vaskisia riipuksia ja nappeja, ketjuja, puukko 

tuppineen, hiomakivi ja suojeleva karhunhammas 

(aikuisen miehen tunnuksia).

133. nenetsinaisen ompelupussi neulotaan poron 

päänahasta ja koristellaan taidokkain kirjailuin 

(ulkosyrjään tasku neuloille ja sormustimille, 

aikuisen naisen tunnuksia).

134. "nät saren tyttölöil ongi kaksin kassoin 

hardial, kolmin koittanin seläs" (saaren tytöillä, 

kaksi lettiä ja kolme nauhaa).

135. "meijjen tyttöi pani tildukkaist korva" 

(tildukkaist eli korvakorut).

136. "sisarhan se ensiksi letitti sen kassan" 

(omat häät, omien kesken).

137. "kylvettämässä käivät tytöt siz noriken" 

(noriken eli nuorikon, häitä edeltävänä iltana).

138. "mö emmä pidänet kudriloja, a nyd norkansa 

pittät kudriloja" (kudriloja eli kiharoita, 

vaihtuvat eli vieraat muodit).

139. "hiukset harrilla, piteks hartioilla" (harrilla 

eli vapaina olkapäillä, neidonkylyn jälkeen).

140. "ne kakrapokot sillä vassalla kylvetäh jälesti" 

(morsiusneidot antilaan vastalla, naimaonnen 

tarttuminen).

141. "sulhasen assa oj jeävitty vanhemmilla, 

siitä savotimma häitä loatimah" (sulhasen asia,

ilmoitettu neidon vanhemmille).

142. "neidizet piettih kaglaz jantariloi" (jantariloi

eli meripihkasta tehtyjä helmiä).

143. "kaglas piettih janttarihelmyizii" (helmet

ja janttarihelmet).

144. "suluhaista on igävä, sidä itkeksie" 

(sulhasen ikävöiminen).

145. "akat issutti helmet häntih" (akat=lapsen 

saaneet sukulaisnaiset, häntih=antilaan 

päähineeseen).

146. "imbikyly ta neiskyly, miehel mänendeä vas" 

(häitä edeltävä kylvetys).

147. "hobjaz azutud on sergazed" (hopeaiset 

korvarenkaat).

148. "ossiin hobiezen koltsazen" (koltsasen

eli sormuksen, kaikki ostettu=vierasta).

149. "hobiezet pangazet" (korvarenkaat).

150. "hobjani tsieppi" (ketju, vrt. siepata).

151. "tyttölöil ollah helmet kaglas" (helmet 

kaulassa, vrt. helminauhat).

152. "helmikäs korvupangaine" (pangaine 

eli rengas, vrt. panka).

153. "siul on vai yksi helmiskerda kaglas" 

(vain yksi kerta, helmikerrat).

154. "andilazkyly on dostali kyly neidizel" 

(neitovuosien viimeinen kylpy).

155. "sinne sulhasen kotih pitäis ommella 

paitoja, niin ne kakrapokot ommellah" 

(paitoja sulhasen kotiin, vrt. häihin,

lahjojen vaihtaminen).

156. "kun sitä morsienta kylvetetäh nin siitä 

kakrapokot kylvetäh" (kakrapokot eli 

morsiusneidot).

157. "kagrabokkoja otettih ombelomah 

morziemella" (morsiamen avuksi).

158. "meän tytär miehellä mänöy ta Ohvo-teätän 

tytöt ollah meilä kakruimassa" (kakruimassa

=auttamassa, teätän=sedän tai enon).

159. "oli kaglutsieppi, kahtu sormie levei" 

(kaulaketju, omat mitat).

160. "kassetta yöllä kerättih" (neidon pesemiseen, 

"tekee lempeäksi").

161. "no siitä kun tukka pletittih nin siih pantih siitä 

kassarihma" (neidon hiuksiin).

162. "neidizel om pitky kassu selläl" (kassu eli

letti).

163. "miul oli nii tobie kassa" (paksu ja tuuhea

kassa, neitona).

164. "tazatukkii pietäh, mejjän kazvindajjoil oli 

kassu da kasanagjas kassunuorane" (omat kassat,

vieraat hiusmuodit).

