HÄÄT

1. "eläkää yhdessä niin kauan kun hampaat suussa 

pysyvät" (toivotetaan hääparille).

2. hääpari vastotaan pirtin ovella ja toisen kerran 

tulisijan edessä.

3. morsiamen syliin laitetaan poika tai tyttö 

(sen mukaan kumpaa toivotaan).

4. häävaatteet periytyvät sukupolvelta toiselle.

5. häävaatteisiin laitetaan suojelevaa punaista 

(lakki, huivi, paidan kirjailut).

6. häävuoteen ympärille kiedotaan punaista 

lankaa.

7. hääkulkueen reitille ja häälahjojen ympärille 

solmitaan punaista nauhaa.

8. morsiamen toimiin kuuluu veen luokse 

matkaaminen, lahjojen laskeminen Veen emolle 

(terveyttä ja lapsia toivoen) ja veen äärellä 

tanssiminen.

9. morsian kannetaan rekeen jalat edellä 

(jotta ei kaipaisi takaisin).

10. morsiamen ja sulhasen kulkueet kohtaavat 

toisensa talojen puolivälissä (jonka jälkeen 

yhistynyt kulkue kiertää talot useita kertoja, 

hääpari matkaa kulkueen keskivaiheilla).

11. morsiamen tapoihin kuuluu veen hakeminen 

lähimmästä lähteestä ja lahjan jättäminen 

Veen emolle.

12. morsiamen päätä ja jalkoja roiskitaan vedellä 

(toisen hääpäivän tapoja).

13. morsiamen kantamasta vedestä laaditaan 

hääpuuro (kannetaan niin ettei pisaraakaan 

pääse maahan, roiskeet=kyyneleitä).

14. hääpari suojataan veellä valellen, suojelevia 

sanoja lukien ja tulen kanssa kiertäen (kahesti 

myötä ja kerran vastapäivään, vuitaiminen).

15. hääparin korvat valellaan vedellä 

(kuuntelun taito).

16. morsiamen talolle saapuneelta sulhasjoukolta 

arvuutellaan mahdottomia kysymyksiä ("kuinka 

monta tähteä taivaalla", pyritään viivyttämään 

morsianta valmisteltaessa).

17. häihin lähdetään etuovesta ja palataan 

takaovesta.

18. kesäisiä ketohäitä vietetään niityllä jonne 

levitetään valkoisia kankaita (tarjoilut kankaiden 

päälle).

19. morsiamen talon eteen levitetään liina 

(jolle morsian johdatetaan sulhasen seuruetta 

odottamaan).

20. morsiamen ja sulhasen hiukset solmitaan 

tai letitetään yhteen liiton merkiksi (miehillä 

ja naisilla yhtä pitkät hiukset).

21. hääpäivän säästä ennustetaan (pouta=onnea, 

sade=riitoja).

22. ensimmäisen hääpäivän sään uskotaan 

kertovan sulhasen luonteesta (toisen morsiamen,

kolmannen esikoisen).

23. hääparin tapoihin kuuluu yhdestä puukupista 

juominen ja yhdellä puulusikalla syöminen.

24. häävuoteen alle laitetaan parillinen määrä kiviä 

(toisaalla toivottujen lapsien määrä).

25. häätapoihin kuuluu morsiamen talolla pidetyt 

läksijäiset (syödään, juodaan, tanssitaan), yöpyminen, 

toisen hääpäivän aloittaminen aterialla, sulhasen talolle 

matkaaminen, ryijyn levittäminen sulhasen talon 

rappusille, morsiamen laskeminen ryijylle, hääparin 

kantaminen pirttiin, kunniakierroksen käveleminen 

toisten katsellessa, maljojen juominen, laulaminen, 

soiton kuunteleminen, pienen pojan tai tytön laittaminen 

morsiamen syliin, kedolle siirtyminen, parin 

polvistuminen ryijyn päälle, yhytys-sanojen lausuminen 

(suvun vanhimman toimesta), parin onnitteleminen, 

kankaiden levittäminen kedolle, tarjoilujen asettaminen 

kankaille, yhteisistä vadeista syöminen (laulajan säestäessä), 

yhessä laulaminen ja tanssiminen, kolmanteen hääpäivään 

herääminen, morsiamen kukkaseppeleen vaihtaminen 

nuorikon nättymyssyyn (nättykäiset), puuron, rieskan ja 

juuston tarjoaminen, päivän viettäminen syöden, juoden, 

tanssien ja kisaillen (painitaan, kannetaan kiviä), 

neljännen hääpäivän aloittaminen aamiaisella, kertojen 

juominen (pari istutetaan pöydän taakse, eteensä vakka 

ja juominkeja, toiset käyvät laskemassa vakkaan lahjoja) 

ja vieraiden poistuminen.

26. pari yhytetään sytyttämällä hankaamalla tai iskemällä 

tehty tuli (syttymisestä ennustetaan parin tulevaisuutta, 

yhytys-sanoja vanhempaa perinnettä).

27. vienankarjalaisiin häihin kuuluu morsiamen talolle 

matkaaminen (aikaisin aamulla), pirttiin käyminen, 

morsiamen eteen astuminen, morsiamelle kumartaminen 

ja hakuaikeista ilmoittaminen, pihalle poistuminen, 

morsiamen johdattaminen saunaan, morsiamen 

peseminen (veljen kaataessa vettä), morsiamen hiusten 

sukiminen, "kukkaiskielen" puhuminen morsianta 

laitettaessa, pirttiin palaaminen, ensimmäisten lahjojen 

antaminen (kiedotaan huiveihin, laitetaan tarjottimelle, 

morsian koskettaa lahjoja), vastalahjaksi kestittäminen 

ja itkeminen, makuuvaatteiden pyytäminen maamolta ja 

taatolta ("joilla yöpyä viimeinen yö"), toisen hääpäivän 

aloittaminen leipomalla (viemisiksi anopinpiiraat), 

kisojen järjestäminen pihalla, sulhasväen kutsuminen 

sisään, pöytien asettaminen katsotusta varten (sulhasjoukko 

istutetaan morsiamen perhettä vastapäätä), käeniskuleipien 

asettaminen perimmäiselle pöydälle, morsiamen pukeminen 

saunassa (hyväksyy vaatteet kolmannella ojennuksella, 

pukee itse esiliinan ja otsanauhan), morsiamen ja kaasojen 

saattaminen pirttiin, verhojen vetäminen morsiamen 

seurueen ja sulhaskansan väliin (paapon toimesta), 

tarjottimen antaminen morsiamelle, juoman tarjoaminen 

vieraille (aloittaen sulhasesta, kieltäytyy kolmasti), 

toinen lahjanvaihto (morsiamelle kosto, sulhaselle punainen 

paita, otetaan vastaan kolmannella ojennuksella), 

katsotuksen päättymisen julistaminen suvun vanhimman 

toimesta ("piettiin rauhassa ja tervennä katshotus, 

ei tullut vaaraa eikä vahinkoa"), parin varaaminen tietäjän 

toimesta (suojaavia loitsuja lukien), pöytien kääntäminen 

tavalliseen asentoon, yhessä syöminen, kolmas 

lahjanvaihto, vajehukseen valmistautuminen, sulhasen 

lahjominen morsiamen toimesta (kumartaa kolmasti), 

morsiamen käsivarteen tarttuminen, ympäri pyöräyttäminen 

ja varpaille astuminen, sulhasen jaloille astuminen, 

morsiamen viereen vetäminen ja tukistaminen (sulhasen 

toimesta), lähtörokan syöminen, morsiamen pukeminen 

arkivaatteisiin, hääitkujen itkeminen arkivaatteissa, 

morsiamen suvun kutsuminen vastavierailulle, sulhaskansan 

poistuminen, morsiamen sukulaisten matkaaminen sulhasen 

talolle, morsiamen suvun kestittäminen, morsiamen sukulaisten 

poistuminen pihalle, sisään palaaminen, kotona odottavan 

morsiamen tilasta ilmoittaminen ("olihan meillä asjaakin, 

meill on hyvä rahvas asja semmoinen jotta mitä oletta 

käynyt siellä roatamah, piilotteliutumah, antilas hyppöä 

ikkunasta ikkunah, tahtoo mennä reppänästäkin, 

emme voi pitää"), natojen eli sulhasen sisarten lähettäminen 

morsiamen talolle, natojen kestittäminen, nadoille itkeminen 

(kiitokseksi vastalahjoja), sulhasjoukon palaaminen morsiamen 

talolle, morsiamen valmistaminen lähtöön, eroitkujen 

itkeminen, morsiamen johdattaminen pihalle, turkin päälle 

polvistuminen, neljälle ilmansuunnalle kumartaminen, 

nuorten neitojen huiskiminen turkilla (lemmen tarttuminen), 

morsiamen otsanauhan riisuminen ja kuljettaminen ympäri 

pirttiä ("sopivaa sijaa etsien"), nauhan laittaminen nuoremman 

sisaren tai sukulaistytön päähän, morsiamen kävelyttäminen 

pirttiin tuodun kirstun ympäri, kirstulle istuttaminen kolmasti, 

morsiamen hiusten letittäminen kirstun päällä, palmikkojen 

kääriminen päälaen ympärille, morsiamen pään lakittaminen 

(hiusten lisäksi peitetään kaula ja kädet, lakitettaessa lauletaan 

päänpanentavirttä), sulhaskansan poistuminen pihalle, 

pienen pojan tai tytön tuominen morsiamen polvelle, 

morsiamen taluttaminen pihalle enon tai veljen toimesta 

(suvun seuratessa), morsiamen kirstun potkaiseminen 

(naimaonni), morsiamen johdattaminen sulhasen eteen, 

sulhasen neuvominen ("myö olemma kasvattaneet 

mielehemme, kasvata sie nyt mielehes, johdata hyvällä 

sanalla, mutta peätä elä kadota, on meitä suuri heimokunta, 

me etsimään käymme"), morsiamen neuvominen ("sie elä 

kauniisti jottei suvullesi ja heimollesi tulisi sinun takia 

häpiätä"), morsiamen pyöräyttäminen kolmasti, morsiamen 

huivin alle katsominen, morsiamen vetäminen viereen 

(sulhasen toimesta), hääjoukon varaaminen (tietäjä lukee 

suojaavia sanoja kirveen ja soihdun kanssa ja hajottaa 

päreet pihamaalle), morsiamen suvun kutsuminen 

myötämenijäisille, sulhasen talolle matkaaminen (maamon 

jäädessä itkemään morsiamen kirstulle), morsiamen 

kintaiden heittäminen sulhasen talon pihalle, hääparin 

istuttaminen pitkän pöydän taakse, saattojoukolle 

kumartaminen, morsiamen huivin poistaminen ja tulovirren 

laulaminen morsianta paljastettaessa.

28. sulhasen vaatteisiin piilotetaan lahjoja jotka morsian 

voi löytää hääyönä (morsian asettuu kasvot tai selkä 

sulhoon päin).

29. häihin kuuluva kädenpuristus suoritetaan pellavaisen

liinan alla (toisen tiedon mukaan pari kiedotaan liinalla 

yhteen käsistään, eron tullessa liina revitään kahtia ja 

heitetään polun kahta puolin).

30. morsiamen reitti saunalle päällystetään pellavaliinoin 

(vrt. lehvin tai havuin).

31. neidon otsipaikka vaihdetaan häissä nuorikon 

päähineeseen (otsipaikka=niskan taakse solmittu 

kapeaksi nauhaksi kierretty huivi).

32. karjalaista morsianta kutsutaan antilaaksi ja 

valvatiksi (antilas=annettu, valvatti=odotettu).

33. morsiamen äiti siirtää lapsionnen tyttärelleen 

nuorikon lakkia laitettaessa (sitomalla tyttärensä 

hiukset omilla hiuksillaan).

34. mordvalaisiin häihin kuuluu leivän ja hunajan 

uhraaminen sukulaisten hengille, leivän kannan 

leikkaaminen, hunajan siveleminen kantaan ja 

kannan vieminen yöllä morsiamen talon portin 

pylvään päälle.

35. moksalaisiin häihin kuuluu alustavat tiedustelut, 

sukulaisten henkien hyväksynnän pyytäminen, 

"tähtien pano" eli lahjojen valmistaminen, lahjojen 

vaihtaminen, sulhasen "pilkkaaminen" lauluin, 

sulhasen kodin tarkastaminen, kosinta, morsiamen 

piiloutuminen kosinnan ajaksi, "merkin pano" eli 

sulhasen tuoman rintakorun ojentaminen, kylän 

ympäri käveleminen neitojen kulkueessa, morsiamen 

laulun laulaminen, morsiussauna, morsiamen 

"pidätteleminen" saunassa, morsiamen palmikon 

hajottaminen, morsiamen hiusten sukiminen,

häävaatteisiin pukeminen, kikirkan eli helmikoristeisen 

pannan asettaminen morsiamen päähän, häihin 

kutsuminen viestikapulan kanssa, nauhan sitominen 

kapulaan myöntävän vastauksen merkiksi, sulhasen 

vanhempien hyväksynnän pyytäminen, sulhasjoukon 

liikkeelle lähteminen, sulhasjoukon pysäyttäminen 

morsiamen talon edessä, "portinvartijoiden" lahjominen, 

morsiamen pään peittäminen kukkahuivilla, parin 

päähineiden poistaminen, päähineiden pyörittäminen 

päiden päällä, sulhasen lakin laittaminen morsiamen päähän, 

morsiamen otsanauhan laittaminen sulhasen päähän, 

sulhasen talolle matkaaminen, hääkulkueen "kynsiminen" 

karhuksi pukeutuneen toimesta, "karhun" tervehtiminen, 

paistinpannun potkaiseminen sulhasen talon kynnykseltä, 

tulijoiden kestittäminen, laulaminen ja tanssiminen, 

yöpyminen, morsiamen herättäminen, morsiamen 

nimeäminen nuorikon eli miniän nimellä, leivän pitäminen 

morsiamen pään päällä nimeämisen aikana, nuorikon 

johdattaminen kaivolle, nuorikon tutustuttaminen uuteen 

veteen, uusiin sukulaisiin tutustuminen kisojen ja leikkien 

avulla, yöpyminen, nuorikon sukulaisten poistuminen, 

lähtöleivän leipominen, nuorikon sauna ja nuorikon 

vieraileminen vanhempiensa luona.

36. sulhasväkeä harhautetaan pukemalla 

morsiamiksi joukko neidon ystävättäriä 

("morsiamen etsiminen").

37. mordvalaisiin häihin kuuluu morsiamen 

vaatteiden savustaminen ja päähineiden 

koristeleminen kirjavin nauhoin.

38. hääpari kulkee pöydän ympäri käsi kädessä 

toisten laskiessa harteilleen liinoja (sidotaan 

pitkäksi nauhaksi, "pitkää yhteiseloa").

39. morsian heittää talon kuistilta heinikkoon 

korun jota nuoremmat neidot alkavat etsiä 

(naimaonnen sija).

40. häätapoihin kuuluu veitsen lyöminen 

kotioven ylle ja koivuhalkojen laittaminen 

häävuoteen alle (suojelevia toimia).

41. kaasojen määrä vaihtelee yhestä kolmeen 

(ensimmäinen taluttaa morsianta ja istuu vieressään, 

toinen laulaa häälauluja, kolmas laulattaa 

vanhempia).

42. morsianta talutetaan kankaasta, hihasta tai 

kädestä kiinni pitäen (toinen kaaso pitää kättä 

morsiamen kaulalla, kaasot lähisukulaisia).

43. karjalaisiin häihin kuuluu morsiamen poistuminen 

pirtistä ("niin monta kertaa kuin perheessä jäseniä"), 

perheenjäsenille itkeminen, morsiamen pään peittäminen 

huivilla (ujoi), sulhasen talolle matkaaminen, tulijoiden 

vastaanottaminen sulhasen äidin ja siskon toimesta, 

turkin laskeminen maahan, morsiamen astuminen 

turkille, uuden maan tervehtiminen ("terve maalle 

manterelle, terve tervehyttäjälle"), saattajien sanat 

("tulimme istuttamaan kaunista kukkaa"), morsiamen 

käyttäminen maata tervehtimässä, sulhasen pirttiin 

astuminen, morsiamen huivin poistaminen ja silmiin 

katsominen ("kauniita lapsia").

44. morsian voi vahvistaa asemaansa polkemalla 

sulhon jalan päälle ja hyppäämällä päällensä 

makuulle käytäessä ("oma tahto, oma mieli").

45. udmurttisulhanen rientää piiloon morsiamen 

seurueen saapuessa (tullen esiin seuraavana 

päivänä, vrt. päinvastoin).

46. hääpari asetetaan seläkkäin ja köytetään yhteen 

vyöllä (jonka jälkeen pari kumartuu ja päällensä 

nostetaan alaston lapsi joka vihtoo paria märällä 

vastalla, lapsionni).

47. häätalo koristellaan koivunlehvin, pitkin 

valkoisin liinoin ja kukin (vrt. koivujen alla 

järjestetyt häät).

48. häävaatteiden ja kankaiden kerääminen ja 

valmistaminen aloitetaan nuorena (paikoin 

jo 12-vuotiaana).

49. häätapoihin kuuluu morsiamen kohottaminen 

akaksi (naitujen naisten toimesta) ja sulhasen 

kohottaminen ukoksi (naitujen miesten toimesta).

50. saamelaiset viettävät häitä talvisaikaan 

nuorukaisen tai neidon kodalla.

51. saamelaisiin häihin kuuluu vieraiden 

kestittäminen (poronjuustoa, poronlihakeittoa, 

kalaa), juotavien jakaminen lahjoja vastaan 

(lahjat annetaan "uusille ihmisille") ja kiitos 

ja ylistyslaulujen laulaminen.

52. häätapoihin kuuluu sukujen välinen kilpalaulanta 

(lauletaan suvun parhaan laulajan eli esilaulajan 

johdolla, esilaulaja laulaa ensin muiden seuratessa).

53. setukaiset poistavat morsiamen punaisen lakin 

ruokailun, laulun ja tanssin ajaksi (laitetaan takaisin
häämenojen jatkuessa, toisen tiedon mukaan 

vuorottelua tehdään morsiamen vaatteilla, 

arkivaatteet häävaatteiden alla).

54. setukaisten häihin (sajat) kuuluu sulhasen tuoman 

kosioliinan (puhäzerätti) lyöminen morsiamen talon 

seinälle, ympyräkuvioin koristellun leivän (leemeleib) 

asettaminen talon pöydälle, morsiamen suvun kesken 

syöminen, morsiamen puhemiehen valitseminen 

(usein eno), morsiamen käyttäminen aitassa, kulhon 

hajottaminen (laulajien tanssiessa sirujen päällä), 

tyynyn pehmittäminen morsiamen istuimeksi, lahjojen 

tuominen morsiamen eteen (kumartaa kiitokseksi), 

morsiamen saattaminen kuistille (neitojen laulaessa 

ja tanssiessa), morsiamen sukiminen kuistilla (suitaan 

vuorotellen morsiamen itkiessä "menetettyjä neidon

hiuksiaan"), neitojen työntäminen sivuun, vanhempien 

naisten tanssi, nuorten miesten tanssi ("piha puhdas, 

sää kaunis, morsian valmis, kaikki valmiina sulhasta 

varten"), sulhasen suvun kokoontuminen (syödään, 

juodaan, lauletaan, tanssitaan), sulhasen pukeminen 

ja sukiminen aitassa (suitaan vastakarvaan), 

neuvokkivirsien laulaminen (sulhasta valmisteltaessa), 

morsiamen talolle matkaaminen, sulhasjoukon 

pysäyttäminen talon portilla, "portinvartijoiden" 

lahjominen, kankaan laskeminen maahan (morsiamen 

äidin toimesta), sulhasen astuminen kankaalle, 

lahjan ojentaminen morsiamen äidille, morsiamen 

suvulle kumartaminen, kankaan taitteleminen maasta, 

sulhasjoukon kutsuminen sisään (istutetaan pöytään), 

sulhasen tuoman kosioliinan (puhäzerätti) ripustaminen 

talon pyhään nurkkaan, juoman kaataminen morsiamen 

vanhemmille ja sukulaisille (sulhanen), morsiamen 

tuominen hääkansan eteen (viedään saman tien pois), 

morsiamen ylistäminen laulajien toimesta, sulhasen 

vieminen aittaan, yhessä syöminen, eroitkujen itkeminen, 

jäähyväisleivän leikkaaminen (puolet morsiamelle, puolet 

vanhemmille), vastavierailulle kutsuminen, sulhasen 

talolle matkaaminen, morsiamen auttaminen alas 

(sulhasen isän toimesta), lahjojen ojentaminen sulhasen 

vanhemmille, kynttilöiden sytyttäminen, palamisesta 

ennustaminen, parin saattaminen aittaan, parin 

kestittäminen aitassa, morsiamen kapioarkun tuominen 

aittaan, lahjojen jakaminen arkusta, morsiamen sukulaisten 

kestittäminen, morsiamen hakeminen aitasta ("vastoin 

tahtoaan"), sulhasen suvun kutsuminen vastavierailulle 

ja morsiamen sukulaisten poistuminen.

55. setukaiset kutsuvat häiden toista päivää 

heimopäiväksi (hoimupäiv, vietetään oman suvun 

kesken).

56. setukaisten heimopäivään kuuluu leikkiminen, 

hölmöileminen, yhessä oleminen, morsiamen 

saattaminen kaivolle (kantaa kaksi ämpärillistä vettä) 

ja yhessä syöminen.

57. karjalaisiin häihin (lahjomiset) kuuluu antilaan 

talolle matkaaminen (sulhanen, tietäjä, soajannaini 

eli sulhasen sisar ja tämän mies), antilaan vieminen 

piiloon itkettäjän toimesta ("pirtin tsuppuun"), 

pirttiin käyminen, antilaan eteen astuminen, 

antilaalle kumartaminen (kolmasti), lahjojen 

tarjoaminen (antilas nousee seisomaan ja kieltäytyy), 

lahjojen vastaanottaminen veljen tai isän toimesta, 

lahjojen vieminen aittaan (soajannaini näyttää mikä 

tulee kullekin), vastalahjojen antaminen (vaatteita, 

liinoja), lahjanvaihdon "ihmetteleminen" ("miksi mentiin 

ottamaan lahjoja omattomilta"), itkujen itkeminen, 

parin varaaminen tietäjän toimesta ja makuuvaatteiden 

pyytäminen antilaan vanhemmilta.

58. antilas nukkuu viimeisen yönsä kahden 

neidon välissä (unta vartioidaan, vuode laaditaan 

höyhenistä).