165. "jo oj jalka kenkitetty, toista vasta kenkitetäh" 

(morsiamen valmistamista).

166. "sormet täyteh sormuksija, korvat täyteh koltuksija" 

(morsiamen pukemista).

167. "helmikäs korvupangaine" (korvakoru,

vrt. korvan taakse laitettu).

168. "siitä se min sulhani tuopi iltalahjoikse sev voattien" 

(vaatelahjan, häitä edeltävänä iltana).

169. "koditaba jätä kodih, keral älä ota" (kotoa 

lähtevälle tyttärelle).

170. "sini on andilas, kuni on hiät" (häihin asti).

171. "neidine kuvitteleh tyhjeä, suoreilou, duumajjah 

miehel meniig on" (miehelle menijä, tuumattiin

neidon sovitellessa vaatteita).

172. "kivihine kaglus" (musta ja lyhyt helminauha).

173. nganasanit eivät pidä aikaisempia lapsia liiton 

esteenä (pidetään "jumalten lahjana").

174. hantit luovuttavat naimisiin menevälle tyttärelle 

suojelevan kodinhaltijan kuvan (periytyy äidiltä 

tyttärelle, haltijalle uhrataan huiveja).

175. komit varmistavat häiden edellä ettei kosijan 

perheessä ole sairauksia (etenkään henkisiä joita 

pidetään pahimpina).

176. udmurtit keittävät naimaikään tulleiden neitojen 

kunniaksi puuron (pyhässä lehdossa).

177. komit laittavat neidon hiukset häitä edeltävässä 

saunassa (yheltä letiltä kahdelle).

178. komien koruihin kuuluu sorsanjalkojen muotoiset 

korvakorut (suojelevia), simpukankuoret ja leteissä, 

päähineissä ja vöissä pidetyt pienet kellot.

179. mordvalaiset neidot laittavat kuukautisten 

alettua päälleen naisen paidan (paidassa lantiokoristus

(pulay) jota pidetään niin kauan kun kuukautisia 

jatkuu).

180. mordvalaiset ympäröivät naisen paidan kauluksen 

helmin, hopearahoin ja kirjailuin (etenkin kaulusta 

yhistävän haan, sul-gamo).

181. moksalaiset koristelevat naisen rintavarustuksen 

helmin, kolikoin ja villatupsuin (suurimmat helmet 

kaulan ympärille).

182. moksalaiset pitävät korvakoruina hopearahoja, 

helmiä ja hanhen untuvia.

183. neidon hiuksia yhistetään nimeen ja ohimolla 

asustavaan sieluun (vrt. hiusten sukiminen 

häitä edeltävänä iltana).

184. mordvalaiset ottavat neidon hiuksista 

suortuvia häitä edeltävänä iltana (annetaan sisarelle 

tai ystävättärelle, naimaonni).

185. vepsäläiset sukivat neidon hiukset saunassa 

häitä edeltävänä iltana (niidizeht, neito kutsuu 

sukulaisiaan itkuin, miehet sukivat, naiset vastaavat 

itkuin).

186. "sui, sui sisarakene, sui sorasta hiusta, vahalatva 

lahutele, no sui, sulle õnnest, sui viläst" (sui sisareni, 

sui soreaa hiusta, erottele vahanvärisiä hiuksia, no sui, 

sulle onneksi, setukaisten lauluja).

187. "sugu, tulgõ õks päädä sugima, võsa, tulgõ õks 

harja võtma, kui olli ma inne neiokõnõ, kutsus õks ma 

suku sugimahe, võssa kutsus harja võtma, sugigõ õks 

mul iast ilosahe, pandas mul pää palmikohe, saai õks 

pääd päävä nätä, hiust tuulõ helotada" (suku, tulkaa 

sukimaan päätäni, sukulaiset, ottakaa harja, kun olin 

vielä neito, en kutsunut sukuani sukimaan, sukulaisiani 

ottamaan harjaa, sukikaa iäkseni iloiseksi, sitten kun 

hiukseni on letitetty, pääni näe päivänvaloa, 

hiukseni hulmua tuulessa).

188. "nõsõi iks mu nõrga käe, painui iks mul partsi 

sõrmõ, suiks sa iäst ilosahe, kaugust kallihe, saai inämb 

pääd päiva nätä, hiust saai tuulõ helotõla, pandas pääks 

jo palmikohe, hius hella nöörikuhe, suiks sa iäst ilosahe, 

ja kaugust kallihe" (heikot käteni nouse, sorsan sormeni 

taivu, sui iäkseni iloiseksi, kaukaa kallihiksi, pääni 

päivää näe, hiukseni hulmua tuulessa, päätäni letitetään, 

pehmeät hiukseni peitetään, sui iäkseni iloiseksi, 

kaukaa kallihiksi).

189. "soe pääda, neitsikene, soe pääda, arja pääda, 

soe need sulad hiused, arja need ane hebemed, sugu tõi 

soa Virusta, isa arja Arjumaalta, veli kammi kaugeelta" 

(sui päätä, neito, sui päätä, harjaa päätä, sui näitä sulia 

hiuksia, harjaa hanhen haituvia, suku toi sukan Virosta, 

isä harjan Harjumaalta, veli kamman kaukomailta, 

setukaisten lauluja).

190. saamelaisneito riisuu häiden edellä kenkänsä 

ja kätkee kuukautisriepunsa (kutsutaan "toisen 

emon" eli Sarahkkan rievuksi).

191. "neizikylyn lämmäh pannes kerätäh neidizet, 

kutsutah, kyly lämmitetäh pajon ker, neidizet itkietäh
andilahal" (pajon eli laulun keralla).

192. "neiskyly, tytöd autetah andilasta" (häitä 

edeltävä kyly).

193. "naindusobu piettih, äjjygo lahjoa annetah" 

(sovittiin häälahjoista).

194. "naindusovad on laitud meäm pojjal, 

vai naija kovahuttoa" (naintusovat eli häälahjoiksi 

laaditut vaatteet).

195. "pidäy kyzyö, laskietannehgo sinuo 

kodavävykse, kerähm ajoa" (ajaa kerähmö,

kutsua suku koolle).

196. "lämmitä kyly medoni, medozil mielyzil, 

halgozil haldeikkahil" (halteikkahilla halkosilla,

taikakylyt).

197. "nejjistyzvirred on käzil neidizinn ollez ainoz" 

(neijistysvirret, neitoajan laulut).

198. "kezäaigazin mäned mandzoimoahuzil, 

siid minun valgied valdazed avaele" (neidon

virsien kieltä).

199. "nejjistyksem pidäy" (viettää aikaa neitona,

naimattomana).

200. "se neidini mänetti neijissyksen, ku lapsen sai" 

(neijistyksen loppu).

201. "miehel gu menet, sid nejjiständy loppuu" 

(elämä muuttuu).

202. "neizaigua pädi eliä" (päti elää, 

huoletonta aikaa).

203. "tytöil loukkosie lävissetäh usniekkoin varoin" 

(lävistetään korvia, koruja varten).

204. "sillozeh aigah kaikil korvat läystettih" 

(läystettih eli lävistettiin, vrt. volgalaisten

korvien taakse sidotut korut).

205. "kahta luudu pidäs pann yhteh, sid neizaig 

oliz vesselembi" (panna kahta luuta yhteen,

vrt. luu=sukupuoli).

206. "käimmö lujuzil" (lujusilla eli sopimassa 

häistä).

207. "ennen lujuiziem piendeä ei lahjoi juata" 

(jaeta lahjoja).

208. "lujuod laitah, sid on andilaz, kuni lujutt 

ei laita, sin ei ole andilaz" (laittaa lujuot,

lujittaa aiempaa sopimusta).

209. "liesteil ollah" (liesteillä eli perumassa 

häitä).

210. "lujad liessytimmö" (purimme lujusissa 

tehdyn sopimuksen).

211. "azied liessettih, ei annettu muttsoi" 

(liessettiin, peruttiin häät).

212. "naizilla on latikot a tyttölöillä kassat" 

(latikot eli palmikot).

213. "lapsemmieli on vie, ei ole vanhemban mieldy" 

(vanhemman mieli, naimisen edellytyksiä).