59. hääpäivän tapoihin kuuluu antilaan herättäminen 

("nukkui kuin muurahaispesässä"), murkinalle käyminen, 

sulhasjoukon saapuminen (kovaa ääntä pitäen), pöydän 

ympäri käveleminen eroitkuja itkien, sulhasjoukon 

vastaanottaminen vävyn virrellä (ohjataan istumaan 

"parhaille paikoille"), antilaan pukeminen tsunalassa 

(pirttiä vastapäätä oleva valkea aitta, hyväksyy vaatteet 

kolmannella ojennuksella), antilaan taluttaminen 

pirttiin (saviessan eli verhon taakse), poapon julistus 

verhon välistä ("ei näytetä ilman lahjoja", verhon takana 

poapo, antilaan sisaret, ystävättäret, tädit ja veljien, setien 

ja enojen vaimot), antilaan hiusten sitominen (sisaret, 

veljien vaimot), antilaan tuominen verhon takaa, antilaan 

ja sulhasen seurueiden lähestyminen (yhtyvät pirtin

keskellä), sulhaselle kumartaminen, koston ojentaminen 

antilaalle, paidan ojentaminen sulhaselle (antilaan 

ompelema), neljälle suunnalle kumartaminen (antilas), 

kiukaan ääressä itkeminen ("kuinka omattomat lahjoivat"), 

antilaan taluttaminen pirtistä aittaan ja häävaatteiden 

riisuminen.

60. morsiusneitoja kutsutaan kakrapokoiksi, tsiilahaisiksi 

ja nokkosiksi.

61. karjalaisiin häihin kuuluu häiden läpi jatkuva 

asian "tuumaileminen" (jos kukaan ei tule toisiin 

ajatuksiin ilmoitetaan "miän puolesta asie vielä 

nousou").

62. hääparin varaamiseen eli suojaamiseen (iltalahjojen 

jälkeen, katsotuksen ja peärahan välillä) kuuluu parin 

kiertäminen kolmasti viikatteen, tulisen päreen ja 

veen kanssa, parin vaatteiden yhistäminen luuneuloilla 

(olkapäistä, vyötäröltä ja jaloista, "että joutuvat lähelle 

toisiaan") ja parin kävelyttäminen kahden tulen välistä.

63. karjalaisiin häihin (vajehus) kuuluu liinojen 

vaihtaminen (antilas tarjoaa sulhaselle liinaa, sulhanen 

pyöräyttää antilasta kolmasti), antilaan istuttaminen 

sulhasen viereen, vierekkäin istuminen, toistensa jaloille 

polkeminen, antilaan "tukistaminen" kaksin käsin 

sulhasen toimesta, antilaan tempaiseminen pöydästä 

"järkyttyneen" itkettäjän toimesta, antilaan taluttaminen 

aittaan, häävaatteiden riisuminen, pirttiin palaaminen 

arkivaatteissa ja tapahtuneen itkeminen ("kun vallan 

omattomat voalimaiset voimaloin kätösin vaiman 

liikahuteltih").

64. hääpäivän tapoihin kuuluu jäähyväisitkut, 

myötäjäisitkut, myötäjäisten (turkki, makuutarpeita, 

vaatteita, työkaluja, kotieläimiä) laittaminen 

kuljetusta varten, vävyn virren laulaminen (sulhasen 

seurueen lähestyessä, antilas istuu ystävättäriensä 

sylissä), turkin levittäminen pihalle, antilaan 

astuminen turkille (kumartaa pihamaalle, ilman 

suunnille ja sukulaisten hengille), antilaan 

kävelyttäminen pihan ympäri ("lassemassa valdojaan"), 

antilaan kassan hajottaminen, antilaan taluttaminen 

hiukset silmillä (etsii turvallista paikkaa "imbikuiduzilleen"), 

oven avaaminen pihalta palattaessa (isä avaa "kuin vieraille"), 

viimeiset hyvästit ja antilaan pyöräyttäminen (kukin 

vuorollaan).

65. antilaan ottsipaikan eli huivin (neidon vallan) 

luovuttamiseen kuuluu pirtin ympäri käveleminen 

"sopivaa paikkaa" etsien, huivin sovittaminen 

nuoremman sisaren tai sukulaistytön päähän ("vakavasti 

valtivoitavaksi"), piirin muodostaminen pihan keskelle, 

antilaan, itkettäjän ja sukulaistytön astuminen piirin 

keskelle, huivin käyttäminen piirissä olijoiden päässä 

ja huivin sitominen sisaren tai sukulaistytön päähän.

66. antilaan hiuksia suitaan häitä edeltävänä iltana

ja hääpäivänä ennen lakinpanoa (seisoo suittaessa 

kiukaan patsaan luona, nokiräppänän alla tai keskellä 

lattiaa, ennen sukimista nostetaan huivi (ujoi) antilaan 

silmiltä, suudellaan antilasta ja sanotaan "pie mieli 

päässäs ta kuuntele miestäs").

67. antilaan sukimiseen käytetään isän laatimaa 

kalanluista kampaa eli sukaa (sukimisen aloittaa 

antilaan äiti).

68. antilaan hiusten laittamiseen (peänpanijaiset) 

kuuluu hiusten palmikoiminen kahdelle kassalle, 

kassojen kääntäminen pään ympäri ja punaisesta 

kankaasta laaditun päähineen (sorokka) 

asettaminen kassojen päälle (päähineen niskaosa 

eli "häntä" kirjaillaan helmin).

69. antilaan hiuksia laitetaan pölkyn tai lippaan 

päällä (istutetaan pölkylle kolmasti, "kieltäytyy" 

ja nousee ylös kahdesti).

70. hiusten laittamista edeltää antilaan 

pukeminen häävaatteisiin eli "kaunehii 

kaklussomasii" (rätsinä, jupka eli alushame, 

kosto, peretnikkä eli esiliina, kaklapaikka 

ja kintaat, kintaisiin taikakaluja "uutta kotia 

varten").

71. antilasta valmistellaan naimisissa olevien 

sukulaisnaisten toimesta (valmistelujen aikana 

itketään itkuja, itkuvirsien aiheet siirtyvät pois 

antilaasta peänpanon aikana).

72. peänpanon jälkeisiin tapoihin kuuluu kasvojen 

peseminen maidolla (antilas, polvillaitkijät), 

antilaan pään peittäminen suurella huivilla eli 

huilupaikalla ja antilaan taluttaminen pihalle 

enon tai veljen toimesta.

73. antilasta aletaan kutsua lakittamisen jälkeen 

nuorikoksi eli nuoreksi vaimoksi (lakittaminen 

lopettaa häissä lauletut eroitkut).

74. antilaan luovutukseen (vuitainta) kuuluu 

neuvokkivirsien laulaminen antilaan talon pihalla 

(sulhasen sukua varoitetaan sanoin "mie anna 

tervehenä, katannettä kiän, mie vuojin kiän kiästä, 

katannetta jalan, mie vuojin jalan jalasta"), 

sulhasen talolle matkaaminen, pysähdyspaikoissa 

kumartaminen antilaan toimesta ja tulien sytyttäminen 

häämatkan varrelle.

75. vepsäläinen hääkulkue pysähtyy suvun 

kalmismaalla (ruokitaan suvun tämän ja tuonilmaiset 

jäsenet, pyydetään sukulaisten henkien hyväksyntä 

ja ilmoitetaan suvun jatkumisesta).

76. häätapoihin kuuluu huivein ja kankain päällystetyn 

kujan läpi kulkeminen, suojelevan liinan laskeminen 

parin harteille, jyvien heittäminen parin päälle, 

morsiamen laatiman pöytäliinan levittäminen sulhasen 

talon pöydälle ja yhteisellä lusikalla syöminen.

77. häälahjat pyritään laatimaan häiden alla (mitä 

uudempia sitä suurempi suojeleva voima).

78. morsiamen kunniaksi karsitaan puu jonka 

ympärille kiedotaan tuohta tai kangasta.

79. virolaisen sulhasen tulee tunnistaa morsian 

samanlaisiin vaatteisiin ja huiveihin puettujen 

neitojen joukosta (neitojen tanssiessa piirissä).

80. virolaiset kutsuvat sulhasta sanalla peiokene 

(peijokainen), sulhaspoikia sanoilla peiud ja peiupoiss 

ja puhemiestä sanalla raudkäsi (vrt. peijakaiset 

eli peijaiset).

81. virolaisiin häihin (pulmat) kuuluu laulaen 

morsiamen talolle matkaaminen, kolmasti pysähtyminen 

(pysähdyspaikoille merkki maahan), morsiamen talon 

portille saapuminen (pyydetään laulaen päästämään 

sisään), "portinvartijoiden" lahjominen, sulhasen 

seurueen tervehtiminen pilkkalauluin, peremmälle 

käyminen, vieraiden kestittäminen, piiritanssin tanssiminen 

kiitokseksi (vasen käsi seuraavan tanssijan olkapäällä, 

oikea edellisen vyötäisillä), "tyhjän tanun" eli 

koristelemattoman vaimon päähineen laittaminen 

morsiamen päähän (kaaso koskettaa morsianta tanulla 

kolmasti ja sanoo "unuta uni, mäleta muts, piä nuor mies 

mieles"), valkoisen huivin (ljona) ja nauhoin koristellun 

huivin (uig) laittaminen tanun päälle, kilpalaulaminen 

(sulhasen laulajat laulavat morsianta ulos, morsiamen 

laulajat laulavat neuvoja matkalle), morsiamen 

vanhempien ja lapsuusajan hyvästeleminen (hähkämine 

eli hähkuslaul), "hyvien tapojen" jättäminen muistoksi, 

sulhasen talolle matkaaminen, uigin laulaminen morsiamen 

päästä (sulhasen äiti nostaa huivin talon parsille), vaimon 

päähineen (koristeltu tanu) laittaminen morsiamen päähän, 

neuvokkilaulujen laulaminen (morsiamen sukulaisia 

odoteltaessa), morsiamen sukulaisten saapuminen, 

yhessä syöminen, juominen, laulaminen ja tanssiminen, 

morsiamen kirstun auki laulaminen ja lahjojen jakaminen 

kirstusta (veimede jakamine).

82. virolaisia häälauluja (ootsumine) lauletaan kylki 

kyljessä kainaloista kiinni pitäen, jalalta toiselle keinuen

ja vartaloa puolelta toiselle taivuttaen (säkeen aikana 

astutaan neljä askelta, askeleen kohdalle sattuva tavu 

lauletaan painollisena).

83. häissä avustava tietäjä poistaa parin päältä 

kateita ukonkynnellä sivellen ja loihtien "kun on kaksi 

kaunokaista, kaksi nuorta naittilasta, tässä yhtehen 

yhytän, panen toisen toisehensa, niin on pahat paetkohot, 

ilkeät asettukohot".

84. hääpäivän jälkeisen aamun tapoihin kuuluu 

yhteisellä vedellä peseytyminen (toisen tiedon mukaan 

pestään toistensa silmät).

85. hääparia saatetaan vuoteelle eli vuuville laulujen 

säestyksellä (kaasojen yrittäessä estää sulhasen 

pääsyn sänkyyn, vuodetta huiskitaan housuilla 

sanoin "puoleks poikii, puoleks piikoi").

86. häätapoihin kuuluu morsiamen hyppääminen 

pätsin eli uunin päältä sulhasjoukon keskelle, 

sulhasväen käyttämien astioiden heittäminen uunin 

päälle, peänpanoon käytetyn rahin tai pölkyn 

potkaiseminen nurin morsiamen toimesta, morsiamen 

kaappaaminen sulhasen rekeen ja sulhasväen takaa

ajaminen morsiamen sukulaisten toimesta 

(nuodemiehet).

87. sulhasen taloon astuva morsian heittää kynnyksen 

yli kolikon, nostaa silmiltään huivia, katsahtaa talon 

lakeen ja koskettaa kädellään uunin pankoa.

88. morsiamen lapsettamiseen kuuluu pöytään istuminen 

(morsian istuu kintaidensa päälle), morsiamen huivin 

nostaminen sulhasen sisaren toimesta, pienen lapsen 

nostaminen morsiamen polvelle ja lapsen pukeminen 

(morsian ottaa nyytistään sukat, paidan ja vyön ja 

pukee ne lapselle).

89. hääjuomia juodaan yhteisestä katajaisesta kapasta.

90. toisen hääpäivän (kylypäivä) tapoihin kuuluu 

yhessä syöminen, juominen ja kylpeminen (saunaa 

pidetään lämpimänä koko päivän, hääpari kylpee 

viimeisenä).

91. hääsaunasta palaava pari kantaa kepillä vesisaavia 

("onneaan") jonka muut yrittävät kaataa (roiskeet 

"kyyneliä").

92. häätapoihin kuuluu kosijaiset eli kysyjäiset, 

kädenisku korennon eli kepin yli, kodinkatsojaiset 

sulhasen luona, liitot eli lujuset, morsiuskeruu, 

morsiussauna, antilaan kylpyveden talteen ottaminen, 

sulhassauna lähtövirsineen, sulhasjoukon koristaminen 

käsipaikoin eli pyyhkein, sulhasjoukon varaaminen 

tietäjän toimesta, antilaan herättäminen itkuvirsin, 

enteiden katsominen, kotipiirille itkeminen, sulhasväen 

saapuminen, tulolaulut, katsotus, peäraha, lahjojen 

vaihtaminen (antilaan odottaessa verhon takana), antilaan 

paljastaminen sulhasväelle ("tunne omasi"), vahvistusmenot, 

käeniskuvirsi, vajehus, antilaan pyörittäminen, sulhasen 

jalalle tallaaminen, antilaan hiuksista vetäminen, antilaan 

ja sulhasen välinen lahjanvaihto, sukujen välinen lahjanvaihto, 

kutsuilla käynnit, kutsuinlaulut, sukulaisille itketyt eroitkut, 

pölkylle istuttaminen, antilaan pukeminen, kengittäminen 

ja kinnastaminen, antilaan hiusten laittaminen, nuorikon 

päähineen ja huivin pukeminen, pukemisen "pitkittäminen", 

luovutusvirren laulaminen, antilaan taluttaminen pihalle, 

antilaan luovuttaminen sulhasväelle, luovutusitkut, 

häämatka, hääjoukon varaaminen, hääjoukon jälkien 

lakaiseminen, tulijoiden vastaanottaminen tulovirrellä,
nuorikon laskeminen turkin päälle, jyvien viskominen 

parin päälle, odotuslaulut, nuorikon taluttaminen uunin 

luokse, nuorikon kasvojen paljastaminen, lahjanvaihto, 

ylistyslaulut, pidot, neuvokkilaulut, kiitos ja moitevirret, 

vuoteeseen johdattaminen, parin varausmenot, hääaamun 

menot, nuorenparin sauna ja päätösateria.

93. punaisten marjojen aikaa pidetään hyvänä kosintaan

ja häihin (terveys, kylläisyys).

94. uuden kuun ja uuden kuun jälkeistä aikaa pidetään 

parhaana häiden järjestämiseen ("uusi alku").

95. morsiamen ja sulhasen häävaatteet voidaan pakata 

lahjojen joukkoon ja pukea päälle lahjanvaihdon jälkeen.

96. häävirsiin kuuluu sulhasen lähtövirsi (pyydetään veljeä 

pilkkomaan puita ja äitiä lämmittämään sauna), sulhasen 

pukemisvirsi (kerrotaan vaatteiden olevan äidin kutomia 

ja isältä perittyjä), matkavirsi (toivotetaan seurueelle onnea 

sanoin "ota ruskea repo edelläsi juoksemaan, valkea jänönen 

sivullasi kulkemaan"), tulovirsi (antilaan äiti tarkastaa 

sulhasen silmät tuohuksen valossa), kokkovirsi (tiedustellaan 

sulhasväeltä miten löysivät paikalle), päänpanentavirsi 

(antilasta lakitettaessa), luovutusvirsi (antilasta luovutettaessa) 

ja nuorikon tervehdysvirret ("kylä vuotti uutta kuuta").

97. inkeroisten itkuhäihin kuuluu morsiamen luona 

tapahtuva kädenlyönti, illallinen, emolle itkeminen, 

kupelileivän eli hääleivän leipominen (häiden vastaisena 

aamuna), leivästä ennustaminen ("ku on vesi kuoren alla, 

siis lienöö vesionni onnettomalla, ku on tahhiia leipä 

leinäkkähälle, siis lienöö paremp onni onnettomalle"), 

haudoilla käyminen, uunin päällä itkeminen, sukulaisten 

henkien hyväksynnän pyytäminen, pyhään nurkkaan 

kumartaminen, morsiamen hiusten hajottaminen, 

morsiamen taluttaminen saunaan (hiukset silmillä), 

morsiamen kylvettäminen, kylvettäjille ja saunalle 

itketyt kiitositkut ("sakiaisetka makiaiset saunan löylyt, 

lähtekääkkä miun lämmäisekseen"), saunan edessä itketyt 

itkut ("Mari sisarueni, kylve kylpenyeni, valaele vaahtereni"), 

morsiamen taluttaminen saunasta, morsiamen istuttaminen 

vihdan päälle, kolmelle päivän suunnalle kumartaminen, 

ilmasta ennustaminen, pirttiin palaaminen, kynnyksellä 

itkeminen, kylvystä kiittäminen ("suuret kiitokset sukujaiseen, 

ku lämmitit metoisen saunan, miulle mielen muurehikkaalle, 

miä kylvettelin kyyneliään, miä hautelin halujaan"), 

uunin päälle palaaminen (morsiamen paikka), morsiamen 

kengittäminen, sukulaisten henkien kestittäminen, 

morsiamen siirtyminen pyhään nurkkaan, morsiamen 

lahjominen, yöpyminen, sukulaisten herättäminen itkuin 

("noiskaaka yllää lankkoni nossateltuin, laatimaa laatuisia 

lausehikkahalle itselleen"), morsiamen ja korvojen itkut 

sulhasjoukon lähestyessä ("jopa tullee susijoukko suuri 

tusakkahalle, karhun kansa kaitoi leinekkähälle"), 

morsiamen taluttaminen piiloon, morsiamen pukeminen 

piilopaikassa, morsiamen pään peittäminen huivilla, 

morsiamen taluttaminen pihamaalle enon toimesta, 

jäähyväisitkut ("ottakaaha onnetoint itsiään, kantakaaka 

kahest kätyest") ja sulhasen rekeen astuminen.

98. virolaiset käyvät kosimassa keväällä (häät syksyllä 

uuden kuun aikaan).

99. virolaiset sulhaspojat ja morsiustytöt vaihtavat 

keskenään lahjoja ja nukkuvat hääyön vierekkäin 

(paria jäljitellen).

100. virolaiset kutsuvat sulhasen sukua saajarahvaaksi 

ja morsiamen sukua vakarahvaaksi tai saunjarahvaaksi 

(suvut kutsuvat toisiaan langoiksi).

101. virolaisiin lauluhäihin eli pulmiin kuuluu heimoiltaan 

(hoimuohty) kokoontuminen (ruokaa ja juomaa sisältävien 

konttien kanssa), naulan lyöminen vastakkaisen suvun 

talon seinään (salaa yöllä), yöpyminen, lahjoja vastaan 

laulaminen, morsiamen talolle matkaaminen, esteiden 

pystyttäminen sulhasjoukon tielle, kaupan hierominen 

talon portilla, lahjanvaihto, tervetuliaislaulut, ovenpielien 

koputtaminen kepillä, hääleivän asettaminen pöydälle, 

morsiamen piiloutuminen ja etsiminen, neljän neidon 

pukeminen morsiamiksi (kasunoorik, valemorsian), 

morsiamen toimien jäljitteleminen, morsiamen peittäminen 

huivilla (uju), morsiamen esiin tuominen, morsiamen 

kiertäminen kolmasti raudan kanssa (karastamine), 

morsiamen nostaminen ilmaan, saajarahvaan kestittäminen, 

parin istuttaminen vierekkäin, sulhasen takinliepeelle 

istuminen (morsiamen toimesta), yhestä astiasta syöminen 

(kinnaskäsin), morsiamen äidin lahjominen (kengät, 

ämmänkakku), leikkiminen ja tanssiminen, neuvolaulujen 

laulaminen, morsiamen kylvettäminen ja pukeminen, 

helmarahan (sabaraha) laskeminen morsiamen paikalle, 

tavaroiden "varastaminen" morsiamen talosta, hääjoukon 

varaaminen matkaa varten, paluumatkalle lähteminen, 

morsiamen "kaappausyritykset" matkan aikana, sulhasen 

talon aidan särkeminen, rikotusta kohdasta sisään käyminen 

ja talon ympäri kulkeminen.

102. virolaisten pulmien jälkimmäiseen osaan kuuluu 

morsiamen nostaminen reestä (turkin tai kankaan päälle), 

morsiamen kintaiden laskeminen turkille, morsiamen 

taluttaminen sisään, kintaiden laskeminen talon oviaukoille, 

morsiamen nostaminen leipälapion yli, morsiamen 

takamuksen hierominen uunia vasten, halkojen heittäminen 

uuniin, ujun eli huivin poistaminen morsiamen päästä 

(nostetaan kepillä), morsiamen pyöräyttäminen, ujun 

heittäminen talon katolle (ujuheitmine), pöytään käyminen, 

leivän murtaminen, yhellä lusikalla syöminen, nuorimman 

sukulaislapsen asettaminen morsiamen syliin, sukkien 

lahjoittaminen lapselle, morsiamen taluttaminen pihan 

ympäri, lahjojen laskeminen pysähdyspaikoille, morsiamen 

sukulaisten (nuodeväki) saapuminen (kirstun ja lahjavakkojen 

kanssa), morsiamen piilottaminen nuodeväeltä, nuodeväen 

kestittäminen, morsiamen pään sukiminen, morsiamen 

hosuminen tanulla eli vaimon päähineellä, morsiamen 

lakittaminen (tanuttamine), tanun ravistaminen päästä 

kahdesti, morsiamen nimittäminen "uudeksi kuuksi", 

morsiamen näyttäminen lahjaa vastaan, neitojen piiritanssi, 

morsiamen kukkaseppeleen riisuminen ja asettaminen neidon 

päähän, sulhasen päähineen pois laulaminen, morsiamen 

vyöttäminen esiliinaan, morsiamen tanssittaminen (veljen 

toimesta), parin saattaminen nukkumaan, makuupaikan 

sijaaminen (sulhasen niittämistä heinistä), makuupaikan 

varaaminen, parin riisuminen kilpaa, morsiamen heittäminen 

sulhasen viereen, morsiamen kaappaaminen kesken yön, 

toisen neidon tuominen sulhasen viereen, parin herättäminen 

(huutaen tai torvea soittaen), kintaiden jättäminen vuoteelle, 

lahjojen jakaminen morsiamen vakasta (vaimevakk), 

suuremman lahjavakan aukilaulaminen (lahtilaulmine), 

vakan kantaminen talon pöydälle, lahjojen jakaminen vakasta, 

lahjoista kiittäminen vakan ympäri tanssimalla (vakatants), 

rahan kerääminen morsiamen oikealla kengällä (kingaajamine), 

rahan kerääminen suureen puukauhaan (kulbiraha), hääajot, 

nuodeväen poistuminen, uusien sukulaisten luona käyminen 

(langusoit), päättäjäisateria ja jälkihäät (järelpulmad).

103. virolaisiin häätapoihin kuuluu parin vaatteiden 

yhteen sitominen, vieraiden vaatteiden yhteen sitominen 

ja vieraiden vihtominen uunin päällä (vihtlemine).

104. saamelaisiin häihin kuuluu liiton vahvistaminen 

iskemällä tulta parin yläpuolella, neidon "vastahakoinen" 

käyttäytyminen (näyttää nyrpeältä, vastailee kielteisesti), 

parin pukeminen taljoihin ja turkkeihin, hopeavyön 

kietominen neidon hiusten ympärille (toisaalla hiukset 

pidetään vapaina), pitojen järjestäminen (leipää, 

kalaa, lihaa, poronjuustoa), porontaljojen levittäminen 

tarjoiluille, taljoilla ruokaileminen (jokaisella oma 

puulusikka) ja lahjojen vaihtaminen (työkaluja, hopeaa, 

poroja, poronjuustoa).

105. unkarilaiset hääpuvut ommellaan kolmen värisistä 

kankaista (vihreä=kevät ja luonto, punainen=terveys, 

valkoinen=rauha).

106. unkarilaisiin häihin kuuluu ruokalahjojen vieminen 

sulhastaloon pajukorissa (kananmunia, leipää, hääpullaa 

eli pankoa), luumuviinojen esiin ottaminen, hääruokien 

laatiminen (lihakeitto, paprikakana), ruokien ylistäminen 

lauluin, häiden aloitusmerkin näyttäminen sauvalla (vöfipalca), 

sulhaspoikien pukeminen rosmariininoksista ja ruusukkeista 

punottuihin hattuihin (bokreta), morsiamen avustaminen 

morsiusneitojen (nyuszuleany) ja pukijan (nyuszuasszony) 

toimesta, häätalon koristeleminen tammen ja koivun lehvillä, 

morsiamen pukeminen 12 palasta ommeltuun alushameeseen 

(pendely), punavihreään päällyshameeseen, valkeaan esiliinaan, 

valkoiseen paitaan, hartiahuiviin (zsalikeszkenö), samettiliiviin, 

punaisiin helmiin ja nahkasaappaisiin, morsiamen hiusten 

letittäminen pitkälle palmikolle, punaisen nauhan (pantlika) 

kiinnittäminen palmikon päähän, korkean rosmariininoksista 

punotun päähineen ("ruszmalin parta") asettaminen morsiamen 

päähän, morsiamen laatiman rosmariinikoristeen laittaminen 

sulhasen päähän ("sallikaa meidän laittaa sulhasen hattuun 

koriste, hyvän morsiamen korea tuominen"), hyvästit ja erovirret, 

morsiamen talolle matkaaminen, sulhasjoukon vertaaminen 

"saalistaviin metsästäjiin", kulkueen pysäyttäminen morsiamen 

talon portilla, tien puhuminen auki (vertauskuvin, "tulimme 

poimimaan kaunista kukkaa"), valemorsiamen tarjoaminen 

sulhasjoukolle, "hyvän morsiamen" vaatiminen, morsiamen 

hyvästit vanhemmilleen ("annoit rintaasi, suojelit tuuleltakin, 

rakas äitini älä murehdi, päästä minut rakastettu tyttäresi"), 

morsiamen luovuttaminen tulijoille, köyden vetäminen kulkueen 

tielle, köyden vetäjien lahjominen, sulhasen talolle matkaaminen, 

sulhasen vanhempien tervehtiminen talon portilla ("anoppi tulkaa 

esiin, avatkaa portti, toimme pojallenne vaimon"), morsiamen 

syleileminen, pöytään käyminen, morsiamen palmikon avaaminen, 

morsiamen hiusten laittaminen nutturalle, vaimon päähineen 

asettaminen morsiamen päähän (keskiyöllä), parin päähineiden 

sitominen yhteen, yhteiseltä lautaselta syöminen, maljojen 

kohottaminen, pilkkarunojen esittäminen, morsiamen 

tanssittaminen lahjoja vastaan, häävaatteiden riisuminen, 

valkoisen esiliinan riisuminen, kasvojen peseminen, kasvojen 

pyyhkiminen kaason ojentamaan liinaan ("tähän asti meidän 

morsiamemme oli tyttö, nyt hän astuu huoneeseen nuorikkona") 

ja parin käyminen makuulle (muiden jatkaessa ilonpitoa).

107. marien häihin (suan) kuuluu hääväen kutsuminen 

sulhasen talolle (rakkopillejä ja rumpuja soittaen), sulhasen 

talolla syöminen, juominen, laulaminen ja tanssiminen, 

morsiamen talolle matkaaminen (kulkueeseen kuuluu 

sulhanen, häiden johtaja (suan buj), soittajat ja sukulaiset), 

lähtölaulun laulaminen ("lähdemme hakemaan hyvää ja 

haluttua neitoa"), morsiamen talolle saapuminen, 

pihamaalla laulaminen ja tanssiminen, sisään käyminen, 

tulijoiden kestittäminen, tulijoille laulaminen (jokaiselle 

oma laulu josta kiitetään), morsiamen vanhempien 

ja sukulaisten hyvästeleminen, sulhasen talolle palaaminen, 

lahjojen jakaminen, laulaminen ja tanssiminen, yöpyminen, 

uuteen perheeseen herääminen, laska-keiton keittäminen 

(morsiamen toimesta), ruuanlaiton säestäminen lauluin 

ja yhessä syöminen.

108. häihin käydään kutsumassa "silmästä silmään" 

(sulhanen kutsuu oman sukunsa, morsian omansa).

109. häät päätetään saunaan ja erorokan syömiseen.

110. nuorten tapaamisia kutsutaan illanistujaisiksi, 

illatsuiksi, valviaisiksi ja öitsyiksi, kosintaa kättäjäisiksi 

ja käziisksi, hääavun keräämistä susimiseksi ja 

toivakoimiseksi, sulhasväkeä vasteliksi, hakujoukoksi 

ja juohtokansaksi, morsiamen kapioita myymeiksi, 

morsiamen lakittamista myssyjäisiksi, morsiamen 

myötäjäisiä osaksi ja lepingoksi ja vanhempien luona 

vierailemista oljamiksi, ativoiksi ja orpanoiksi.

111. sukulaisten henget kutsutaan häihin asettamalla 

häätalon pöydän taakse valkoinen liina ja lyömällä 

seinään puuvaarnoja tulijoiden vaatteita varten 

(häihin osallistuu koko suku, tämän ja tuonilmaiset).

112. häätalojen väli kuljetaan "outoja polkuja pitkin" 

(toisen tavan mukaan kulkueen jäljet lakaistaan,

vrt. hautajaistavat).

113. hääparin toimiin kuuluu yhdellä astialla 

peseytyminen ja yhdelle istuimelle istuminen.

114. heimopäivän (toisen hääpäivän) tapoihin kuuluu 

kurjeksi pukeutuneen henkiolennon saapuminen häihin
(alkujaan eläimiksi pukeutuneita hahmoja useita, 

sukujen suojelushaltijoita).

115. marit pukevat morsiamen ja morsiustytöt 

karvahattuihin (päälle sidotaan punaiset huivit).

116. marimorsian lahjoittaa kullekin häävieraalle kolme 

helmeä (pidetään suuressa arvossa).

117. udmurtit käyttävät morsiamen päähineenä korkeaa 

kartiomaista lakkia (aison) jonka rahakoristelut peittävät 

puolet kasvoista (periytyy äidiltä tyttärelle, käytetään 

isommissa juhlissa, säilytetään perheen pihakodassa 

eli kualassa).

118. udmurttinaiset kerääntyvät häiden edellä ompelemaan 

nauhoja, rahoja, simpukankuoria ja helmiä morsiamen 

päähineeseen (päähineellä parantava ja onnea tuova 

vaikutus).

119. niittymarit käärivät morsiamen palmikon nutturaksi 

päälaelle ja asettavat nutturan päälle sorokka tai symaksi

-päähineen.

120. vuorimarit peittävät morsiamen palmikon sarpan

-liinalla (kiedotaan pään ja kaulan ympäri niin että toinen 

pää jää roikkumaan rinnalle ja toinen selkään, liinan eteen 

sidotaan raha ja helmikoristeinen päänauha, nasmak).

121. marinaisten päähineisiin kuuluu tuohella tuettu 

sarvipäähine ospu (kartiomainen, avoin päälaelta).

122. marimorsiamen asuun kuuluu kolme 

kolmikulmaista kulmista kirjailtua hapsukoristeista 

liinaa (sulik, ripustetaan pareittain vyötäröliinan 

päälle, liinoihin kiinnitetään hapsukoristeiset 

neliskulmaiset vyöriipukset, komdasti).

123. marit pukevat morsiamen edeten päästä jalkoihin 

(kampaus, palmikon koristeet, korvakorut, kaulakorut, 

rintakoriste, vyöliinat, säärykset, säärisiteet).

124. marimorsiamen pukuun kuuluu kaksi rinnan 

päällä risteävää kaurissimpukoista pujotettua nauhaa 

ja helmistä ja kolikoista koostuva suojeleva tupsu.

125. marit laittavat morsiamen korviin suuret 

tupsukoristeiset korvakorut ja päähän korkean 

rahakoristeisen sarvipäähineen (ospu).

126. marit koristelevat hääpuvun eri värisin kirjailuin

(etenkin suojelevin punaisin, pukua käytetään 

pyhäpukuna kaikissa isommissa juhlissa).

127. marien hääpäivän menoihin kuuluu helmien 

laskeminen kaivoon tai lähteeseen (morsiamen lahja 

Veen emolle).

128. mordvalaisneidon palmikko jaetaan häissä 

kahdeksi letiksi jotka kierretään päälaelle tai punotaan 

kahdeksi "sarveksi" (lettien päälle punainen tuohella 

tuettu ja helminauhoin koristeltu sarvipäähine,

pango).

129. ersalaisiin häihin kuuluu morsiamen rintasoljen 

irrottaminen ja pois heittäminen (kaason toimesta) 

ja näyttävän takaliinan (pulaks) pukeminen morsiamelle 

(liina koristellaan vihrein, punaisin ja mustin hapsuin 

ja tupsuin).

130. moksalaisen morsiamen pukuun kuuluu pareittain 

kupeelle kiinnitetyt villalangasta ja simpukankuorista 

laaditut vyötupsut (vastaa ersojen etu, sivu ja takaliinoja).

131. kaasoa kutsutaan sanoilla olallinen, sauva, 

mairikki, johto ja kanssavaimo.

132. häätapoihin kuuluu olkilyhteiden polttaminen 

sulhasen talolla, tulien välistä kulkeminen, morsiamen 

huivin nostaminen päretikulla, parin taluttaminen 

verhon taakse ("tutustumaan") ja talon nurkkahirteen 

lyöminen kurikalla.

133. vepsäläiset pitävät häiden tärkeimpänä vaiheena 

neidon valkean vallan (vouktan voudaizen) luovuttamista 

("annetaanko isälle, veljelle, talolle, tuomelle vai 

päivälle").

134. vepsäläinen morsian luovuttaa neidon valtansa 

(valkoisen hiusnauhan) naimattomalle sisarelleen tai 

ystävättärelleen (jonka jälkeen poistuu vanhempiensa 

talosta).

135. vepsäläismorsian sitoo valkoisen hiusnauhan 

kotipihansa puuhun tai antaa nauhan äidilleen 

(äiti laittaa nauhan oikean rintansa (oiktan nizaizen) 

alle). 

136. mordvalaisiin häätapoihin kuuluu mesijuoma-

astian reunaan kiinnitetyn tuohuksen ojentaminen 

morsiamelle sanoin "elä kunnollisesti, miestäsi 

rakasta", sulhasen talolle matkaaminen morsiamen 

kantaessa tuohusta (ei saa sammua, "tai lempikin 

sammuu"), sulhasen talolle saapuminen, tuohuksen 

vastaanottaminen sulhasen äidin toimesta ja tuohuksen 

kiinnittäminen mesijuoma-astian reunaan (sammutetaan 

häiden jälkeen mesijuomaan upottamalla).

137. komit kutsuvat sulhasväkeä korpinväeksi 

(kirnis juk, korpin joukko, sulhasta verrataan 

joutsenta ahdistelevaan korppiin).

138. komien häihin kuuluu morsiamen ja sulhasen 

ajeluttaminen poroilla ja parin roiskiminen lumella 

(hedelmällisyys taikoja).

139. mordvalaisiin häihin kuuluu morsiamen 

kaappaaminen ja köyttäminen ja kaapatun neidon

pelastusyritykset (toisaalla pari lukitaan aittaan, 

koputetaan halolla oveen ja sanotaan "tottukaa 

toisiinne").

140. mordvalaiseen sulhasjoukkoon kuuluu poks-kuda 

(sulhasen puhemies), kud-ava (sulhasen kaaso), 

ata-kuda ja ava-kuda (sulhasen vanhemmat), 

seuraneidot, urved (reen kuljettaja) ja morsiamen 

nostajat.

141. mordvalaisiin häihin kuuluu huivitetun morsiamen 

ruokkiminen puurolla (neidonpuuro), morsiamen
kylvettäminen häiden vastaisena yönä, morsiamen 

palmikon hajottaminen, morsiamen hiusnauhan (lenta) 

poistaminen (tämän "vastustellessa"), hiusnauhan 

(neidon kauneus) luovuttaminen sisarelle tai ystävättärelle, 

häälahjojen ompeleminen laulaen, yöpyminen, vanhempien 

hyväksynnän pyytäminen (ennen auringonnousua), 

morsiamen kävelyttäminen sukulaistaloissa ja suvun 

kalmistossa (liina pään päällä), morsiamen suorittamat 

kumarrukset (viidesti itään), morsiamen nostaminen 

(veljien toimesta), vanhempien ja sukulaisten hyvästeleminen 

(veljien harteilta), morsiamen saattajien (kudat) valmistelut, 

sulhasen talolla suoritetut valmistelut, pöydän ympäri 

kiertäminen olutkauhan kanssa, sukulaisten henkien 

puhutteleminen, suuren piirakan (toj-praka) paistaminen 

häitä edeltävänä iltana, piirakan syöminen sukulaisten 

henkien keralla (osa mukaan), sulhasjoukon varaaminen 

palavilla päreillä, morsiamen talolle matkaaminen, 

yön viettäminen ulkona, morsiamen pukeminen punaisiin 

vaatteisiin, morsiamen pään peittäminen punaisella huivilla, 

morsiamen eroitkut, talon kurkihirteen koputtaminen, 

sulhasjoukon saapuminen pihalle, morsiamen piiloutuminen 

aittaan (toisaalla vaipuu valeuneen pirtin penkille), morsiamen 

lahjominen (leipä, kotieläimiä), morsiamen luovuttaminen 

(isän toimesta), morsiamen perheen kodinhaltijan 

puhutteleminen, perheen tuohuksen luovuttaminen morsiamelle 

(pitää tuohusta kuolemaansa asti), yhessä syöminen, 

vahakynttilän ojentaminen morsiamelle, palavaa kynttilää 

("suvun onnea") pitelevän morsiamen kantaminen pirtistä, 

morsiamen nostaminen tähdin koristellun kankaan peittämään 

rekeen, saattueen kiertäminen kolmasti (päreiden ja kirveen 

kanssa), morsiamen pakoyritykset matkan aikana, morsiamen 

huivin tai vyön heittäminen tielle, hääjoukon takaa-ajaminen, 

takaa-ajosta luopuminen, sulhasen talolle saapuminen, 

morsiamen nostaminen reestä, morsiamen vastaanottaminen 

palavan päreen ja kekäleiden kanssa, päreen potkaiseminen, 

hajotetusta päreestä ennustaminen, parin päiden kiertäminen 

tulella, kekäleiden heittäminen parin jalkoihin, morsiamen 

kävelyttäminen hääväen ympäri, uuden kynttilän antaminen 

morsiamelle (toisen tavan mukaan sammutetaan ja sytytetään 

vanha kynttilä), morsiamen pirskottaminen humalalla tai vedellä 

(vihdan läpi), kaason ja sulhasen äidin kantamien leipien 

liittäminen yhteen, sulhasen piiloutuminen, morsiamen 

kantaman kynttilän kiinnittäminen mesijuomaa sisältävään 

astiaan, sulhasen perheen kodinhaltijalle ja sukulaisten hengille 

uhraaminen, kynttilän sammuttaminen mesijuomaan, 

morsiamen taluttaminen tulen ääreen, morsiamen nimeäminen 

("hyvä", "villi", "vihainen") suvun vanhimman tai nuorimman 

toimesta ("tässä on valo, ole onnellinen elämään ja perhettä 

lisäämään, ota uusi vaimon nimi"), morsiamen huivin poistaminen 

(leivän avulla), morsiamen kasvojen paljastaminen, parin 

istuttaminen vierekkäin, yhestä astiasta syöminen, sulhasen 

lakin painaminen silmille, morsiamen neuvominen ja kestittäminen 

(uunin luona), morsiamen esitteleminen tulelle ("uuni, emoseni, 

elä nokea minua, elä savusta silmiäni"), tuleen tuijottaminen, 

vuoteen sijaaminen aittaan, morsiamen kantaminen aittaan, 

yhteisellä lusikalla syöminen, morsiamen tuomien ohukaisten 

nauttiminen, sulhasen äidin valmistaman piirakan syöminen, 

morsiamen "ruoskiminen", sukujen kynttilöiden sulattaminen 

yhteen (asetetaan vuoteen viereen), valemorsiamen kantaminen 

vuoteeseen, lahjojen jakaminen, vieraiden kestittäminen, 

yöpyminen, morsiamen johdattaminen joelle, morsiamen

valaminen vedellä, lapsionnen pyytäminen Veen emolta 

(pyytäjänä vanhin vaimo), oluen kaataminen kulkueen reitille, 

morsiamen esitteleminen saunalle, veen äärellä tanssiminen, 

veen kantaminen pirttiin, hääruuan valmistaminen morsiamen 

kantamasta veestä ja vieraiden kestittäminen.

142. häiden toimihenkilöihin kuuluu juohtomies, puhemies, 

kosjolainen (häämenojen vetäjä sulhasen puolelta), kaaso, 

olallinen, korvallisnainen (morsiamen lähin avustaja, täti 

tai vanhempi sisar), kaasonrytkä (morsiamen nuorempi sisar 

tai serkku), loihoojat (itkettäjät), korvot, korvoit, korvalliset 

(morsiamen avustajat, nuorempia sisaria ja ystäviä), 

pulmapojat, kantapojat (sulhasen apulaisia), häämaamo 

(häiden naispuolinen johtaja), häätaatto (häiden miespuolinen 

johtaja), saajannainen (sulhasjoukon mukana liikkuva täti tai 

sisar), nuodeväki, nuodejoukko (morsianta hakemaan lähtevät 

sulhasen sukulaiset), myötämenijät (morsianta saattamaan 

lähtevät sukulaiset), itettäjä, itkettäjä (naispuolinen itkuvirsien 

esittäjä), nuolenneittyet, kakrapokot, tsiilahaiset (morsiusneidot), 

hääleipien kantajat, eessäkävijä (morsiamen apulainen), kaasikot 

(häälaulajat), kirstumiehet (morsiamen kirstun kantajat) ja 

pillimies (soittoniekka).

143. marihäiden toimijoihin kuuluu suan-vui (häiden pää), 

kugu vene ja izi vene (iso ja pieni vävy, sulhasen apulaisia), 

saus, sagus (sulhasen naimaton ikätoveri), puras (piiraiden 

kantaja), kiamatsa ja kiamats-ava (vanhempi pari joita kutsutaan 

päänpukijaisisäksi ja äidiksi), ondzetz-kosse (kaaso), tanssijat, 

rakkopillinsoittaja ja rummunlyöjä.

144. marien häihin kuuluu neliskulmaisen majan (silek) 

kyhääminen morsiamen talon pihalle, pöytien kantaminen ulos, 

onnen pyytäminen emo-jumalattarilta (ilman, veen, maan, 

meren ja pakkasen emoilta), sulhasen istuttaminen huopapeiton 

päälle, sulhasen neuvominen ("oi poikani, ollos suuren hyvän 

saaja, ollos onnellinen, tullos seitsemän pojan, seitsemän 

tyttären isäksi"), keskellä yötä matkaan lähteminen, rummun 

ja rakkopillin säestyksellä laulaminen, kirjavien liinojen 

heiluttaminen, puolivälissä levähtäminen, morsiamen talolle 

saapuminen, pihamajan ympäri ajaminen kolmasti 

(vrt. kodan ympäri), sulhasen reen jäljen ("sulhasen jäljen") 

tallaaminen (morsiamen toimesta), sukulaisten henkien

puhutteleminen, sulhasväen juottaminen, ohukaisten esiin 

tuominen, piirastynnyrin avaaminen, sulhasen syöttäminen, 

vieraiden kestittäminen (pari ruokailee liinalla päällystetyn 

penkin päällä), nuoren miehen pukeminen morsiameksi, 

valemorsiamen tanssittaminen, morsiamen ympäri kulkeminen, 

morsiamen tempaaminen ja saattaminen ulos (sulhasen 

toimesta), morsiamen pukeminen päällysvaatteisiin (kauhtana 

ja revonnahkalakki, revez-upsa), morsiamen pään peittäminen 

huivilla, morsiamen taluttaminen pihamajaan, lahjojen 

jakaminen majassa, hyvästien jättäminen, morsiamen 

"ruoskiminen" rekeen nostettaessa, morsiamen "vastusteleminen" 

ja "kieltäytyminen", pihamajan kiertäminen kolmasti, viivan 

vetäminen maahan veräjän kohdalle ("jääköön tähän kaikki 

raskaus"), liinan kääriminen reen ohjasten ympärille, ohjasten 

nykäiseminen parin toimesta, puolivälissä matkaa pysähtyminen

ja ruokaileminen, sulhasen talolle saapuminen, pihan ympäri 

ajaminen kolmasti, perintöosuuden lupaaminen parille, 

huopamaton laskeminen maahan, morsiamen astuminen 

matolle, morsiamen tervehtiminen leipien ja piirakoiden kanssa, 

matolle asetetun taikakalun tai vaatekappaleen heittäminen 

katolle, morsiamen heitosta ennustaminen, vaimon vaatteen 

päälle astuminen, morsiamen käyttäminen aitassa, taloon 

astuminen jonossa kävellen (edellä kävelevän liepeestä kiinni 

pitäen), kulkueen jälkien lakaiseminen, miesväen poistuminen 

talosta, yhellä lusikalla syöminen, yhestä piiraasta haukkaaminen, 

morsiamen huivin poistaminen (jonkin esineen avulla), sulhasen 

vanhempien lahjominen liinoin, morsiamen taluttaminen aittaan 

(soiton säestyksellä), nuorikon päähineen (semaks) pukeminen 

aitassa (kaason, päänpunojan (kiamats-ava) ja edessäseisojan 

toimesta), nuorikon johdattaminen veen ääreen, helmen heittäminen 

veteen, veen roiskiminen kolmeen suuntaan ("Veen emo, emonen, 

aamullako vai illalla veelle tulen, elä kiellä vettäsi"), veen kantaminen 

taloon, laska-liemen keittäminen nuorikon kantamasta vedestä, 

vieraiden kestittäminen laskalla, toistensa jaloille astuminen

(hääpari), häävuoteelle saattaminen soiton säestyksellä (edellä 

kävelevän liepeestä kiinni pitäen), nuorikon "karkausyritykset", 

nuorikon "ruoskiminen" vuoteen ääressä (kysytään "rakastaenko 

tulit") ja parin käyminen yöpuulle.