214. "heitä lapsestandu, opi ruveta nejjistämäh" 

(lapsesta neidiksi).

215. "heitä lapsessuz lautsan oal, vagahaissuz vassan oal" 

(neiskylyyn jätetty lapsellisuus).

216. "lapsiluadu vie on tyttö" (15-vuotiaana, 

liian nuori naimaan).

217. "lapsmieli on vie, hoz rungoa on" (lapsen 

mieli, aikuisen runko).

218. "erähäl on kaks pyöröidy peälakal, kel on 

kaks kerdoa najja virkkanuh jumal" (pyöröidy

eli hiuspyörtyäistä).

219. "kui mänemäh ruvennet, migäli voinemmo, 

sigäli autammo" (naimisiin menevää tytärtä, 

nuorten alkuun auttaminen).

220. "naizill ollah palmikot" (alkujaan miehilläkin).

221. "neidizil on tukad yhtel palmikol" (yhen 

palmikon vaihtaminen kahteen, vrt. kaikilla kaksi 

lettiä).

222. "senkös tähem Moarie-tytöm palopeäkse heitti" 

(heitti palopääksi, hylkäsi ennen häitä).

223. "palvaileh neidizez ymbäri" (liehittelee neitoa, 

vrt. palvoa).

224. "brihaksi sanotah i pojaksi" (naimatonta nuorta 

miestä).

225. "mie en suvatse laiskoi brihazie" (vieraina 

pidetyt piirteet, omien vastakohtia).

226. "heitä brihastandu, ota akku" (akan 

ottaminen).

227. "brihastuksen loppi, ku nai ga" (lopetti 

poikamieselämän).

228. "paraz brihastuzaigu on, en rubie naimah" 

(liian aikaisin naimisesta).

229. "viel brihaistaa, ei ota akkua" (viettää 

poikamieselämää).

230. "ei voi häi nejjisty hyveä löydeä, sendäh i brihastau" 

(hyvän löytäminen, vrt. ainoan oikean).

231. "häi brihasti kahtehkymmeneh kolmeh vuodes sah" 

(naimavuodet).

232. "brihastui, jo sulhaiziks kävyi" (käydä 

sulhaseksi).

233. "että haisis havulle, kattaille katkuas, 

metän iliveksen iholle, metän uuhen untuville" 

(luettiin neitoa kylvetettäessä).

234. "koko vuoren tehtii kapioo" (kapioo eli 

myötäjäisiin kuuluvia kankaita ja vaatteita).

235. "siit ku hyö tekkiit ne kapiaan" (kapiot, 

voitiin viettää häitä).

236. "morsiar rustas ittellensäk kapioota" 

(vieraat myötäjäiset, oma lahjojen 

vaihtaminen).

237. "kapina ol semmotti sit vaan ko laitetti niit 

hantuukei ja alusvaatei ja raitei" (kapioiksi,

liinoja, alusvaatteita ja lakanoita).

238. "eihän ne tyttöihmiset muuta kun 

kapiohömppöötä kutovat" (kapioihin kuuluvia 

kankaita, mieleistä puuhaa).

239. "se oli kapioliinaa kun tehtiim paitoja niillem 

miähen sukulaisille" (lahjojen vaihtaminen 

sukujen välillä).

240. "se morsijal läht kapijonajoo, nin sille annettiin 

niitä siteitä ja nestuukkija ja pellavaspalamikoeta 

ja villoja ja mitä kukin anto" (kapioiden kerääminen

lähitaloista, kuulostaa vieraalta).

241. "em minä käynnyk kapionhaussa" (vieras

kerjääminen, oma itse tekeminen).

242. "kapiopussit ol valkeit pussia ja niis ol punaset 

sitiet" (pussit, joihin kapiot kerättiin).

243. "miten tuo oesik kun tännet tullessakit tahto 

riita kapista" (riitely, huono enne).

244. "paikan katannolle" (meni neito, 

katsomaan tulevaa kotiaan). 

245. "se käv kahtomassa hakoa ihelleen" 

(neito, uudessa kodissaan, vrt. omaan

kotaan muuttaminen).

246. "kävi arina katsomassa" (vrt. hakoa).

247. "suluhane haki morsiemesak katsotuksille" 

(katsotuksille, miehen kotiin).