145. udmurtit järjestävät häät kesällä tai talvella 

laskiaisen aikoihin (riippuen kosinnan ajankohdasta).

146. udmurttien nuodeväkeen kuuluu kunniajohtaja 

(kudo), naisjohtaja (pesai), nuoremmat toimimiehet 

(nyl vaisjos, neidon tuojat), edelläkulkija (az-vetlis) 

ja neidon avustaja (nyl-biztis).

147. udmurttien nuodeväki koostuu parittomasta 

määrästä sulhasen lähimpiä sukulaisia (sulhanen 

ei lähde mukaan).

148. udmurttien häihin kuuluu morsiamen 

ensimmäinen hakumatka (nyl vajon, neidon tuonti), 

morsiamen takaisin hakeminen sukulaisten toimesta 

(beren puksem, entiseen paikkaan palaaminen), 

hakijoiden "vastustaminen", sukujen välinen väittely, 

morsiamen talolle palaaminen, morsiamen osalle 

kylvetyn hampun liottaminen, oman talon rakentaminen 

(sulhasen toimesta), morsiamen luona vieraileminen 

(rakentamisen aikana), morsiamen toinen hakumatka, 

leivänpalojen heittäminen uunin päälle, sukulaisten 

henkien puhutteleminen ("vanhukset, elkää koskeko, 

sallikaa hyvin sinne saapua ja palata"), morsiamen talolle 

lähteminen (keskiyöllä), edelläkävijän talolla pysähtyminen, 

morsiamen talolle saapuminen, tulijoiden vastaanottaminen 

(huivilla peitetyn maljan kanssa), morsiamen piiloutuminen 

aittaan (toisaalla ruispeltoon), morsiamen olinpaikan 

tiedusteleminen, talon pihalle leiriytyminen, morsiamen 

ruokkiminen aitassa, sukulaisten henkien puhutteleminen, 

morsiamen huivittaminen, kanteleen soittaminen huivituksen 

aikana, päreen tai kynttilän ympäri kulkeminen (puurovadin 

kanssa), onnen pyytäminen taivaanjumala Inmarilta, yhessä 

syöminen, lahjojen jakaminen, synnyinkodin hyvästeleminen, 

jäähyväisitkut, morsiamen kantaminen rekeen, saattueen 

ympäri ajaminen kolmasti, morsiamen hyppääminen reestä, 

matkaan lähteminen, viivan vetäminen maahan (sulhasjoukon 

ja saattajien välille), ruuan uhraaminen sukulaisten hengillle 

(veräjän kohdalla), morsiamen "pakoyritykset", morsiamen 

käyttäminen peltosarallaan, saran poikki kulkeminen, 

sulhasen talolle saapuminen, Inmarin rukoileminen, 

tulijoiden kestittäminen, mesijuoman tarjoaminen, 

morsiamen taluttaminen reen ympäri, morsiamen 

saattaminen aittaan, morsiamen pukeminen nuorikon 

päähineeseen ja vaatteisiin, kanteleen soittaminen ja 

tanssiminen pukemisen aikana, hääväen viihdyttäminen 

valemorsiamen toimesta, kankaan asettaminen pirtin 

kynnykselle, pirttiin astuminen kankaan päältä, nuorikon 

taluttaminen tulisijan ympäri (kahden vanhimman naisen 

toimesta), lahjojen vaihtaminen, veen hakeminen lähteestä, 

serbet-nimisen mesijuoman laatiminen nuorikon kantamasta 

veestä, juoman tarjoaminen vieraille, veenhaltijan tervehtiminen 

("elköön vesi minua säikyttäkö vaan pesköön"), veteen 

"astuminen", lahjojen laskeminen veen ääreen, nuorikon 

kylvettäminen joen rannalla olevassa saunassa, veen roiskiminen 

läsnäolijoiden päälle, puuron keittäminen nuorikon kantamasta 

veestä, nuorikon vieminen ruispellolle, nuorikon päähineen 

(asjan) piilottaminen ja etsiminen pellosta, nuorikon kantaminen 

aittaan, yhessä syöminen, leivän ja voin tuominen häävuoteelle, 

onnen ja pitkän iän toivottaminen parille ja suojelevan peiton 

(polog) vetäminen parin päälle.

149. morsiamen poveen laitetaan villaa, hampputukko ja 

seitsemän jyvää, kintaisiin suojeleva kivi, paitaan neuloja, 

vasempaan sukkaan raha ja taskuun tulikivi tai pihkaa.

150. komit vaihtavat hääliinat samanaikaisesti (morsian 

pitää toisella kädellä oman liinansa kulmasta ja toisella 

kädellä sulhasen liinan kulmasta, ennen vaihtoa liinojen 

päälle lasketaan leipä).

151. komimorsian kantaa häiden ajan povessaan 

sulhaselle laatimaansa kalapiirakkaa (syödään 

puoliksi häiden jälkeen).

152. virolainen pari astuu yhessä maakiven päälle 

(maan tasalla oleva sileä kivi tai kallio).

153. nenetsit kuljettavat neidon kolmasti vanhempiensa 

kodan ympäri ja sen jälkeen kolmasti nuorukaisen 

vanhempien kodan ympäri.

154. inkeriläinen morsian juoksee aitan ympäri 

kolmasti (ennen päänpeittämistä).

155. virolainen pari heittää kaivoon rahan Vee emalle 

(kaewu-anne).

156. inkeriläisiin häihin kuuluu morsiamen 

vieminen lähteelle (häiden jälkeisenä päivänä), 

rahan tai taikakalun pudottaminen lähteeseen, 

vesiastian täyttäminen, astian kumoon potkaiseminen 

(sulhasen kanssa) ja seurueen kasteleminen.

157. vatjalaisiin häihin kuuluu avannolle 

matkaaminen, punaisten liinojen heiluttaminen 

seurueen edellä, ämpärin asettaminen parin eteen, 

ämpärin kumoaminen ja avannossa peseytyminen.

158. mordvalainen pari herätetään häävuoteelta 

kylpemään yhdessä (toinen hääpäivä=kylpypäivä).

159. virolainen pari pesee kasvonsa yhteisellä vedellä 

ennen makuulle käymistä.

160. morsiamen toimiin kuuluu veen roiskiminen 

hääväen päälle.

161. liiviläiset pukevat morsiamiksi kolme neitoa 

joilla harhautetaan sulhasväkeä.

162. hääkulkueessa kävellään peräkkäin toisista 

kiinni pitäen (pidetään tärkeänä ettei morsiamen 

ja sulhasen väliin pääse ketään).

163. inkeriläiset ohjaavat parin väliin neidon, 

morsiamen veljen tai kaason (ei lähde pois ennen 

kuin saa sulhaselta lahjan).

164. mordvalaisissa häärukouksissa pyydetään 

jälkeläisiä, onnea, pitkää ikää, suojelusta, sopuisaa 

yhteiseloa, karjan ja mehiläisten lisääntymistä ja 

paria pysymään sukunsa tuntevina.

165. virolaisiin pulmiin käydään kutsumassa kolmasti 

(jos käydään vain kerran ei tulla).

166. virolaiset kutsuvat pulmiin jättämällä talon ovelle 

halon sanoin "koik puha pulma, puu ukse taha" 

(kaikki pulmiin, puu oven taakse).

167. virolaiset viettävät pulmia talvella uuden kuun 

aikaan.

168. morsiamen suvun (vakarahvas) toimia ohjaa kaaso 

(kaasanaine, korvane) eli vanhempi naimisissa oleva 

sukulaisnainen jonka apuna toimivat morsiusneidot 

(pruutneitsid), morsiusveljet (pruudipoiss) ja 

esilaulajat (kaasik).

169. sulhasen suvun (saajarahvas) toimia ohjaa puhemies 

(moogaisa) eli vanhempi naimisissa oleva sukulaismies 

jonka apuna toimivat sulhaspojat (peiupoiss), esilaulajat 

(kaasik) ja moogaema eli puhemiehen vaimo (moogaeman 

vastuulle kuuluu nuorikon päähineen asettaminen).

170. virolaisiin pulmiin kuuluu sulhasen talolta lähteminen 

(huutojen ja kellojen säestyksellä), sulhasjoukon kiertäminen 

kolmasti (piiramine), edelläkävijän lähettäminen morsiamen 

talolle, lähestymisluvan saaminen, veräjän luona lauletut 

kilpalaulut, oveen koputtaminen kepillä, pöytään istuutuminen, 

piiloon menneen morsiamen esiin vaatiminen, valemorsiamen 

tuominen sulhasväen eteen, valemorsiamen tanssittaminen, 

morsiamen tuominen piilosta, morsiamen tunnistaminen 

valemorsiamen ja morsiusneitojen joukosta, yhessä syöminen, 

parin istuttaminen vierekkäin, yhteisestä astiasta syöminen 

(kintaat käsissä), pöydästä nouseminen, häntärahan (sabaraha) 

laskeminen morsiamen paikalle, morsiamen pään peittäminen 

olkapäille ulottuvalla huivilla (uju, kiinnitetään kolmella soljella), 

morsiamen kantaminen rekeen, tielle pystytetyistä esteistä 

selviäminen (lahjoja antamalla), taakse katsominen matkan 

aikana, nauhojen pudottaminen risteävien teiden ja jokien kohdalle, 

edelläkävijän lähettäminen sulhasen talolle, juomaleilin tuominen 

talolta, juoman uhraaminen ilmansuunnille, sulhasen talolle 

saapuminen, aidan rikkominen, villamaton laskeminen reen eteen, 

morsiamen astuminen matolle, vyön laskeminen matolle, talon 

nurkkien ja ovenpielien varaaminen, kotitulen sytyttäminen 

morsianta varten, taloon astuminen (oikea jalka edellä), kintaan 

laskeminen oviaukolle, morsiamen kantaminen leipälapion yli, 

morsiamen istuttaminen pöytään, morsiamen huivin heittäminen 

katolle kepin avulla (uju viskamine), morsiamen pään paljaaksi 

laulaminen (pea lahti laulmine), pöytään käyminen, lapsen 

(rupepois) istuttaminen morsiamen syliin, kintaiden lahjoittaminen 

lapselle, morsiamen taluttaminen pihan ympäri, lahjojen laskeminen 

tulelle, veelle ja kotieläimille, yöpyminen, morsiamen sukulaisten 

(vakarahvas) saapuminen, morsiamen piiloutuminen, sukujen 

välinen kilpalaulanta, valemorsiamen esiin tuominen, yhessä 

syöminen, morsiamen lakittaminen (tanutamine), morsiamen 

pään silittäminen, morsiamen poskien siveleminen tanulla 

("pidä mies mielessäsi"), lakin puisteleminen päästä kahdesti, 

morsiamen nostaminen, nuorikoksi (noorik) nimittäminen, 

esiliinan sovittaminen ("ei löydy paikkaa"), esiliinan pukeminen 

nuorikolle, makuusijan kunnostaminen sulhasen niittämistä 

heinistä ja nuorikon tuomista liinoista, makuulle saattaminen, 

yöpyminen, parin herättäminen lauluin, soitoin ja hihkaisuin, 

kintaiden laskeminen makuusijalle, pesuveden tuominen parille, 

yhessä peseytyminen, naimaonnen jättäminen veteen, myötäjäisten 

jakaminen, vaimon vakan (veimevakk) auki laulaminen, lahjojen 

kantaminen pöytään (pään päällä), lahjojen jakaminen kepin avulla, 

lahjoista kiittäminen tanssien (vakatants), vastalahjojen lupaaminen, 

rahan kerääminen nuorikon kengällä, nuorikon tanssittaminen 

(pulmade lohki tantsimine), päätösateria, seiniin koputtaminen 

ja rukin tuominen lattian keskelle.

171. hääapua kerätään valkoisiin punakoristeisiin nyytteihin 

(kerääjillä käsivarsillaan punavalkoiset liinat nelinkerroin 

taiteltuina, saaduista kankaista laaditaan häälahjat).

172. hääapua keräävä morsian pukeutuu kosijaisissa saamiinsa 

koruihin ja vaatteisiin (apua pyydetään sanoin "ei itse oteta, 

ei pakkoa panna, vaan vapaasta tahdosta jos joku lahjan antais").

173. häihin käydään kutsumassa kolmasti silmästä silmään 

("kukaan tule yhdellä käskemällä", kutsumassa kiertävät 

isät ja enot).

174. häävalmisteluihin kuuluu tuvan lattian koristeleminen 

havuin ja lehvin, nuorien pihlajien ja koivujen tuominen 

nurkkiin ja lattianrakoihin, uunin ympäryksen havuttaminen, 

koivuisen lehtimajan pystyttäminen pihalle, talolle johtavan 

polun peittäminen havuin tai sananjaloin ja pihakoivujen 

koristaminen nauhoin ja kukkasin.

175. parin yhteiseen kylpyyn (ilokylpy) kuuluu kahden 

vastan sitominen lehtipuiden oksista, vastojen vaihtaminen 

kylvyn aikana, yhteisellä vastalla kylpeminen, löylyn 

heittäminen yhdessä ja "sarvekkaan olennon" kohtaaminen 

saunapolulla (sarviin ja turkkiin pukeutunut mies).

176. morsiamen pukuun kuuluu tumma punakoristeinen 

hame (helma punaista verkaa), valkoinen esiliina 

(helmoissa punaisia ja vihreitä juovia), punainen tai 

musta huivi tai lakki, punaisin kukin ja helmin koristeltu 

valkoinen huivi, pellavainen pusero (hihansuut punaiset), 

juovikkaan punainen liivi (puetaan puseron päälle), 

vyötärölle kiinnitetyt vyölliset ja tupsuin koristeltu tasku.

177. hääpuvun tulee olla morsiamen valmistama 

(jokainen puku erilainen eli valmistajansa näköinen, 

häiden jälkeen käytetään pyhäpukuna).

178. morsian valitsee kaasot sukunsa naineiden naisten 

joukosta (vanhinta kutsutaan akkakaasoksi).

179. kaason tehtäviin kuuluu morsiamen lähellä 

seisominen, morsiamen suojeleminen "vaarallisilta voimilta", 

morsiamen pukeminen ja riisuminen ja häävuoteen 

valmistaminen.

180. kaasolle valmistetaan erityinen kaasonkannu 

(haarikka).

181. hääpäivän sään uskotaan vaikuttavan parin onneen 

(tyyni ja poutainen=onnea ja sopua, myrsky=riitoja, 

sade=kyyneliä ja surua, lumipyry=onnea ja rikkautta, 

myrskyn jälkeinen pouta=iloa).

182. hääkulkueen jälkien peittymisen lumeen uskotaan 

merkitsevän onnea ja vanhan elämän päättymistä.

183. sulhasta varataan eli suojataan päreistä tehdyn 

kolmion lävitse pujottamalla tai laittamalla  

vasempaan pohkeeseensa höyhen.

184. häätapoihin kuuluu liinalla peitetyn haarikan eli 

tuopin tarjoaminen sulhaselle, liinan poistaminen haarikan 

päältä, haarikasta juominen, soljen laittaminen haarikkaan, 

haarikan ojentaminen morsiamelle ja soljen kiinnittäminen 

morsiamen rintaan.

185. häihin saavutaan valkoisten ruokanyyttien kanssa 

("sen tuop tullessaa minkä syöp ollessaa").

186. sulhasen valmisteluihin kuuluu tulusten tai 

kekäleiden laittaminen kenkiin ("tunge tulta sukkiheis, 

kekäleitä kenkiheis") ja villaisten samana päivänä 

laadittujen kintaiden ripustaminen kaulaan.

187. hääleikkeihin kuuluu hääparin väliin yrittäminen 

vuoron perään (parin pitäessä tiukasti kiinni toisistaan).

188. hääruuat valmistetaan hääpäivänä, katetaan pöytään 

kerralla ja pidetään pöydässä kunnes kaikki on syöty.

189. hääkeitot syödään suurista puu tai savikulhoista 

(liha ja kala tarjoillaan suurilta puuvadeilta, vieraille 

omat puulusikat).

190. hääjuomat juodaan puisista haarikoista.

191. päänpeittämiseen kuuluu tirskatin asettaminen 

morsiamen päähän (naitujen naisten toimesta), pään 

ja hartiat peittävän liinan sitominen tirskatin päälle, 

liinan kulman vetäminen morsiamen kasvoille ja itkujen 

itkeminen peittämisen aikana (tirskatti=väliaikainen 

morsiamen päähine).

192. morsian katkaisee kotoa lähtiessään puulusikkansa 

ja heittää palat oven suuhun.

193. lähtöpuuro syödään päällysvaatteisiin, lakkeihin 

ja kintaisiin pukeutuneina (pöydästä noustaessa 

kaadetaan penkki).

194. häämatkan tapoihin kuuluu matkaan lähteminen 

äänekkäästi huutaen ja jalkoja tömistellen ("mitä suurempi 

melu sen iloisempi elämä"), matkan taittaminen kiirehtien 

("ettei sulhanen lähtisi kävelemään neljällä jalalla" eli 

muuttuisi sudeksi), esteiden laatiminen kulkueen tielle 

(sidotaan yhteen puiden latvoja, vedetään tielle lehvin ja 

kukkasin koristeltuja köysiä), tulien sytyttäminen kulkueen 

reitille ja tulien yli hyppiminen.

195. häämatkaa seuraa sulhasen talolle saapuminen ja 

reestä astuminen maahan levitetyn kankaan, turkin, 

huivin tai maakiven päälle (häämatka=taianomainen 

siirtyminen yhestä paikasta toiseen).

196. karjalaisiin häätapoihin kuuluu häävuoteen 

kiertäminen kolmasti karhunkynsien, tuluksien ja 

ukonkiven kanssa, vuoteen sitominen kaason vyöllä 

("yhellä vyöllä vyötetyt"), punaisten nauhojen 

vetäminen vuoteen yli (suojelevia) ja parin yhteen 

kietominen nauhoilla (yö nukutaan kasvokkain 

ja lähellä toisiaan).

197. päänpeittämistä kutsutaan lakittamiseksi, 

myssyjäisiksi ja nättyjäisiksi (toista hääpäivää 

päänpeittopäiväksi).

198. päänpeittämiseen kuuluu morsiamen hiusten 

palmikoiminen, palmikoiden nostaminen pään 

päälle ja palmikoiden peittäminen huivin tai lakin 

avulla (toisaalla palmikko kierretään nupulle pannan 

ympäri ja peitetään tanulla, kolmannen tavan mukaan 

palmikot käännetään roikkumaan kaksinkerroin).

199. morsiamen päänpeittämiseen osallistuvat 

kaaso, kaaseet ja sukulaisnaiset (yksi laittaa toisen 

puolen, toinen toisen).

200. päänpanijaistapoihin kuuluu hiusten sukiminen 

ja letittäminen, lettien päiden nauhoittaminen, lettien 

kääntäminen pään ympäri, lakin tai myssyn asettaminen 

lettien päälle ja päänpanentalaulujen laulaminen.

201. morsiamen päähineisiin kuuluu pellavaiset huivit, 

tykkimyssyt ja kukkaseppeleet.

202. päänpeittäjäisiä seuraa morsiamen johdattaminen 

hääväen eteen (hääpukuun puettuna, soiton ja laulun 

säestyksellä).

203. morsiamen lakittaminen suoritetaan aitassa, 

saunassa, pirtin penkillä tai jossain muussa piilopaikassa.

204. päänpanijaisiin kuuluu parin istuttaminen 

vierekkäin, hiusten sukiminen, toistensa kasvojen 

peseminen ja päähineiden vaihtaminen (morsiamelle 

sulhasen lakki, sulhaselle morsiamen huivi).

205. "unusta uni, mäleta melu, tuleta tuli, pea mees 

meeles" (morsianta lakitettaessa, unohda uni, muista 

muisto, sytytä tuli, pidä mies mielessäsi).

206. päänpeittämistä seuraa vaatelahjojen jakaminen, 

vastalahjojen antaminen ja morsiamen istuttaminen 

sulhasen viereen (kaason huutaessa "tulkaa katsomaan 

uutta kuuta").

207. morsiamen huivia nostettaessa sanotaan 

"terve, terve, uus kuu näkyy" (ensimmäisen katseen 

saa sulhanen).

208. morsiamen paljastamista kutsutaan katsojaisiksi 

ja näkijäisiksi.

209. morsianta huivitettaessa kysytään "kelles tämä 

huivitetaa" (kaaso) johon vastataan "ka miule" 

(sulhanen, huivittamista seuraa sulhasen pukeminen 

morsiamen valmistamiin vaatteisiin).

210. häälahjoihin kuuluu olkavaipat, paidat, nauhat, 

vyöt ja pellavakankaat.

211. häälahjat jaetaan yksi kerrallaan morsiamen 

käsivarrelta kaason toimiessa jakajana (toisen tavan 

mukaan morsiamen veli jakaa lahjat piiskan tai 

kepin päältä).

212. häälahjoja eli höyheniä jaettaessa lausutaan 

"ottakaa vastaan hyväst mielest, vähäst varast, 

meiän lapsen höyheniä" tai "susi juoksi surkeasti, 

metsänrikka riipeästi, aina viepi mennessänsä, 

eipä tuo vaan tullessansa, kelle linnut kelpaeli, 

kelvatkohon höyhenetkin".

213. komit saapuvat häälahjojen jakoon tiiviinä 

kulkueena (lahjojen tulee olla itse valmistettuja 

ja päälle puettavia).

214. komit antavat häälahjoiksi paitoja, nauhoja, 

liinoja ja vöitä (lahjat puetaan päälle ja tanssitaan 

kiitokseksi, toisen tavan mukaan kiitetään laulun

säkeellä).

215. komit pitävät häävaatteita hyvän onnen tuojina 

(ei käytetä tai pestä häiden jälkeen, uskotaan suojelevan 

kotia ja yhteistä onnea).

216. komit pitävät kauniisti kirjaillun liinan päistä 

pitelemistä liiton vahvistavana toimena (puolison 

kuoltua liina revitään kahtia).

217. karjalaiset tuovat ensimmäiset vaatelahjat neidon 

kylvetysiltaan (ottaa lahjat vastaan koskettamalla, 

äiti ojentaa vastalahjan).

218. karjalaiset vaihtavat toiset vaatelahjat katsojaisissa 

(morsiamelle naidun naisen puku, vastalahjaksi 

punainen paita).

219. häälahjojen uskotaan sisältävän laatijansa 

elinvoimaa ja rakkautta (lahjoja vaihtamalla tiedetään 

saatavan "hyvät välit").

220. hääsaunan tapoihin kuuluu parin vaatteiden 

vaihtaminen ja vaatteet päällä kylpeminen (morsian 

pitää sulhasen paitaa, sulhanen morsiamen vaatteita, 

toisen tavan mukaan vaihdetaan sukkia).

221. häävaatteet päällä kylvettäessä hoetaan 

"hik hikee, karva karvaa" (tavan uskotaan 

sekoittavan parin hiet ja antavan hyvät välit).

222. virolaisiin häihin kuuluu parin kohottaminen 

ilmaan ("mitä korkeammalle sitä onnekkaampi elämä") 

ja veden kantaminen lähteeltä (saavin korviin punaiset 

nauhat, vedellä kylvetetään häävieraita).

223. häiden päättötapoihin kuuluu lähtörokka, 

eroputro, lihavelli, talon seiniin koputtaminen (halolla, 

kurikalla), susien tavoin ulvominen, ruokien raivaaminen 

pöydästä, juoman tuomisen lopettaminen ja pöydän 

kääntäminen ympäri.

224. kaason toimiin kuuluu sulhasen lakin kaappaaminen 

ja asettaminen morsiamen päähän.

225. häiden aikaisen kuunvaiheen uskotaan vaikuttavan 

parin onneen (alkukuu=pitkää yhteiseloa, loppukuu

=lyhyttä, tyhjä kuu=köyhää, nouseva kuu=rikasta).

226. morsian ottaa kotitalosta lähtiessään mukaansa 

kolme kiveä, pihlajanlehteä, lastua ja kotieläimen 

karvaa.

227. hääkulkueen suojaksi voidaan kutsua perheen 

kotohiidet eli keittokodan haltijat ("ota utra uunin 

peältä, kotohisi lämbimästä, jolla vieroni vihitsen, 

tarhan täyen kiertelemmä, otamma uunista urohot, 

väjekseni, voimakseni, tuekseni, turvakseni").

228. marimorsian irrottaa puvustaan helmiä tai 

kolikoita ja laskee ne veteen sanoin "pysyy rauha 

eikä tartu viha".

229. vepsäläismorsian kietoo hääyöksi liinan 

vartalonsa ympärille (aamulla liina ojennetaan 

sulhasen pyyhkeeksi).

230. hääkulkue suojataan asettamalla maahan kolme 

kiveä joiden päälle pari astuu oikealla jalalla (päiden 

tulee koskettaa toisiaan), kiertämällä pari kolmasti 

palavan päreen ja kirveen kanssa (kirveenterällä maata 

piirtäen), nostamalla päreet parin päälle ja hajottamalla 

päreet pihamaalle.

231. karjalaiset vahvistavat liiton lyömällä yhteen leipiä 

tai koputtamalla seinään tulisella päreellä.

232. karjalaiset kutsuvat morsianta mutsoksi, mutsuksi, 

mutsoiksi ja muttsoksi.

233. vepsäläisen hääparin tulee istua lähellä toisiaan 

("niin ettei välistä pysty katsomaan").

234. vepsäläinen pari ei saa liikkua häämenojen aikana 

(liikkuessaan lakaistaan edeltään lattiaa tai asetetaan 

lattialle kankaita).

235. vatjalaisiin häätapoihin kuuluu morsiamen 

hiusten leikkaaminen, valkean liinan (kiika) asettaminen 

morsiamen päähän, morsiamen ohjaaminen pirtin 

oikeaan ovenpieleen, kaason siirtyminen pirtin vasempaan 

ovenpieleen ja morsiamen taluttaminen ulos auringon 

laskettua.

236. vatjalaisiin häihin kuuluu itkuin herättäminen, 

kukkaseppeleen asettaminen morsiamen päähän, 

morsiamen odottaminen ovella (kintaat käsissä ja liina 

käsivarrella), morsiamen johdattaminen ovelle, 

morsiamen kaulaan käyminen (sisaren toimesta), 

yhessä huojuminen, sulhasväen saapuminen, morsiamen 

johdattaminen pihalle, piirin muodostaminen morsiamen 

ympärille, kukkaseppeleen sovittaminen piirissä olevien 

neitojen päähän, kujan muodostaminen sulhaselle ja 

tämän sisarelle, morsiamen vieminen piiloon (enon

toimesta), pirttiin astuminen, lahjojen kerääminen 

kestitystä vastaan (suureen vatiin tai kuppiin), lahjavadin 

"kivittäminen" ja "suojeleminen", morsiamen pukeminen 

hääpukuun, kerättyjen lahjojen jakaminen morsiamen 

suvulle, nuorikon lakin asettaminen morsiamen päähän, 

laulun säestyksellä syöminen, parin taluttaminen aittaan, 

yöpyminen, aikaisin nouseminen ja sulhasen talolle 

matkaaminen.

237. virolainen sulhasväki ei riisu päällysvaatteita 

läksijäispäivän aikana (vrt. talvihäät).

238. virolaisiin häätapoihin kuuluu morsiamen 

istuttaminen lakitusta varten, nuorikon päähineen 

(tanu) sovittaminen ja puisteleminen lattialle neljästi, 

morsiamen "rankaiseminen", morsiamen lakittaminen, 

sulhasen pukeminen morsiamen tuomaan paitaan ja 

sukkiin, morsiamen nostaminen tuolille, taikakalun 

laskeminen lakituspaikalle, sulhasen vanhempien 

syleileminen, morsiamen johdattaminen pöytään, 

yhteisen leivän syöminen ja vieraiden kestittäminen 

morsiamen tuomilla ruokalahjoilla.

239. virolaiseen kaivolla käyntiin kuuluu morsiamen 

pukeminen valkoiseen raittiin eli huiviin, veen 

nostaminen kaivosta (kaksi sangollista), veen 

kaataminen maahan ja morsiamen huivin 

heittäminen katolle.

240. liiviläismorsiamen pukuun kuuluu pitkä ja 

vaalea kädet peittävä röijy ja punainen tai kirjava 

pään ympäri kiedottu huivi.

241. liiviläinen pari yhytetään istuttamalla nuoret 

vierekkäin ja laittamalla kätensä päällekkäin 

(miespuolinen sukulainen laittaa kätensä käsien alle, 

naispuolinen sukulainen käsien päälle).

242. liiviläisiin häihin kuuluu morsiamen talolle 

matkaaminen, morsiamen piiloutuminen aittaan, 

"väärien avainten" antaminen sulhasväelle, morsiamen 

etsiminen kolmen valemorsiamen joukosta (silmät 

peitettyinä), pirttiin palaaminen, yhessä syöminen ja 

tanssiminen, morsiamen taluttaminen takaisin aittaan, 

morsiamen hiusten laittaminen, nuorikon lakin 

asettaminen morsiamen päähän (leuan alta sidottu 

myssy) ja valmistelujen säestäminen lauluin.

243. ersalaisiin häihin kuuluu eroitkujen itkeminen, 

uunin tuijottaminen, morsiamen reen varustaminen 

kirjaillulla kuomulla, morsiamen pukeminen mekkoon 

ja valkeaan liinaan, morsiamen pään peittäminen 

punaisella huivilla (matkan ajaksi), paksujen siteiden 

kääriminen morsiamen nilkkoihin ("jotta ei pääse pakoon"), 

morsiamen "vastusteleminen" (tarrautuu ovenpieliin), 

matkaan lähteminen, sulhasen talolle saapuminen, 

humalan sirotteleminen morsiamen päälle (sulhasen 

sisaren toimesta), tulen ja kodinhaltijan kumartaminen, 

haltijoiden hyväksynnän pyytäminen, leivän laittaminen 

morsiamen pään päälle, nuorikon nimen antaminen 

("kaunis", "villi"), joelle johtavan polun pirskottaminen 

mesijuomalla ja joella käyminen.

244. komien häihin kuuluu rahin päällä istuvan 

morsiamen lähestyminen sulhasen toimesta (istuu hiukset 

hajallaan), morsiamen kieltäytyminen (kolmasti), morsiamen 

suuteleminen, morsiamen nouseminen rahilta, rahin 

hajottaminen sulhasjoukon toimesta ("jo otti omamme"), 

morsiamen hiusten laittaminen kahdelle palmikolle,
palmikoiden peittäminen nuorikon lakilla, parin ohjaaminen 

kahden punaisen villavyön päälle, liiton vahvistaminen 

vöiden päällä seisten, morsiamen johdattaminen avannolle, 

lahjojen laskeminen vedelle, kasvojen ja käsien peseminen 

avannossa ja yhessä peseytyminen.

245. vatjalaisiin häihin kuuluu hääleipien leipominen 

laulaen ("paisu paisu vellon kakku, ylene kursileipä"), 

leipien asettaminen pöydälle (päällekkäin), kuvioista ja 

kypsyydestä ennustaminen, lahjojen kerääminen puiseen 

vatiin, itkujen itkeminen, vihtojen sitominen morsiussaunaa 

varten (kolme erilaista), morsiamen kylvettäminen, saunan 

ulkopuolella odottaminen (puhtaiden vaatteiden kanssa), 

morsiamen pujottaminen pihlajanlehvien läpi, päivälle ja 

kuulle kumartaminen, morsiamen taluttaminen aittaan 

(hiusten kuivuttua), morsiamen istuttaminen korvallisten 

väliin, hääliinan ripustaminen pirtin seinälle, pöytien 

siirtäminen liinan alle, morsiamen noutaminen aitasta, 

morsiamen "piiskaaminen" pirtin ovella, morsiamen 

taluttaminen pöydän ympäri, kynttilän sytyttäminen, 

pieluksen laskeminen penkille, morsiamen istuttaminen 

pieluksen päälle (korvalliset molemmin puolin), lahjojen 

kerääminen puuvatiin, suurempien lahjojen lupaaminen 

morsiamelle, sulhasen pukeminen vyöhön, kintaisiin, 

lakkiin ja saappaisiin, lähtölaulujen laulaminen, morsiamen 

talolle matkaaminen, sulhasen varaaminen lauluin, sulhasen 

tervetuliaisvirren laulaminen, sulhasjoukon tulosta uteleminen, 

kiertoilmaisuin vastaaminen ("varis vaakkui"), sulhasjoukon 

tervehyttäminen, morsiamen vieminen aittaan, sulhasväen 

kestittäminen, morsiamen etsiminen "piilopirtistä", korun 

lahjoittaminen morsiamelle, liinan ojentaminen vastalahjaksi, 

morsiamen ja sulhasen suiden pyyhkiminen liinalla, 

sulhasväen lahjominen vöin, huivein ja liinoin, morsiamen 

äidin lohduttaminen, morsiamen istuttaminen sulhasen 

ja kaason väliin, morsiamen pään peittäminen suurella 

liinalla, ympärikkö-nimisen tanssin tanssiminen, morsiamen 

sukulaisten kutsuminen sulhasen talolle, sulhasen talolle 

matkaaminen, hääjoukon vastaanottaminen lauluin, 

humalan ja jyvien heittäminen parin päälle, morsiamen 

istuttaminen pöytään, istumaiässä olevan lapsen nostaminen 

morsiamen syliin, lahjojen antaminen lapselle, morsiamen 

sukulaisten kestittäminen, kestityksestä kiittäminen lauluin, 

morsiamen neuvominen ("tähitä tähittä päivä, veta merkki 

otavassa"), sulhasen talolla yöpyminen, parin herättäminen 

auringon noustessa, parin johdattaminen kaivolle (rinta rinnan, 

liinasta kiinni pitäen), sankojen täyttäminen veellä (morsiamen 

veljen toimesta), sankojen kaataminen, seurueen kasteleminen, 

morsiamen vieminen "ensimmäiselle pissalle" ja häät päättävän 

"mansikkasaunan" lämmittäminen.

246. tverinkarjalaisiin häätapoihin kuuluu parin istuttaminen 

pirtin vastakkaisille puolille (sulhanen peräseinälle, morsian 

etuseinälle), sulhasen puhemiehen ja morsiamen avustajan 

istuutuminen sivuseinille (nelistään muodostavat neliön), 

pystyyn nouseminen, sulhaselle kumartaminen (kolmasti), 

avustajien käsien kohottaminen ilmaan sanoin "miun 

ulemmä" (toistetaan kolmasti), parin seisottaminen keskellä 

lattiaa (mahdollisimman lähellä toisiaan) ja lahjojen jakaminen 

(morsian antaa valmistamansa käsipaikan, sulhanen jakaa 

kolikoita ja helmiä morsiamen kassasta)

247. "kun tulee tuju nenääsi, saapi sappi sieramiisi, ota kirves 

kätehesi, mene metsään hulkkumahan, sinne viskaa vihasi, 

sinne tuiskaa tujasi, tule nauraen kotihin, sirkuttele sisolleni, 

siis kuulut hyvä hyväksi, hyvän neion puolisoksi" (sulhasen 

neuvokkivirsiä).

248. inkerikkojen lähtöhäihin kuuluu häihin laitetuista 

juomista ennustaminen (makea hyvä enne), hääleivän 

leipominen (iso reikäleipä), lahjojen asettaminen hääleivän 

keskelle, kiimileivän eli lempeä nostattavan leivän leipominen 

(häitä edeltävänä iltana), kiimileivän syöminen villisti hirnuen, 

taikinapytyn kannesta maistaminen, morsiamen jalkojen 

ristiminen, morsiamen kantaminen kynnyksen yli 

("kahest kätyisest"), sulhasen talolle matkaaminen, 

eteenpäin katsominen matkan aikana, katsojaisten 

järjestäminen sulhasen luona, parin seisottaminen samalla 

lattialankulla, morsiamen kantaminen saunaan, morsiamen 

hiusten avaaminen äidin toimesta ("mie harottelen kultakuutrat, 

levittelen liekuteltuiseni lieminät"), morsiamen kietominen 

turkkiin, morsiamen käyttäminen pyhässä nurkassa 

(turkkiin käärittynä), sukulaisten henkien hyväksynnän 

pyytäminen, saunaan palaaminen, morsiamen hiusten 

avaaminen (sisaren toimesta), morsiamen kylvettäminen 

(aloittaen päästä), morsiamen valaminen vedellä 

(sukulaisnaisten toimesta), kylvettämisen säestäminen 

lauluin ("kylve kolmella lehellä, kolmen koivun oksasella, 

ojavesi onneksesi, merivesi mieleksesi, lähevesi lämmöksesi"), 

päivännousulle, lounatpäivälle ja iltapäivälle kumartaminen 

(kolme päivänsuuntaa), pirttiin palaaminen, kiukaan ja 

uuninpankon hyvästeleminen, toivomusten lausuminen 

kodinhaltijalle ("ota paikkasi"), sukulaisten henkien 

kutsuminen hääjuomaa (meoi) maistamaan, mesijuoman 

kaataminen pihamaalle, sulhassaunan lämmittäminen, 

kylpyveden hakeminen (sanomatta sanaakaan), sulhasen 

hiusten peseminen, mesijuoman kaataminen kiukaalle, 

kylvyn säestäminen lauluin ("kylve kolmella lehellä, lepän 

lehti lämmäksesi, toisella haavan lehellä, haavan lehti 

haltijaiseks, kolmannel koivun lehellä, koivun lehti 

korkiakses, kylve kolmella veellä, yhellä tieveoilla, tieveoilla 

tietäväksi, kahella maaveoilla, kolmella suoveoilla, 

heitä vanhat vaattehesi oksille alempaisillen, pane uuet 

sijahan oksilta ylempäisiltä"), pirttiin palaaminen, 

sulhasen istuttaminen turkin ja pieluksen päälle ("istu ukko 

veljyeni, taattas tuuvin turkin päälle, maamas höyhenpatjan 

päälle, laske jalkas lakon alle, kaikki maakin lainehtivi, 

laske kättäs lauan alle, kaikki lauta lainehtivi"), korvojen 

asettuminen sulhasen molemmin puolin, sulhasen 

kengittäminen (veljen toimesta), kekäleiden ja taikakalujen 

laittaminen kenkiin ("tunge tulta sukkihinsa, kekälettä 

kenkihinsä"), kulkuneuvojen koristeleminen kankain ja 

kulkusin, morsiamen talolle matkaaminen, esteiden 

kasaaminen sulhasjoukon tielle, esteiden pois laulaminen 

("siell on rauta-aita eessä, lyöppä rikki rintaluillas, väännä 

hartian välillä, elä piä pientäni kujalla, elä tiellä tetriäni, 

lase matkaan marjuttani"), sulhasen vastaanottaminen 

("viekähä vävy tupahan, ylimmäisille sijoille, isommille 

istuimille, selin seineä sinistä, päin pöyteä punaista"), 

kynnyksen yli hyppääminen ("kuin meet puola porstuahan, 

elä saapasta satuta, kypenyttäs kynnyksehen"), pöydän 

kiertäminen, sulhasen istuttaminen morsiamen paikalle 

("istukka sijalle sille, missä neito illan istui, missä neito 

aamun astui, sylin syäntään piteli, kahmaloisin kasvojansa"), 

pöytäliinan levittäminen, tarjoilujen laskeminen liinalle, 

tulijoiden tarkoitusperien uteleminen ("ilveksen ajossa"), 

morsiamen johdattaminen aittaan, tulijoiden kestittäminen, 

kestityksestä kiittäminen ruokalahjoin, morsiamen vaatevarojen 

pakkaaminen niinimattoihin, morsiamen luona vieraileminen 

("terve kuuhut, terve päivä, terveheksi meijän minjä"), huivin 

sitominen morsiamen silmille, huivin "hypisteleminen", 

morsiamen ruokkiminen sulhasen sisarten eli kaasikkeiden 

toimesta ("jo siun emoisi syötti, mie vainen varoiksi syötän, 

piä mieltä meijän maalle, mieltä meijän vellollemme"), 

kaasikkeiden lahjominen, morsiamen pukeminen, morsiamen 

ylistäminen aitasta palaavien kaasikkeiden toimesta ("käimme 

kuuta katsomassa, päivöjä tähystämässä, hoi sie vietroi veljyeni, 

kun sinä sitä näkisit, mitä meille näytettihin"), morsiamen 

johdattaminen pirttiin, vitsan heittäminen morsiamen yli, 

morsiamen ohjaaminen sulhasen viereen, rinnakkain seisominen 

ja yhytyssanojen laulaminen ("saipa kaksi kasvanutta, yhtehen 

yhennäköistä, kaks puhasta, kaks punaista, kaks rikasta 

rinnakkaisin, kaks on kaunoista yhessä, soriata suutatuksin, 

verevätä vieretellen, yhenmuotoiset molemmat").

249. inkerikkojen tulohäihin kuuluu liinan sitominen reen 

vempeleeseen, morsiamen nostaminen rekeen ("älä nouse 

nostamatta, käy rekehen käskemättä"), morsiamen 

syntymähaltijan kutsuminen mukaan ("lähe luoja luokilleni, 

armollinen aisoilleni"), vaatteiden liepeille istuminen matkan 

aikana, takaa-ajoon lähteminen morsiamen sukulaisten 

toimesta, sulhasen talolle saapuminen, maan, kuun ja päivän 

tervehtiminen ("minhyeni, marjueni, viskaa lahja tanhualle, 

veräjälle pieni verha, terve maa ja haltiasi, tervehemp on 

minjyeni, terve verhottu veräjä, tervehempi minjyeni, 

terve kuuhut kulmiltasi, terve päivä päälaelta, tervehempi 

minjyeni"), maahan levitetyn turkin päälle polvistuminen, 

morsiamen johdattaminen taloon ("jo vello kahen tulevi, 

jo aine kahen ajavi, neittä helmasta vetävi, kulettavi 

kultaistansa"), tuhkan ja humalan sirotteleminen parin 

päälle, häävuoteen kunnostaminen ja pöyhiminen, 

morsiamen vaatteiden levittäminen aitan orsille, kaason 

valmistaman prötön nauttiminen aitassa (yhteisellä 

puulusikalla), morsiamen riisuminen ja peitteleminen 

vuoteeseen (kukkaseppele päässä), parin päähineiden 

vaihtaminen (keskellä yötä), morsiamen palmikoiden 

purkaminen aamulla (puretaan kilpaa), morsiamen 

taluttaminen pihapiirin ympäri (hiukset hajalla), 

morsiamen päähineen poistaminen, nuorikon päähineen 

asettaminen morsiamen päähän, lakittamisen säestäminen 

lauluin ("neion muoto moikatahan, neion varsi vaihetahan, 

neion liitsi liitetähän, neion kaanu katsotahan, pääkkö pieni 

peitetähän", "hyvä kaase, kaunis kaase, ilolakki päähän laita, 

ilo pane palmikkohon"), lakittamisen "vastustaminen" 

(morsian tempaisee hiuksensa auki), morsiamen lahjavakan 

kantaminen pirttiin, vakan nostaminen pöydälle, lahjojen 

jakaminen vakasta otsankohtajaisen piiskan päältä 

("kun on lintu kelvannut, niin kelvatkoon höyhenetkin"), 

lahjojen pukeminen päälle, vastalahjojen lupaaminen, 

tyhjän vakan täyttäminen villoilla, jäähyväislaulujen 

laulaminen ("kun tulee surusi suuri, ja tulee tusakas tunti, 

korjaa kyynelees kerälle, tie vain laiva kyynelistä, vieret 

vettä ottamahan, vieretä kerä vetehen, lase laiva lainehesen, 

pane linttisi lipuksi, polles pane purjeheksi, mist tuntoo 

siun emosi, se vie viestit emollesi, sanat saunoin tuojallesi"), 

sulhasen neuvominen lauluin ("tulee neiolle ikävä, ja tulee 

tusakas tunti, pane puro puikkoihinsa, tahi valko valjahisin, 

tuo neittä ison kotihin, emon kainon kartanolle", "elä anna 

vierahan vihata, talon toisen soimaella, sie ain oo sisoni puolta, 

ei oo turvoa sisolla, ei oo muissa kuin vävyssä"), kaason 

palkitseminen kapalla ja viemisten antaminen morsiamen 

vanhemmille ("täss on kakku kaunostasi, liha leipä linnustasi, 

ei neittä lumelle luotu, eikä pantu pakkasehen, elä itke 

emoseuni, kaikottele kantajani").