248. "katsotuksilla on käötetty ja hyvä kuuluu 

tulovan" (katsotuksilla käyminen).

249. "pitteähä sil tytöl soaha kavetta" (kavetta eli 

kapioita, liina ja pitovaatetta).

250. "se meni kehruupuunsijaa kahtomaa" 

(sulhasen kotiin, häiden edellä).

251. "kuka ämmä pääs katsomaa keträpuusijal ja 

susimaa" (neidon kanssa).

252. "mäntii oikei usia mies ottamoa morsianta 

keträppuu sijoil" (ottamaan morsianta,

vrt. vastaan ottamaan).

253. "sie taisit käyvä jo keträppuun paikkoo kahtomassa" 

(häitä edeltäviä tapoja).

254. "kävi ettimäsä keitinselän paikkaa" 

(vrt. keträpuun).

255. "jo huusiit kaukaa jot morsee tulloo kekkaämmä 

keral" (kekkaämmä=neidon kanssa kiertävä

vanhempi nainen).

256. "siihe aekkaan kun kerruuttivat ne miehet 

niitä morsiemijjaan" (keruuttivat morsiamiaan, 

kuulostaa vieraalta).

557. "kerräämäs morsiimet käivät sauvaämmä kans, 

pellaviikii jotkut antoit" (keräämässä kapioita
sauvaämmän kanssa).

258. "sie taisit käyvä jo keträppuun paikkoo kahtomassa" 

(miehen kotona).

259. "tuasta nuaj jaattihij ja patukootihin tytön hiukset" 

(jaettiin ja patukoitiin).

260. "meijä tyttö on ollu viikkauve morsiinta 

jouvuttamassa" (jouvuttamassa eli auttamassa).

261. "pitäs jouvuttua se morsein hiävuatteih" 

(jouduttaa häävaatteisiin).

262. "on kuvottu ja vaekka millä keenon tuota 

miehelään mäniitä joovutettu" (joovutettu 

eli autettu).

263. "om pitäny Annua jo monta päevää jännityksissä" 

(sulhasen odotus).

264. "ei saanuj järki puhual lujaa, tuli poraavaisia 

lapsia jos kovin ulvottii" (häävalmisteluja 

tehtäessä).

265. "andilahalla itköu kylyh suattuassa" 

(itkee kylyyn saattaessaan).

266. "kylyh lähtijez on kasan riitsindy" (kassan 

riitsintä, häitä edeltävään saunaan).

267. "antilahalla tukka suitah, kassa riitsitäh, 

ta moamo siitä ensimäksi alkau sitä sukie" 

(moamo eli neidon äiti). 

268. hantineidon itse laatimaan hääpukuun
kuuluu huivi tupsuineen, helmistä laaditut
rintakoristelut, kaulakoru, korvakorut,
sormuksia, kassanpääkorut (helmiä, kelloja)
ja puvun päälle puettu naisen poronnahkatakki
(koristeltu nahka ja helmikuvioin).

269. nenetsiäiti luovuttaa naimisiin menevälle 

tyttärelleen yhden suojelushengistään 

(vrt. saamelaisten vastaavat tavat, 

kadzet=katsojat, kaitsijat).

270. hantineito vie naimisiin mennessään 

perheen suojelushengen uuteen kotiinsa 

(siirretään kankaaseen käärityssä kepissä, 

napissa tai kolikossa, siirrolle tulee saada 

hengen suostumus, muuten voi aiheuttaa 

huonoa onnea).

271. "tukat karhoitetah neidizet tsomavuoh näh"
(karhoitetah eli pörrötetään, vrt. tehdään

karhunlaisiksi, omat tavat=perhe ja

heimokohtaisia).

272. "myö läksimä vieläki tovistamah jotta onko 
asiet vielä meilä päin" (asiat meille päin,
naima-asiat).

273. "tyttären varoitin, k ei lembie sorta" 

(varoitin eli suojasin taikakeinoin, lempi

=naimaonni, viehätysvoima).

274. "ruokkiv sulhaseh, yönseuvun pitäv koissah"
(sulhasen ruokkiminen, neidon luona 

yöpyminen).