250. inkerikkojen kolmannen hääpäivän ("ämmien päivä") 

menoihin kuuluu kaivolla käyminen ("menet kana kaivotielle, 

katso kaivohon kuvaasi"), uhlujen eli sankojen täyttäminen

kaivolla, uhlujen asettaminen rinnakkain (kuvaavat paria), 

maan äärille kumartaminen, lahjojen pudottaminen kaivoon 

(pudotetaan suusta), uhlujen potkaiseminen, roiskeista 

ennustaminen, lahjojen laskeminen uhluihin, veen kantaminen 

taloon, mantsikkasaunan lämmittäminen ja häissä saatuihin 

vaatteisiin pukeutuminen.

251. "suvulleni suuri kiitos, kuin sie kutsuit kutsuihisi, 

hankit happamaisillesi, syöty on syömät, juotu juomat, 

syöty ryntäät rytkilöille, kaulat kellonkantajilta, ei vain 

kiitellä osata" (lauletaan häistä lähdettäessä).

252. komien häätapoihin kuuluu hanhen pyytäminen, 

paistaminen ja kantaminen pöytään iloiten ja hanhien 

huutoja jäljitellen (kantajina sulhasen äiti ja sukulaisnaiset).

253. tverinkarjalaisiin häihin kuuluu punaisten nauhojen 

solmiminen avustajille, antilaan pukeminen parhaisiin 

vaatteisiin ("kaunoloihi"), antilaan hiusten sukiminen hajalleen, 

hiusten peittäminen huivilla, sukulaisten henkien hyväksynnän 

pyytäminen (pirtin pyhässä nurkassa), antilaan kiertäminen 

tulen ja sukulaisten henkien kuvien kanssa ("kultavuori vastaan, 

eläkää mitä parhaiten ja sovussa"), antilaan taluttaminen 

pöydän ympäri, antilaan saattaminen pihalla odottaviin 

kärryihin, liikkeelle lähteminen saattoväen ("kanzovehk") 

seuratessa, sulhasen talolle saapuminen, pöytään istuttaminen, 

sulhasen sisaren istuutuminen antilaan viereen, sisaren 

lahjominen sarkahuivilla, antilaan huivin nostaminen olkapäille 

(hääväen huutaessa "kaunis morsian"), lahjojen jakaminen, 

hääleivän leikkaaminen vastalahjoiksi, parin saattaminen 

aittaan, yöpyminen, parin herättäminen mekastaen (jatketaan 

kunnes antilas ilmoittaa olevansa tyytyväinen mieheensä), 

veden kantaminen kaivolta, vesiastioiden kaataminen, 

käsipaikkojen asettaminen astioiden päälle, antilaan ajeluttaminen, 

antilaan talolle palaaminen ("myössyttelietsemäh"), vävyn 

kestittäminen, vävyn sukulaisuuden tunnustaminen ja antilaan 

myötäjäisten jakaminen (kaksi vastaveistettyä kuppia ja 

lusikkaa).

254. inkeriläiset naukuvat "kuin kissat" lahjoja jaettaessa.

255. inkeriläiset ripustavat kirjavia kankaita ja nauhoja 

häätalon lähellä oleviin puihin.

256. komit laativat parille solmuja sisältävät vyöt.

257. komit vahvistavat liiton astumalla villaisen 

nauhan yli.

258. morsian (uusi perheenjäsen) otetaan vastaan 

lyömällä kirveellä lovi ovenpieleen (lyöjänä suvun 

vanhin).

259. morsian hyvästelee synnyinkotinsa halaamalla 

vanhempiensa polvia (polvia yhistetään suvun 

jatkumiseen).

260. hääkulkue otetaan vastaan virittämällä talon pihalle 

tuli ja lietsomalla liekit korkeiksi lauluin ("jo kuuluu kumu 

kylälle, jo tulloo tuttu joukko, tulosavu saapuville", 

”jo tulloopi meiän tuttu, tuopi minjan tullessaase").

261. morsian laskee sulhasen pihalle astuessaan liinan 

anopin maahan levittämän kankaan päälle ("emo tuopi 

tullessaase, kauniin vaipan valkijaisen, paa sie neito paikka 

päälle, vejä suorassa sovussa").

262. naisen perheen luokse (kotavävyksi) muuttavan 

miehen häät suoritetaan päinvastaisessa järjestyksessä 

(sulhanen haetaan morsiusjoukon toimesta, sulhanen 

suorittaa morsiamen toimet).

263. häätapoihin kuuluu morsiamen talolle matkaaminen, 

piiloon menneen morsiamen kutsuminen reestä, reestä 

nouseminen morsiamen tullessa piilosta, taloon astuminen, 

kädenlyöminen keskilattialla, morsiamen pukeminen
hääpukuun (tummanpunainen olkainpuku, helmet, 

hiuksiin punainen nauha), morsiamen taluttaminen 

vanhempien eteen, turkin levittäminen maahan, turkille 

lankeaminen kolmasti, morsiamen kanssa huojuminen, 

morsiamen hiusten avaaminen ja levittäminen, 

huolettoman neitoajan hyvästeleminen, "valgeiden valdazien" 

jättäminen kotitalon rantaan ("valkeina joutsenina"), 

morsiamen hiusten palmikoiminen kahdelle letille, 

pellavaisten lankojen punominen lettien päihin, lettien 

kiertäminen pään ympäri, myssyn laittaminen lettien päälle, 

matkaan lähteminen ja lähekkäin istuminen matkan aikana.

264. setukaisten hääpukuun kuuluu punaista verkaa oleva 

mustareunainen lakki (morzjakuppar), punaisin kirjailuin 

koristeltu vaalea lantioliina (puuzarätt) ja olkapäät peittävä 

kirjailtu vaippa (morzjakaal).

265. setukaisten häät eli sajat kestävät kolme päivää 

(sajapäiv=hääpäivä, vakapäiv=vakarahvaan päivä, 

hoimupäiv=heimopäivä).

266. setukaisten häihin kuuluu morsiusneitojen valitseminen 

sukulaistyttöjen joukosta, talojen koristeleminen kukin ja lehvin, 

olkien levittäminen lattialle, heimopöydän (hoimulaud) 

kattaminen liinoin, vastakkaisen suvun soimaaminen ja oman 

suvun kehuminen lauluin, kulkuneuvojen koristeleminen 

kukin, kuusenhavuin ja kulkusin, sukulaisten tervehtiminen 

("ole terve, kiitos sulle, terve kelvoin tehtyäsi, häihin mun 

tultuasi, saajoihini saatuasi"), pitkään vakanpöytään istuminen, 

morsiamen talolle matkaaminen äänekkäästi laulaen, tulien 

sytyttäminen reitin varrelle, pihaan saapuminen huutaen ja 

meluten, morsiamen pakeneminen aittaan, liinan levittäminen 

maahan (morsiamen äidin toimesta), liinalle astuminen, 

lahjojen laskeminen liinan päälle, morsiamen laatimien vöiden 

(pihavyö, roozavöö) antaminen vastalahjoiksi, morsiamen talon 

eli majan tarkastaminen, sisäänpääsystä neuvotteleminen, 

kynnyksen yli hyppääminen, tulijoiden kestittäminen, tulijoiden 

vyöttäminen hyväksynnän merkiksi, istumaan kehottaminen 

("istu noille istuimille, noille paikoille paneuvu, iso kussa ennen 

istui, sekä kantaja kaposen"), sulhasen istuttaminen patjan päälle, 

morsiamen suvun tervehtiminen ("terve terve neion heimo, 

kaposen kallihit omaiset"), morsiamen hiusten sukiminen ja 

palmikoiminen, morsiamen pään peittäminen huivilla, morsiamen 

hakeminen aitasta ("avaimet meille antakatte, ottimet ojentakatte, 

avaimia anna ette, oven pienet pieksänemme, saranoilta 

saattanamme"), oven auki lahjominen ("alene aukko, ylene hirsi, 

astua sa veljen anna, käyä käpykypärän"), kaasikkeiden sanat 

("pakoon soua sorsaseni, lennä suvilintuseni, mehiläisten luoksi 

lennä, kimalaisten kerhosehen, siellä laulu lintusena, kuku lailla 

käkösen, soua siskoisi seasta, natojen vihaisten luota, pakoon 

sulhon partten alle"), sulhasen käden laittaminen morsiamen 

huivin alle, käteen tarttuminen, sulhasen kiertäminen kaaseiden 

laulaessa ("hyvä on nyt meiän mieli, hyvä mieli kevyt kieli, 

soreimman sulho otti, kelvoimman keskestä toisten"), parin 

johdattaminen taloon (käsi kädessä), parin istuttaminen vierekkäin, 

tarjoilujen "moittiminen" (kunnes pari antaa toisilleen suuta), 

vaniken (neidon nauha) ja liniken (vaimon päähine) asettaminen 

lautaselle ("otatko valkean vaniken, vaiko liina sa liniken"), 

vaniken heittäminen uunin päälle, liniken laittaminen poveen, 

yhessä syöminen, morsiamen suvun kutsuminen vastavierailulle, 

morsiamen laatimien vöiden ja liinojen kiinnittäminen 

ajoneuvoihin, morsiamen vanhemmille ja suvulle kumartaminen, 

lähtöleivän leikkaaminen vakanaisten laulaessa ("mene tiesi 

tervehenä, tulkoon luoja luokillenne, vakataatto valjaillenne"), 

sulhasen talolle matkaaminen, morsiamen nostaminen ajoneuvosta, 

kintaiden ja liniken ojentaminen sulhasen vanhemmille, lahjojen 

laskeminen oviaukoille ja pysähdyspaikoille, taloon astuminen 

käsi kädessä, parin istuttaminen pyhään nurkkaan, viitan 

nostaminen morsiamen päältä, morsiamen lakin poistaminen, 

liniken sitominen päävyöllä morsiamen niskaan, tulijoiden 

kestittäminen, kälyjen ja natojen tanssittaminen, tanssista 

kiittäminen lahjoin, aittaan siirtyminen, sulhasen äidin laatiman 

aterian nauttiminen, oljista kyhätyn vuoteen suojaaminen taioin, 

yöpyminen, kolmanteen hääpäivään herääminen, morsiamen 

tutustuttaminen uuteen pihapiiriin, uuninsuun ja kiukaan 

lahjominen, morsiamen vakan tuominen, morsiamen sukulaisten 

kestittäminen, ruuasta "kieltäytyminen", morsiamen vaatiminen 

näytille ("onko entisensä"), morsiamen esiin tuominen, yhessä 

syöminen, lahjojen vaihtaminen, sulhasen suvun kiittäminen 

("hyvä rahvas hyvä ruoka, hyvä perhe hyvä pito, teiän ruoka meiän 

rahvas, meiän perhe teiän pito"), vakarahvaan poistuminen, 

heimopäivän viettäminen sulhasen suvun kesken, syöminen, 

juominen ja tanssiminen, morsiamen kylvettäminen (viedään 

saunaan reellä), hääleivän poistaminen pöydältä ja häät päättävä 

morsiamen lantioliinan riisuminen.

267. morsianta noutamaan lähtevät sitovat vyötärölleen 

kauniisti kirjaillut liinat (käsipaikat).

268. uutta kuuta ja pihlajanmarjojen aikaa pidetään 

suotuisina häiden järjestämiseen (syyshäät).

269. komineidon isä pyytää sulhaselta hiomakiveä 

ennen neidon ulos tuomista.

270. sana sulhanen tarkoittaa sulavasanaista, lempeää 

ja hyvää (vrt. sula, sulka).

271. morsiamen luovutusmenoihin kuuluu maakiven 

ympäri taluttaminen sanoin "olemme antaneet tervehenä, 

käsi ja jalka tervehenä, silmä tervehenä".

272. nenetsien häihin kuuluu alustava vierailu neidon 

vanhempien luona, vanhempien kanssa neuvotteleminen 

(nuorukaisen odottaessa ulkopuolella), vanhempien 

kutsuminen vastavierailulle, nuorukaisen perheen kodalle 

saapuminen, neidon vanhempien kestittäminen, neljän 

poron sitominen pareiksi (kaksi hirvasta ja vaadinta), 

poroparien peittäminen punaisella kankaalla, kellon 

ripustaminen ajoporon kaulaan, porojen taluttaminen 

kodan ympäri (kolme kertaa), porojen valjastaminen 

nuorukaisen reen eteen, neidon kodalle matkaaminen 

(nuorukaisen reen johdolla), kodan ympäri ajaminen 

kolmasti, kodan taakse pysähtyminen, seurueen 

kutsuminen kotaan (nuorukaisen odottaessa reessä), 

poron uhraaminen, yhessä syöminen (nuorukainen 

ruokailee reessä), nuorukaisen saattaminen kotaan, 

nuorukaisen seurueen asettuminen neidon perhettä 

vasten (tulen kahta puolta), nuorukaisen asettuminen 

neidon perheen puolelle (neidon oikealle puolelle), 

nuorukaisen puhemiehen asettuminen parin jalkojen 

juureen, juoman tarjoaminen parille puhemiehen 

välityksellä (nuorukainen juo puolet ja tarjoaa loput 

neidolle), uhratun poron syöminen, sydämen tarjoaminen 

parille, yöpyminen, nuorukaisen perheen kodalle 

palaaminen, kodan ympäri ajaminen kolmasti, neidon 

taluttaminen kotaan (nuorukaisen äidin toimesta) ja 

vieraiden kestittäminen ("kunnes ruokaa ja juomaa 

riittää").

273. nenetsit pystyttävät hääkodan kahdesta tavallisesta 

kodasta.

274. nenetsineidon poronnahkapukuun ommellaan 

punaisia, keltaisia ja sinisiä kirjailuja (otsalle ripustetaan 

kaksi sinistä helminauhaa).

275. karjalaisen parin syliin tuodaan kuusenoksia 

sanoin "mi oksia se lapsia, mi havuja se vuosia" 

(kuusen kasvusta ennustetaan parin onnea).

276. saamelaissulhasen tulee painaa nenä ja suu neidon 

nenää ja suuta vasten.

277. udmurttimorsiamen kantamaa vettä maistetaan 

ja pirskotetaan vieraiden päälle (toisen tavan mukaan 

vedestä valmistetaan juomaa ja ruokaa).

278. virolaisiin häihin kuuluu yhteisellä vihdalla 

kylpeminen (vihta säästetään nuoremmille neidoille, 

vrt. naimaonni).

279. obinugrilaiset antavat neidolle mukaan pitkän 

kirjaillun tyynyn ja värikkäästi kirjaillun naisen 

päällystakin (ks. valokuvat).

280. saamelaisneito ompelee miehelleen arvokkaana 

pidetyn talvipuvun (taljapuku).

281. sulhasta kutsutaan osmoksi, osmolaiseksi, 

osmoseksi ja osmaksi (sana tarkoittaa ahmaa ja 

pientä karhua).

282. morsiamen yli heitetään ohranjyviä sanoin 

"kylvän osan, kylvän onnen, omillani lapsillani" 

(heittäjänä sulhasen äiti).

283. vienankarjalaisiin häihin kuuluu iltalahjojen 

eli kostintsojen antaminen antilaan perheelle (häitä 

edeltävänä iltana, kaksi sisäkkäin kiedottua nyyttiä), 

lahjojen vieminen aittaan, sulhasjoukon poistuminen, 

antilaan talolle palaaminen seuraavana päivänä (aiemmat 

vierailut yöaikaan), sulhasjoukon ohjaaminen pirtin 

peräosaan ("perätsuppuh"), antilaan saattaminen aitasta 

tsiilahaisten eli nokkostyttöjen johdolla, verhon vetäminen 

antilaan ja sulhasjoukon väliin, antilaan taluttaminen 

verhon taakse, verhon "vartioiminen" poapon toimesta 

("täst että valkeitta rahoitta peäse"), poapon lahjominen 

hopealla, antilaan tuominen esiin (vanhemmat sisaret ja 

tädit), antilaan letin juuresta pitäminen (nuoremmat sisaret), 

pirtin keskihirren lähestyminen askel kerrallaan, sulhasjoukon 

houkutteleminen ("teäm pitäy tällä puolen tulla kun on teilä 

teältä soalis soatava"), lattian keskellä kohtaaminen, 

lahjojen asettaminen antilaan ja sulhasen käsivarsille, 

lahjojen puisteleminen ("puissalla puissalla sitä paitoa jottei 

vaim mitänä ole pahoa"), parin kumarrukset, lahjojen 

vaihtaminen (paita ja kostovaate), antilaan taluttaminen 

aittaan, antilaan kassan levittäminen (sisar tai moamo), 

sulhasen käynti aitassa, antilaan piiloutuminen neitojen taakse, 

sulhasen arvuuttaminen ("onko tämä siula tulova"), 

sulhasjoukon poistuminen pihalle, pirttiin palaaminen 

("kuin ei oltaisi nähty aikoihin"), sulhasjoukon tervehtiminen 

("tuokoa tulta tuohuksella, vävyni väki tuluo"), lahjojen 

vaihtaminen, antilaan istuttaminen sulhasen viereen, 

jaloille polkeminen, antilaan hiuksista vetäminen, tukistajaa 

"pakeneminen" ("ethän sitä tukista vejä"), sulhasjoukon 

kestittäminen, lahjojen kerääminen antilaan sukulaisilta, 

lahjojen vaihtaminen sulhasjoukon kanssa (luotalahjat), 

pihalle poistuminen, pirttiin palaaminen ("kuin ei oltaisi 

nähty aikoihin"), antilaan perheen tuntemuksien tiedusteleminen 

("mitein ne asiat mänyö, onko asiet entiselläh"), antilaan 

perheen kutsuminen vastavierailulle ("tulkuo kostih meäl 

luoksi ta tuokua omahiseh ta sukulaiseh"), omastelussa eli 

kosteissa käyminen, kohtelusta kysyminen ("mitein sielä 

omassettih ta kuin kostitettih ta piettihkö teitä sielä hyvänä"), 

antilaan hakemiseen valmistautuminen, hakumatkalle 

lähteminen, jäähyväisitkujen itkeminen, synnyinkodin 

hyvästeleminen, ilmansuuntien kumartaminen turkin päällä, 

antilaan pyöräyttäminen, antilaan hiusnauhojen "sovittaminen" 

itkuja itkien ("missä on kuvoajaiseni kujin nuorin kuklamarja, 

kujin nuorukkaiset kuklanimyöni, voi vakavasti valtivoija, 

miuv vallan nuorukkaisie vaklonimysieni"), nauhojen 

luovuttaminen nuoremmille sisarille tai sukulaistytöille, 

antilaan kierrättäminen pölkyn ympäri ("myötähpäiväh ta 

vastahpäivöä"), antilaan istuttaminen pölkylle, antilaan 

hiusten sukiminen moamon johdolla ("vuota mie haikievartuoni, 

halun nuorukkaiselta hautomaiseltani, haluj jälkimäiset kertaset 

hautalieminöisie, hallattomin kätysin harjoalen"), antilaan 

hiusten palmikoiminen, irronneiden hiusten talteen ottaminen, 

antilaan pukeminen rätsinään, kostoon, peretnikkään, 

kaklapaikkaan ja kintaisiin, pukemisen säestäminen lauluin 

("yks on jalka kenkitelty, toini on kenkitettävänä, yks on käsi 

kinnastettu, toini kinnassettavana"), taikakalujen laittaminen 

antilaan kintaisiin, helmikoristeisen nuorikon lakin (sorokka) 

asettaminen antilaan päähän, häävirren ("lenti kokko") 

laulaminen lakittamisen aikana, lakitussanojen lausuminen 

("lakki peäh ol laitettuna, ajatusta annettuna, huolta peähä 

hoivattuna, nyt ov valmis valvattimes, valmis valvateltavaises"), 

antilaan peittäminen huivilla, rinkeleiden laittaminen kauluksesta 

sisään, sulhasjoukon ohjaaminen pihalle ("pois pojat, ulos urohot, 

pihalle pitimmät miehet, nyt ov valmis valvattina, valmis 

valvateltavana"), antilaan huivin alle kurkistaminen, antilaan 

taluttaminen pihalle (isä ja veli), sulhasen ojentamaan liinaan 

tarttuminen, antilaan pyöräyttäminen, huivin alle kurkistaminen 

("katso onko omas"), pirtin orren kopisteleminen, pirtin 

lahjominen myötämieliseksi ("ei peässä tsikkuo"), 

antilaan pölkyn potkaiseminen neitojen toimesta ("jotta heilä 

lempi nousiis"), moamon istuutuminen pölkylle ("kunne miun 

oimun nuorukkaini osramarja ottamaiseni on oimun koalateltu"), 

moamon lahjominen ("heitä pois itkus"), neuvokkivirsien 

laulaminen, parin varaaminen kepin, kirveen ja palavan päreen 

kanssa ("aijar rautaser rakennan, teräksisem pisson pissän, 

moasta soahe taivoseh, taivosesta moahe soahe, tsitsiliuskoilla 

sitelen, keärmehillä keännyttelen"), päreen heittäminen parin yli, 

antilaan nostaminen rekeen, antilaan suvun kutsuminen 

myötämänijäisiin, kädestä pitäminen matkan aikana, antilaan 

huivin raottaminen kosken kohdalla, tielle asetetuista esteistä 

selviäminen (lahjoja antamalla), sulhasen talolle saapuminen, 

tulijoiden "kummasteleminen" ("otetahko näitä vasta"), 

ohranjyvien heittäminen parin päälle ("kylvän kylvöl lapsillani, 

kylvän osan, kylvän onnen"), parin kiertäminen leivän kanssa, 

antilaan huivin raottaminen, liinan laskeminen leivän päälle, 

pirttiin astuminen, päreen takominen pöytään (sulhasen veli), 

tulijoiden istumisoikeuden "evääminen" ("tähän ette mänekkänä"), 

istumisluvan saaminen lahjoin, antilaan huivin poistaminen 

("täss om meän tämäm päivän soalis, tätä myö olemma joukolla 

pyyvetty"), sulhasen suvulle kumartaminen, antilaan ylistäminen, 

tulijaisvirren laulaminen ("kylä vuotti uutta kuuta"), vieraiden 

kestittäminen, parin halaaminen moamon toimesta ("terveh 

poikan nuorem morsiemen keralla"), sulhasen kenkien riisuminen, 

kenkiin piilotettujen lahjojen löytäminen, yhteisellä lusikalla 

syöminen, paria suojelleiden vöiden riisuminen (varovyöt), 

antilaan vetäminen vuoteelle, parin peitteleminen ("eläkkeä 

niir rauhallisesti ta niin hyvässä sovussa jotta vesikänä ei välittsi 

peäsiis"), parin herättäminen lauluin ("nouskoa nuoret, peäskeä 

pienet, jo ov vanhat valviella, ikiloput istumella"), parin 

johdattaminen kylpemään, yhessä kylpeminen ja "vävyn 

tunnussuksen" syöminen ("syyväh joukolla").

284. hääleipien valmistukseen kuuluu kilpaileminen 

(kumpi suku leipoo paremmat), leipien kantaminen 

pään päällä ja leipien asettaminen pirtin pöydälle 

(rinnakkain tai päällekkäin).

285. marimorsiamen pukuun kuuluu sininen 

(vuorimarit) tai vihreä (niittymarit) viitta.

286. mordvalaiset säästävät hääpuvun kuolinpuvuksi.

287. udmurttimorsian istuu uunia vastapäätä 

sijaitsevassa pyhässä nurkassa (arkena suvun 

vanhimman (töro) paikka).

288. savolaisiin lähtöhäihin kuuluu morsiamen talolle 

saapuminen, pöytään istuutuminen, puisten naulojen 

lyöminen pöydän takana olevaan seinään, tulijoiden 

käsineiden ripustaminen nauloihin, naulojen taittaminen 

morsiamen toimesta (toinen mukaan, toinen tuleen), 

sulhasen talolle matkaaminen, parin vieminen aittaan, 

olkivuoteen kaventaminen kaason toimesta (läheisyys), 

vuoteelle käyminen selin (käännetään kasvokkain), 

palttinaisen päähineen sitominen morsiamen päähän, 

parin peitteleminen, kirveen lyöminen vuoteen jalkopäähän 

("kuule tuota"), yöpyminen, palttinapäähineen poistaminen 

ja naidun naisen pellavahunnun sitominen morsiamelle 

(sidottaessa annetaan kevyt korvapuusti).

289. marimorsiamen hapsureunainen pääliina 

koristellaan kaksipuolisella kirjonnalla (liinaa 

pidetään pään päällä).

290. marien häissä paria seuraa pieni tyttö

(vrt. poika).

291. mordvalaisiin häihin kuuluu morsiamen 

saattaminen lähteelle karhuksi pukeutuneen 

miehen toimesta (karhu tanssii lapsen hankkimista 

jäljittelevää tanssia, "karhuun yhtyminen").

292. mordvalaiseen hääpiiraiden leipomiseen 

kuuluu kellojen ripustaminen leipälapion päähän, 

kauniin piirakan pyytäminen uunin haltijalta 

(Kastom-ava), lahjan antaminen haltijalle ja 

piiraiden vetäminen uunista kellojen kilistessä.

293. inkeriläismorsiamen päälle ripotellaan tuhkaa 

ja jäähtyneitä kekäleitä.

294. morsiamen ja sulhasen päälle heitetään peitto 

(molempien tulee jäädä alle, heitetään parin seistessä 

turkilla tai astuessa pirttiin).

295. häätapoihin kuuluu morsiamen peittäminen 

turkilla (häämatkan ajaksi), tulijoiden odottaminen 

turkki jalkojen päällä (sulhasen vanhemmat), 

morsiamen lankeaminen turkin päälle (kumartaa 

vanhemmat ja sukulaisten henget), morsiamen 

kantaminen pirttiin (turkkiin käärittynä), turkin 

heittäminen parin päälle (kättä annettaessa) ja 

parin peittäminen turkilla (kestityksen ajaksi).

296. morsiamen taloon tulevan sulhasen kasvot 

peitetään painamalla hattu syvälle päähän, 

kääntämällä karvalakki nurin tai vetämällä lakki 

silmille.

297. sulhasjoukon pukeutumiseen kuuluu paksut 

karvaiset kintaat.

298. morsian pitää kintaita kotitalosta lähtemisestä 

maaten menoon asti.

299. kädenlyönti suoritetaan kintaat käsissä tai 

takinliepeisiin käärityin käsin.

300. häälahjat ojennetaan kintain, käsivarren päältä, 

lautaselta tai kepin avulla.

301. hääitkuja itketään oikealla kädellä toisen 

kaulasta kiinni pitäen (vasemmassa kädessä 

nenäliina eli kyynelpaikka).

302. häiden ensimmäinen itku itketään syntysille 

eli sukulaisten hengille (morsian johdatetaan 

itkettäessä pirtin naisten puolelle tai pyhään 

nurkkaan).

303. itkuista kiitetään antamalla itkettäjälle 

vastalahja (käsikaunistoinen).

304. sukulaisten hengille itkettyjen itkujen 

jälkeen itketään koko heimokunnalle (jokaiselle 

sukulaiselle erikseen).

305. itkuissa käytetty kyynelpaikka heitetään 

tienpuoleen häämatkan aikana ("ettei miehelässä 

tarvitsisi itkeä").

306. morsianta puetaan häiden aikana hääpukuun, 

arkivaatteisiin ja itkusobiin eli rebusiin (hääpukua 

käytetään iloisempien vaiheiden aikana, hääpuku 

voidaan pukea arkivaatteiden päälle, toisen tiedon 

mukaan vaatteet vaihdetaan vain kerran (ennen 

sulhasen talolle lähtöä), kolmannen tiedon mukaan 

vaatteita ei vaihdeta neidonkylyn jälkeen).

307. häävaatteet valmistetaan ilman ompeleita 

(ompeleet eivät saa tuntua, "ombeluksien 

tundomattomat").

308. karjalaisiin häätapoihin kuuluu antilaan 

taluttaminen aittaan (nahkoihin peiteltynä), 

antilaan riisuminen alasti, sulhasen tuominen 

aittaan, antilaan nostaminen sulhasen polvien 

päälle, antilaan piteleminen, sulhasen poistuminen 

(sanaakaan sanomatta) ja antilaan pukeminen 

uusiin vaatteisiin.

309. antilaan naimattomia ystäviä kutsutaan 

alleiksi (naimisissa olevia sorsiksi).

310. häälahjoja kutsutaan käsisomasiksi, 

olkasomasiksi ja kaklussomasiksi (somaset 

eli päälle puetut lahjat).

311. marimorsiamen pukuun kuuluu helmin 

koristellut rannerenkaat (pidetään tärkeänä

osana pukua).

312. mordvalaisen morsiamen neidonnauha 

sidotaan rannerenkaaseen (morsiamen itkut 

itketään renkaalle).

313. mordvalainen anoppi pujottaa häissä 

morsiamen käteen renkaan sanoin "hopeisen 

rannerenkaan annan sinulle, olkoon kätesi 

vahva".

314. virolaiset järjestävät kosinnan ja häät 

uuden kuun aikaan (uskotaan antavan parille 

onnea ja säilyttävän morsiamen nuoruuden).

315. karjalaiset pitävät uuden kuun aikaa 

parhaana häiden viettoon.

316. "miero vuotti uuta kuuta, lumi tervaista 

rekeä, mie vuotin minjuttani" (häälaulujen

sanoja, talvihäät).

317. "terve kuu, terve kuningas, terve nuori 

naimakansa" (kuu eli uusi kuu, häiden

ajoittajia).

318. mordvalaisella morsiamella on sormissaan 

sormuksia "niin monta kuin on ystävättäriä"

(häiden jälkeen anoppi lahjoittaa yhden lisää, 

uusi ystävä).

319. mordvalaiseen hääpiirakan valmistukseen 

kuuluu tiinun tuominen keskelle huonetta, leipojien 

asettuminen tiinun ympärille, taikinan valmistaminen 

yhessä (yksi puhistaa tiinun pohjan pärekimpulla 

("vahingollisista voimista"), toinen kaataa vettä, 

kolmas kaataa jauhoja, neljäs lisää taikinanjuurta), 

tiinun kiertäminen kolmasti laulaen (vanhin pitelee 

pärekimppua, toinen vesiastiaa, kolmas taikinalastaa) 

ja taikinan sekoittaminen kierrosten välissä (lauluissa 

puhutellaan Kuun ja Päivän emoja).

320. kainuulaiset kutsuvat rukkasten saamista 

ruunanpäässä käynniksi ja veden kenkään 

saamiseksi.

321. kainuulaiset kutsuvat parin yhyttämistä 

"tiaisen valaksi".

322. obinugrilaisiin häihin kuuluu haltijoille 

uhraaminen parin toimesta (huiveja, sormuksia), 

ruokien valmistaminen, haltijoiden kestittäminen, 

perheiden luona vieraileminen, yhessä syöminen 

ja onnen ja terveyden pyytäminen parille (Sänke

-haltijalta).

323. udmurtit hankkivat parille kodinhaltijan 

hyväksynnän nostamalla pöydälle haltijan kuvan 

tai tuohivakan ja suorittamalla haltijalle lupausuhrin.

324. vatjalaiset kutsuvat sulhasta sanoilla peikomeez

(viron peigmees, vrt. peikko).

325. marien häihin kuuluu morsiamen perheen 

tuohitorvien "ryöstäminen" (perheen onnen 

toivotaan seuraavan torvien mukana).

326. "mitäpäine työ kokoelitta yksinkokoisii, 

jouvuttelitta yksinjoukkosii, tuumaelitta 

yksintuumasii, jopa nyt liittoelittokin liittosia, 

jopa nyt solmielittekin suku-solmusia, miunpa 

linnunhaikkasen liitelelläkseni, miunpa 

lapsuhaikkasen lähteelläksi" (hääitkujen kieltä, 

morsian ihmettelee sukunsa kokoontumista 

yhteen).

327. "mitä tuumaisii nyt tuumaelit tusakkahaiselle 

itselleen, tuumaelitko sie tunnin tuumaisii, 

ajattelitko sie päivän ajatuksii, aivoin onnettomaiselle 

itselleen, vai kauppaelitko siä viikon kauppaisii, 

ku et olis tuumaelt pitempäisii tuumaisii tusakkahallen 

itselleen, ku et kauppaeliist kavvempaisii kauppaisii 

miullen kaitoikarkelikkaisellen itselleen" (morsian 

arvuuttelee naimakaupan pituutta).

328. "hoi sie seppo veijoseni, mie tuon tovet sanomat, 

tavos vitjat viijet, kuuvet, kahet, kolmet vyölliskoukut, 

kolmet korvirenkahaiset” (vitjat, koukut ja 

renkahaiset).

329. "Anni tyttö saaren neity, juoksi seppojen pajaan, 

taos miulle viiet vitjat, kolmet korvirenkaat"

(vitjat ja renkaat).

330. "oi sie seppo veikkoseni, tavos miulla viiet vitjat, 

viiet vitjat, kuuet kutjat, seitsemät korvirenkahaiset" 

(häissä käytettyjä koruja).

331. "oi Anni tsikkoseni, tuo paita palttinaini, hipiellä 

hijettömällä, hijen tietämättömällä, tuo koatiet kapuset, 

jotk on kuutamon kutomat, päivyen kesreämät, 

hipiellä hijettömällä, hijen tietämättömällä, tuo sie 

hoahti hallakkaini, peällä paijan palttinaisen, tuopa 

kirjokintahani" (häävaatteiden pukemista).

332. "Anni tyttö saaren neity, tuo taattoni tulinen 

turkki, maammoni panonen paita, ajetaanpa 

kirjakorjin, souetaan punavenehin" (häävaatteina 

vanhempien vaatteita).

333. "tuopa paita palttinaine, emon neinnä ketreämä, 

morsianna huolittama, kirjokynnen kirjottama" 

(emon valmistamia vaatteita).

334. "pani paian palttinaisen, iholle alatsomalle, 

vyötti vyön kullan karvaisen, päälle paian palttinaisen, 

veran äärillä veäksen" (häävaatteiden pukemista).

335. "toi emo soti-somate, pitoloissa piettäväte, 

häissä häilyteltäväte, viititsekse, voatitsekse, 

peä-somihin suorieuve, vaski-pantoih om panekse, 

tina-vöihe tilkitekse, lustuhissa mies lujempi, 

rauta-pannoissa parempi, teräs-vöissä tehtosampi" 

(sulhasen vaatetusta).

336. "sulho, villo vellyvöni, vuotit viikon, vuotas vielä, 

ei ole valmis valvattise, eikä valvateltavasi, vast on 

jalka kenkitetty, toini on kenkiteltävinä" 

(morsiamen pukemista).

337. "ei ole valmis valvattise, eikä valvateltavasi, 

vast on käsi hiemotettu, toini on hiemoteltavina" 

(valvatiksi kutsuminen).

338. "ei ole valmis valvattise, eikä valvateltavasi, 

puoli on piätä palmikossa, toini on palmikoitavana"

(morsiamen valmistamista).

339. "sulho villo velyvöni, jo on valmis valvattise, 

valmis valvateltavasi, pois pojat, ulos urohot, pihalla, 

pitimmät miehet" (häälaulujen kieltä).

340. "kutsuseni, kuuluseni, armas airojalkaseni, 

kutsu rujot, kutsu rammat, sokiet venehin soua, 

rammat ratsahin ajele" (häihin kutsuminen).

341. "kutsuseni, kuuroseni, armas airojalkaseni, 

kävitkö tiehös tervehenä, matkasi alinomana" 

(kutsumassa käyminen).

342. "piettihkö hyvänä tuola, noita kuttsu-vierahie, 

olijako suin sulassa voissa, käsin keäry-kakkaroissa, 

noilla kuttsu-vierahilla, oliko lohta luotasella, 

lahna-kaloa lautasella, noilla kuttsu-vierahilla" 

(hääruokia).

343. "sulho viljon veljyeni, kutsu paita palttinainen, 

isos sulhona pitämä, moamos neinnä huolittama, 

kutsu vyö kullin kuottu, päälle paian palttinaisen, 

kutsu sukat suorijaiset, kutsu turkki tuhat nyplä, 

paijan päälle palttinaisen, kutsu kauhtana utuinen, 

ku on kaita kainaloista, soma suolien kohalta, 

turkin päälle tuhat nyplän" (sulhasen pukemista, 

vaatteet kutsutaan päälle).

344. "tunnen sulhon lähtöväkse, en aina käkieväkse, 

yöt on korjie kohenti, päivät loati laipivoita, 

jopa nyt sulho suorieuve, moan valivo valmissakse, 

pilkos puuta kallivolla, kirvehen kiveh koskomatta, 

kasan kalkkahuttamatta" (sulhasen valmisteluja).

345. "assu hanhen askelih, taputa tavin jaloilla, 

toaton soamia pihoja, vellen vesto tanteria" 

(morsiamen liikkumista).

346. "kenempä väki tulee, vävyni väki tulee, 

ei ole vävy eillimmäinen, eikä vävy jälkimmäinen, 

vävy on keskellä väkeä" (vävyn paikka

hääkulkueessa).

347. "vävyni väki tulouo, vävyni on väki väkövä, 

niin on väki hallaakassa, kuin om mettsä huutehessa, 

tuntu tuomi muista puista, vävy muista vierahista, 

ei ole vävy iellimpänä, eikä vävy jälkimmäini, 

väv on keskellä väkie" (vävyksi kutsuminen).

348. "piikaseni, pienueni, tuo sie tulta tuohisella, 

tempaopas tervasella, jotta näen vävyni silmät, 

sinisetkö vai punaiset, vainko vaahen valkevuuet" 

(vävyn silmien tarkastaminen).

349. "piikaseni, kaunoseni, issutas vävy tupahe, 

selin seinäh on siniseh, kohin hyväh rahvahase, 

piikaseni kaunoseni, tuo sie tuopilla olutta, 

kanna kaksi korvasella, uuven vävyn juotavakse" 

(vävyn istuttaminen).

350. "mist on saatu saajanainen, ilmalta heleä heinä, 

maalta marja mantsikkainen, kaksin joutsenet joella, 

sukkaset on saajannaisen, kaksin hanhoset haolla, 

saappahat on saajannaisen" (saajannaisen 

pukeutumista).

351. "mist on otettu ollallinen, kylän onni oloallissa" 

(morsiamen molemmin puolin istuvat olalliset,

kylän onnen edustajia).

352. olallisten toimiin kuuluu lakin ottaminen 

sulhasen päästä ja ripustaminen pirtin peräseinässä 

olevaan naulaan ("perheen jäseneksi").

353. "pois pojat, ulos urohot, pihalla, pitimmät 

miehet, kansa kaikki, kartanolla" (sulhasjoukon 

poistuminen pirtistä).

354. "kylä vuotti uutta kuuta, miero päivän 

nousentoa, mie vuotin veioani, veioani, minnoani, 

ken tämän toen valehti, veion tyhjin tulleheksi, 

ratsun jouten juosseeksi" (veijon tuoma minna

eli miniä).

355. "veikko tuli, vesi läikky, ratsu juoksi, 

maa järähti, telat tervaista venettä" (veikon

saapuminen).

356. "jo tunnen kyselemättä, arvoan anelematta, 

ompa minun veiollani, ompa sotka suojassansa, 

maata helmanen malassa, helmat hietoa vetävi, 

nossattajasi hyvyyteen, astuttajan armauteen"

(sotkaksi kutsuminen).

357. "sirahuta sirkut silmät, meiän siika järvilöille, 

luo sie luovut silmät, meiän lohi järvilöille, veljen 

vesto penkerille" (morsiamen saapuessa).

358. "kylä vuotti uutta kuuta, miero nuorta 

morsienta, miepä vuotin veijojani, veijojani, 

minnojani, katon on veneh vesillä, satalaita 

lainnehilla, mies puhas perässä purren, mies 

puhas nenässä purren, kesell on kesäreponi" 

(veneellä hakeminen). 

359. "morsien, sisaruoni, lukulehti, lakluoni, 

nouses ilman nostajitta, ylene ylentäjittä, 

hos on nuori nostajasi, vihanta on ylentäjäsi, 

puolell on punakeräni, toisell on vihanta virpi, 

pane jalka jalakselle, toinen poikki puoliselle, 

assus hanhen askelilla, taputas tavi jaloilla"

(rekeen nouseminen).

360. "morsien, sisaruvoni, kapolehti, lakluvoni, 

pole jalkahas portahalla, toini rannalla rapova, 

nisat nuoret notkuttele, varsi kaunis koaruttele, 

kuin on tuores tuomen latva, eli kasvaja kataja, 

assu hanhen askelilla, taputa tavin jaloilla" 

(morsiamen liikkumista).

361. "annapa itse kyselen, tulovalta veijoltani, 

saitko neijen, voitko linnan, vain assuit anopin 

sillan, söitkö lohta luotaselta, lautaselta, luotoselta, 

ainuvon anopin koissa, oliko suu sulassa voissa, 

käsin keärinkakkaroissa" (hääruokia).

362. "sulho, viljon veljyeni, oliko olut ostamaton, 

mesi markoin maksamaton" (hääruuat ja juomat,

itse valmistettuja).

363. "kuus oli kullaista käköstä, vempelissä 

kukkumassa, seitsemän kevätotusta, länkilöillä 

laulamassa, kovin on koriet korjat, korjas ov viel 

korilempi" (hääreen koristeluja, vrt. haltijoita).

364. "sulho, viljon vejojani, terveheinkö ties kävite, 

onnises myöteh matkasit, saitko sen, kuta käkesit, 

kolmin vuosin kossottuse" (häämatkan jälkeen,

neidon hakeminen).

365. "sulho, viljon vejojani, levititkö neijoillemme, 

liinavuottiet somaset" (sulhon toimia).

366. "sulho, villo veijuvoni, saitko sie sen, kun käkesit, 

vuosin kaksin katsottuse, vuosin kolmin kossottuse, 

ikäs kasvateltavase" (sulhon puhuttelemista).

367. hääpari ohjataan seisomaan rinnakkain niin 

että vasemmat jalat koskettavat toisiaan ja kädet 

ovat toistensa ympärillä (toisaalla kiinnitetään yhteen 

neuloilla, olalta, lanteilta ja jaloista).

368. "miss on sulho suoritettu, moan valivo valmistettu, 

tuola kiukoan kivissä, palavoissa poateroissa"

(sulhassauna).

369. "miss on sulho suoritettu, moan valivo valmistettu, 

kolmen koivun juuren alla" (sulhon valmisteluja).

370. "tuo miula tuliset turkit, ukkoni tuliset turkit, 

veljellisiksi varoiksi, tuo miula panuset paijat, ämmöni 

panuset paijat, tulisikse turvikseni" (isovanhempien 

vaatteisiin pukeminen).

371. "mie susiks, mie karhuks, muut kaikki lampahiks" 

(morsian sulhasen taloon astuessaan).

372. "mie hukkana huiskamah, karhuna kahajamah" 

(morsiamen voimasanoja).

373. "tupa tämän tuumakka, laki tämän lausukaa"

(morsian tuvan lakeen katsoessaan).

374. "laajin liiton kuun ta päivyen keralla" 

(omien liittojen vahvistajia).

375. "oi sie pissyin sissoistani, hellin heimoistani, 

tuo sie tulta tuohisella, tervasella tempovale, 

näkisin vävyni silmät, elä tuo tulta tuohisella, 

tervasella tempovale, tuoh on tuli rämäkkä, 

savu musta tervaksini, savustuu vävyni silmät, 

tuo sie tulta tuoheksella, vahasella valkieta, 

jopa näin vävyni silmät, ei ole siniset, ei punaset, 

vain on voahen valkeuiset, meren kaislan 

kainehuset" (vävyn silmien tarkastaminen).

376. "juotapas vävyn poroja, herasista hettejistä, 

läikkyvästä lähtehest, alta kusen kukkalatvan, 

alta hempehen petäjän" (vävyn porojen 

juottaminen).

377. "issuta vävö kotahan, selin seinähä sinisee, 

kohin hyviä heimojasi" (vävyn istuttaminen

kotaan).

378. "viel on lohta luotasella, uuven vävyn syömisekse" 

(vävyn syöttäminen).

379. "sulhokaini, nuorukaini, miehen kanta kaunokain, 

ellös meijän neitoistana, ellös sie pahon pitähö, elä ana 

anopin lyä, eläkäi apen torua, seiso seinänä ejessä, 

pisy pihti puolisena, siin virsi kullaksena, toitse peähä 

panaksena" (sulhasen neuvokkilauluja).

380. "äsken neiti annetah, maan kuulu, veen valio, 

kuin saat suuren suomushauin, anopille antehix" 

(anopille anteheksi, häälahjoja).

381. "sulho, villo veljyeni, ota ruskie rebone, 

iellä tietä koalomahan, jälelläs on juoksomaaha, 

oikielle olallasse, vasamelle puolellasse, sulho, villo 

veljyeni, ota valkie jänöne, iellä tietä koalomaha, 

jälelläs on juoksomaahe, oikiella olallasse, vasamella 

puolellasse, sulho, villo veljyeni, ota valkie joutsen, 

iiellä tietä koalomaan, jälelläs juoksomaan, oikialla 

olallasse, vasamelle puolellas" (repo, jänis ja

joutsen).

382. "kuules teälä kuin sanotah, kielin toizin 

kerdoallah, ota ruskia orava, iellä tiedä juoksomaha, 

ota valgia jänöne, jälelläs on juoksomaha" 

(häihin kutsuttuja suojelushenkiä).

383. "morzien, sizorizene, emon lapsi, lagluone, 

nouze ilman nostamatta, ulene ylendämättä, 

nouze nostajas hyvyten" (rekeen nouseminen).

384. "morzien sizorizene, emon lapsi lagluone, 

assu hanhen askelilla, taputa taven jaloilla, 

pih on asselda pitembi, kynnys hirttä korgiembi" 

(morsiamen askel lyhenee eli "vaikeutuu"

kotoa lähdettäessä).

385. "sulho villo vellyöne, käytkö ties on tervehenä, 

azies ani hyvänä" (sulhasen tervehtimistä).

386. "sulho villo vellyöne, issuitko isännän tsupun, 

assuitko anopen lauvan" (tsuppu=peränurkka, 

lauta=lattia, liittoa vahvistavia toimia).

387. "moammojoni, kantajoni, pane kyly lämmä, 

miuä lähten naimah" (sulhassaunan lämmittäminen).

388. "maammongoine, kandajoine, tuos on paida 

pellervöine, itshes neitshuna kesrättygö, itshes 

neitshuna ommeldugo, maammongoine, kandajoine, 

tuos kuadjieset kangahiset, itshes neitshuna kesrättygö, 

itshes neitshuna ommeltugo, maammongoine, 

kandajoine, tuos on kauhtan kangahine, itshes 

neitshuna kesrättygö, itshes neitshuna ommeltugo" 

(äidin neitona valmistamat häävaatteet).

389. "Lemmingäinen lieto poiga, tuli äidin armollah, 

kysy äidiltä luba, jottah saisi naista, mielellistä morsioa" 

(äidin luvan pyytäminen, vrt. isän).

390. "kuulu suolta suksen eäni, kangahalta reen 

kabina, kaunot sulhot kangahalla, suitset seitset vyön 

tagana, kuin on suitset seitsellähä" (sulhasjoukon 

liikkumista, talvihäät).

391. "mistä tunnet vävyn väex, tunnus puista, 

tunnus maista, tunnus virpi vierahista" (tuntuu 

puista, tuntuu maista).

392. "vuota kaccon vävöistäni, onko iellä vai 

jälellä, vävöi on kessellä vägie" (vävyn paikka

hääkulkueessa).

393. "vävöi on piätänsä pitembi, korvallista 

korgiembi, vävön suapka sambsattain, puhki 

pilvien puhuu, läbi meccän läiköttää" (suapka

=sulhasen taianomainen talvilakki).

394. "vuotas, katson vävöjäni, valgie vai punane, 

tuogoa tuli tuohuksinen, temmelgöö se tervaksinen, 

roiguo tuli ruohtiminen, paras tuli on paisseksinen, 

valgie vahanen tuli, vävön silmät vallottaa" 

(vävyn silmien katsominen).

395. "tuogua tulda tuohuksessa, vahazessa 

valgiassa, vuottas katson kaiken kanzan, niin on 

kanza hallakassa, kuin om mettsä huudehessa" 

(sulhaskansan katsominen, talvihäät).

396. "pois pojat, ulos urohot, pihalla, pitimmät 

miehet, jo on neido neijoissa, talon tyttö taijoissa, 

jopa viijäh pihoillah, siellä varatah hyvästi, 

ole mändyö kuuluisambi" (neidon taikominen

pihalle).

397. "morsien, sisoriseni, pole jalka jalaksella, 

toinen maalla puhtahalla, alemma kumartaminen, 

hyvän lahjan loaadiminen" (reestä nouseminen).

398. "minna tuli, miero liikku, veijo tuli, vezi läikky, 

nouzes, sotka, soudimesta, kanahoaba koarimesta" 

(veneestä nouseminen, vrt. talvi ja kesä).

399. "polles jalga pordahalla, toine siirrä sillam peällä, 

nouzes ilmain nostajitta, ylene ylentäjittä" (kynnyksen 

yli astuminen, rajatilat).

400. "joka ukon jyryn rikkoo, se tämän parikunnan 

rikkoo" (ripustettaessa maata ja ukonkiveä sisältävät

pussit parin kaulaan).

401. "työnnän torven taivahalle, pillin pilvillä ylennän, 

poikiani naittaessa" (tuohitorvien soittaminen).

402. "sulho, viljoveljyeni, käytkö tuohon kuin käkesit, 

miks olit viikon viivyksissä, kauan ajan kaoksissa, 

levititko pystystiinan, asuitko anopen lauan, istuitko 

isännän tsupun, söitkö lohta luotoselta, puhtahalta 

purtilolta" (sulhasen toimia morsiamen luona).

403. "oigie annizeni, mie panen omani haldien 

siulas peäl, kaikkie suurimman" (luovutettaessa 

suojelushenkeä tyttärelle, annetaan tukku emon 

hiuksia, laitetaan makaamaan kynnykselle ja 

kävellään ylitseen, luovutetaan ennen sulhasjoukon 

saapumista).

404. "mitkä urohet kut soutaa, myö oomma miehet 

metsän käyjät, ettö ole työ miehet metsän käyjät, 

työ ootto miehet sulhomiehet, empä ole myö miehet 

sulhomiehet, myö olemma miehet kalan saajat"

(veneellä saapuvat sulhomiehet).

405. "täheksi taivoseen lennän, sie lennät täheksi 

taivoseen, mie haukkana jälles lennän, minä menen 

kiiskoiksi mereen, mennet kiiskoiksi mereen, 

mie haukena jälles tulen" (häälaulujen kieltä,

vrt. noitien taistot).

406. hantien häihin (maj, moj) kuuluu neidon 

perheen luokse matkaaminen, poron uhraaminen, 

haltijoiden kestittäminen, yhessä syöminen, 

yöpyminen, nuorukaisen perheen luokse 

matkaaminen, taikojen tekeminen matkan varrella 

(neito hyvittelee haltijoita), poron uhraaminen 

nuorukaisen luona, haltijoiden kestittäminen 

ja yhessä syöminen.

407. hantineito vierailee häiden alla salaa naisten 

pyhässä paikassa (saworki lat, sammakon paikka), 

tekee taikoja ja valitsee puolison saatujen enteiden 

mukaan.

408. hantien häitä edeltävät lukuisat neidon 

perheen luokse tehdyt kosiomatkat (häät=matkoista 

viimeinen).

409. "annapas, eukko, tyttäresi, miulle miehelle hyvälle" 

(äidiltä pyytäminen).

410. "tuotiinpa neitonen tupahan, sisäreksien on 

sivuitse, kälyksien on kainaloitsi" (sisaret ja kälyt,

häät=sukujuhla).

411. "ennen käimmö muina vierahina, nygöi tulimmo 

sulhaziks" (häitä edeltävät vierailut).

412. "huolevat on meiän urohot, tullah tulipäreellä, 

kuletahan kuutamalla" (kuutamolla liikkuva

sulhasjoukko).

413. "kahten puut, kahten petäjät, kahten ilman 

lintuisetkin, kahen kengät penkin alla, kahen rukkaset 

sopessa, kahen huonehen kaunistavi, kaunistavi, 

valmistavi" (yhytyssanoja).

414. "teille häitä, meille häitä, juoaksemme neion 

häitä, toisen kerran sulhon häitä" (neion häät 

ja sulhon häät, vrt. lähtö ja tulo).

415. "minä olen miesi yksinäinen, yksinäinen, 

pikkarainen, yksinäin on ilman lindu, kaksinain on 

muan madone, mie vain yks olen yksinäinen, 

hot yksin yrittänenkin, yheksin yritetähe, 

hot kaksin kavahtanenki, kaheksin kavahtetahe" 

(häälaulujen kieltä).

416. hääyön tapoihin kuuluu koivuhalon laittaminen 

tyynyn alle ja vuoteen kiertäminen kirveen kanssa 

sanoin "pie voan haltiita hyväs sovus, anna rauhoa 

ja terveyttä".

417. häihin laadittu piirakka leikataan puoliksi

ja tarjotaan palat morsiamelle ja sulhaselle sanoin

"yhtee yhystykkää, kiinni kitkeloitukaa".

418. marien häihin kuuluu morsiamen huivin 

kuljettaminen koivulehtoon, kulkueen säestäminen 

soittimin ja huivin ripustaminen koivunoksaan 

(kulkueeseen osallistuvat miehet kävelevät takaperin

(vrt. alkujaan naisten kesken), huivin kirjailuissa 

kuvataan morsiamen elämää).

419. mansien 3-päiväisiin häihin kuuluu neidon 

luokse matkaaminen juotavien ja syötävien kanssa 

(ayi-puri, neidon uhri), poron uhraaminen, 

yhessä syöminen, kotiin palaaminen, neidon 

suorittama vastavierailu (man-ne-puri, miniän

-paistettu-uhri), nuorukaisen perheen kestittäminen 

(lihaa, leipää, juotavia), neidon perheen luokse 

palaaminen, neidon suojelushaltijalle valmistettu 

paistouhri, nuorukaisen luokse palaaminen, 

nuorukaisen suojelushaltijan viihdyttäminen neidon 

toimesta, neidon vanhempien lahjoittaman poron 

uhraaminen ja juhla-aterian valmistaminen 

(miniän-uhri-ateria).

420. "virpi pirtin kannen päälle, neitonen nojahan 

virven, yrkä neion kainalohon" (virpi=häämenoissa 

käytetty salko).

421. sanalla yrkä tarkoitetaan sulhasta ja miestä 

(viron ylg / ylgäv), kosijaa, sulhasta ja naimisissa 

olevaa miestä (saamen alhke / irge), poikaa, miestä 

ja poikamiestä (marin eryo / erye / py-eryo) ja 

miestä ja puolisoa (unkarin er / ferj).

422. "siitä laijan latjaeli, sukapäitä sulhasia, sukapäitä, 

vaskivöitä, laian kaksisen latjaeli, tinarinta neitosia, 

kultakassan kantajia" (sulhasten ja neitojen

vaatetusta, suka=kampa).

423. "hyvä mutso, kaunis mutso, se on kullalla 

kukittu, hoppeella huoliteltu, notkahuta nuoret 

niskat, heitä seiposet selästäs" (mutso=morsian, 

nuori vaimo).

424. "mutsoi on metsällä itköö, kaunis naine 

kasseksessa, mitä itket, mutsoi raukka" (metsän 

hyvästeleminen, vai koti-ikävä).

425. "hyvä mutso, kaunis mutso, mutso valkian 

verevä, hyvä olet otettaissa, hyvä viikon viipyessä, 

oivan luonna anoppinsa" (mutson lauluja).

426. "ellys, ellys, tyttöseni, sulhohon ihastua, 

eikä sulhon suun pitoon" (neuvokkilauluja).

427. "katon suuta sulhaiseni, muotoa mukaiseni" 

(suuta ja muotoa).

428. "elä sulhoh ihastu, eikä sulhon suumalohon, 

katso sulhon suupitohon, luote silmän luontehesen, 

sulovastiko suun pitävi, luopiko silmät luopusasti" 

(tarkkaan katsotut sulhot).

429. sulhas-sanaa yhistetään sanoihin sula (lempeä, 

rakas), suloinen (mieluisa, sulosanainen) ja suu 

(suulas, sulosuinen).

430. "lenti kokko koilta ilmoin, havukaine halki taivon, 

liiteleksi, loateleksi, ken on sullilta sulavao, ken on 

hieno heyheniltä, Anni on sullilta sulavin, Anni hienoin 

hevheniltä" (sulhasta verrataan kotkaan, sulhainen

=sulkainen).

431. "soittiit miehet naimattomat, soittiit nainehet urroot" 

(miehestä urooksi).

432. "vellokkene, kullakkene, älä ota enne naista, 

enne ku mie kasva kaasekseis" (sisko veljelleen, 

kaason iästä).

433. hantien häihin kuuluu terveyden, onnen ja pitkän 

iän pyytäminen luojahenki Numilta (parin toimesta,

häiden lopulla).

434. "kaik ois sinu sukusi koos, sekä ystäväisyhes" 

(suku ja ystävät).

435. "kenen häitä häilätähän, kenen pietään pitoja, 

pojan häitä häilätähän, tytön pietään pitoja" 

(häitä eli pitoja).

436. "mie ku nousen kiukual, helmat lieskua levitän" 

(kaason toimia).

437. "itke, neito, naitaessa, vierettele vietäessä, ko et itke 

naitaessa, vierettele vietäessä, sit itket iijjäis kaiken, 

ajan kaiken kaikattelet" (itkujen tarkoituksesta).

438. "siis mä toivotan totella, pariskunnallen 

parasta, syvämestä syttyneestä, päivä teille 

paistakohon, pimiäs pohjosesta, ilo ihmisten 

ihana, teitä täällä täyttäköön, mielipahat 

painelkoon" (parin onnittelusanoja).

439. "terve maa, terve manner, terve lämmin, 

terve uuni uhkuvainen, terve maan haltia, 

terve talon haltiat" ("sillo kun morsian tuotii 

talloo häissä, kun se ensi kerra lask jalkase 

pihalle").

440. selkupit pitävät kangasta (liptik) pakollisena 

häälahjana (kotivalmisteisia nokkoskankaita).

441. selkuppien häihin kuuluu liinan (qampi) 

ojentaminen sulhaselle, neidon ympäri kulkeminen 

liinan kanssa, parin istuttaminen vierekkäin, 

parin peittäminen liinalla ja liinan ojentaminen 

neidon äidille.

442. selkupit pitävät vierekkäin istumista liiton 

vahvistavana toimena.

443. saamelaisiin häätapoihin kuuluu 

"poronsarvien" valmistaminen (jonoon asetettuja 

ruokalahjoja).

444. hantit vaihtavat häissä samanarvoisen määrän 

lahjoja ja ruokailevat kummankin perheen luona 

(tasapuolisuus).

445. hantit esittävät häissä tarunomaisista urhoista

kertovia lauluja (lauletaan vain tärkeimmissä 

tilaisuuksissa, vrt. vain talvella).

446. "se ei hyveä oavua jos häämatkal käärmen näk" 

(häämatkan tapahtumista ennustaminen).

447. "kuv viimestä veroa syötiin sitä akampuuroksi 

sanottii" (veroa eli ruokaa).

448. "meä sai mummolt alusloime morsijantavaraks" 

(makuusijan päälle asetetun kankaisen peitteen).

449. "antaeset ne oli ne kemut jotka piettiin morsiemen 

kotona ja häät piettiin suluhasen kotona" (antaiset 

ja häät).

450. "jonse häissä o antamista saa hävetäl lopun ikäänsä" 

(häälahjojen merkityksestä).

451. "jot ol tyyn elonkerta niillä" (katettiin hääpöytä 

hiljaa, häät yhteydessä parin onneen).

452. "kahekymmene vanhana enemittäi männiit naimisii" 

(naimaikä).

453. "eno akka ensimäine, täti tytär toine" (kaaso,

lähisukulaisia).

454. "ja morsian kuka ol arkaluantonen niin se itki 

ja kaulo äitiäh ja siskojah" (oikeat itkut, 

vrt. kotoa pois lähteminen).

455. "appi ja anoppi pantii rahile ja nostettii" 

(häätapoja).

456. "ku erohuttuu syötii jysäht kurikka salvamee" 

(häiden päättymisen merkiksi).

457. "kuaso se kuluk aena etummaesena" (kaason

paikka hääkulkueessa).

458. "sulhane purk sen hiukset hajallee" (sulhanen 

kassan purkajana).

459. "mänööt yksiin eväihen" (yksiin eväisiin).

460. "pulmis hergudella ja sövvä hyvviä rokia" 

(pulmis eli häissä).

461. "toka sisko sillam pälle, emoin lapsi lavvan loksi" 

(morsiamen kutsusanoja).

462. "hä siz jo kirzikki tubulle hiuksed" (hiusten 

kirsiminen tupulle).

463. "äijjälle vei paijjan ja ämmälle korvirädin" 

(häälahjoja).

464. "minnua on kutsuttu pulmi" (pulmi eli 

häihin).

465. "ku ei old sugulain, ei kutsuttu pulmi" 

(pulmien luonteesta, sukujuhla).

466. "hö istuid ligedykke" (liki istuminen,

liiton vahvistava toimi).

467. "hän otta käest itsessel loks istuma" (vetää 

sulhasen viereensä istumaan).

468. "nyd miä kidän langoloja, ylisdän ihan yllä" 

(lankojen kiittäminen).

469. "hä mahta äneld itkeä" (itkeä hääitkuja).

470. "ilmolline jumala on leppinyh meäd yhteh" 

(leppinyt yhteen, vrt. kohtaloon yhistetyt

luojahenget).

471. "itkemäh jorahtih ollalline andilahan ker" 

(hääitkut).

472. "yhtel on oigei jalgu da toizel on hura jalgu 

palttinal" (hääparilla jalat, maahan asetetun 

kankaan päällä).

473. "kudai enzimäi polgou jalgupaltinale, 

se ottav i vanhemboan" (ottaa vanhemman 

eli vallan, suhteessa).

474. "yhty suknoa ollah ukko d akku" (yhtä

suknaa, yhenlaisia).

475. "jallakkah moattih mutsoi da suluhani"

(jalakkain makaaminen).

476. "jallad rissaz moatttih mutsoi da suluhani" 

(jalat ristissä makaaminen).

477. "itkettelijän ker tuli" (hääitkut osaavan 

naisen kanssa).

478. "hyvin vanhathan ne oli itetty itse" (itkeneet 

itse hääitkunsa).

479. "itketys heitetäh, kuzb on käz iskietty, lujuz laittu" 

(häiden vaiheita).

480. "jo on valmis valvattimes, valmis valvateltavasi, 

suorinnut ikisomasi" (valvatiksi kutsuminen).

481. "hurahuttau sulhaiskansasta yli nakkoau 

tulipäriet" (sulhaskansan varaaminen).

482. "kum morsien tuuvah vierahasta, niin kolmi 

päivöä on huiluo pijettävä" (huilua eli huivia).

483. "ensimäisellä työllä minne morsiel lähtöy hos 

vettä noutamah" (veen noutaminen).

484. "ken puuttunov vastineheksi, se tulgah tädä 

hammaspalastu syömäh" (yhessä syöminen, 

vastine=puoliso).

485. "hyö ei niitä käsieh oteta pois ennenkun tullah 

ta erotetah" (käden iskeminen).

486. "ilmoinverzomien ker" (sulhasväki itkuissa).

487. "eläkkeä niir rauhallisesti ta niin hyvässä sovussa 

jotta vesikänä ei välittsi peäsiis" (yhytyssanoja).

488. "avuazed laittih" (poistettiin liina morsiamen 

pään päältä saattojoukkonsa (myödäzet) istuuduttua 

ja huudettiin "uuttu muttsoi").

489. "miespuoli da naspuoli, sit ku yhteh mennä" 

(puoli, vrt. puoliso).

490. "andilas pannah keskel" (hääkulkueessa).

491. "häissä kaihotah, ei muuvalla" (kaihotah 

eli itketään).

492. "kalakukko pit olla ensimäini ruoka" (häissä).

493. "velli pitäy kaklussasta kiini kul levittäy turkin" 

(morsiamen veli).

494. "tiijit kazvattoa, tiijä i andoa" (luovutussanoja).

495. "sanotah jotta kaunis pitäis olla se kattsoja 

jotta tulou kaunehie lapsie" (morsiamen huivin alle 

kurkistava).

496. "kattsojarahvas katsotah, kizoajat kizatah" 

(katsojat ja kisaajat).

497. "katsotuksella antilahalta kassa levitettih, 

sisär tahi moamo levitti" (kassan levittäminen).

498. "huomeneksella pijetäh katsotusta, siitä heät 

päivällä" (häiden vaiheita).

499. "katsotus piettih, sulhani anto morsiemella 

kostovoattien, morsien valmehem paijan sulhasella"

(lahjojen vaihtaminen).

500. "siitä annetah katsotuslahjat" (häiden

vaiheita).

501. "katsotuspeäkse sanottih sitä kostuo, 

katsotuskostuo" (kostoa, lahjoiksi annettuja

vaatteita).

502. "niis kengiteksiz menöy toizeh kohtah" 

(morsian, veljensä valmistamissa kengissä).

503. "suvaikkoa toinetostu keskenäh" (sanottiin 

parille, yhytyssanoja).

504. "no poika keräi joukon näin heimokuntoa 

ta siitä lähettih sulhasikse" (omat eli

yksinkertaisina pysyneet tavat).

505. "a ken oli keyhembi, se anto kintahat ta 

rättsinän" (häälahjaksi).

506. "siitä itetäh toatolla pikkaraini virsi, 

se on keäniskuvirsi" (häävirret).

507. "keän kinnassukset ta kaikki laulettih" 

(häiden vaiheita säestävät laulut).

508. "nostau koarostapaikkoa morsiemen silmiltä" 

(villaista huivia).

509. "knäzevöi päivy" (toinen hääpäivä).

510. "läkkä knäzevöih" (häitä viettämään,

sulhasen kotiin).

511. "meil om poika syntyn Ortto, oisko teilä tytärtä 

annettavoa Annie, emmäkö vois ruveta sukukuntoa 

suurentamah" (hääsanoja).

512. "istuutu miuv vävy lautsalla siniseh seinäh 

selin ta hyväh rahvahah kohin" (vävyn paikka).

513. "andai da ottaj yhtemmoized" (sanottiin 

hääparista).

514. "paikan kokkah antilas tarttu" (ojennetun 

liinan päähän).

515. "se niitä heälauluja kojuutti" (kojuutti

eli lauloi, vrt. kajautti).

516. "korvakkah istutah, briha da neidine" 

(korvakkain istuminen).

517. "ta siitä toas tuotih sisärellä, niinku miunki 

sisärellä tuotih kostovoate" (häälahjaksi).

518. "se taloi on kuohuksis, ku kaks tytärdy miehel 

menöy" (yhteishäät).

519. "kaikilla hartsuilla kunnivoijah heämiehie" 

(hartsuilla eli herkuilla).

520. "siitä viijäh pihalla, molommissa kynkissä 

ov viejät" (morsiamella lähtöhäissä).

521. "tossu peän myödäized annetah brihan kois 

kylypaikad da tervehtyspajjad" (toisen hääpäivän 

lahjoja, vrt. myötäjäiset).

522. "huomeneksella kun noustih, niin anoppi jo oli 

lämmittän kylyv valmehekse" (hääparille, toinen

päivä=kylypäivä).

523. "heti huomeneksella mäntih parikunta kylyh" 

(yhessä kylpeminen).

524. "kylypaid om mutsoin annettavu" (miehelleen,

paitalahjat).

525. "siitä moamo tervehtiy heät, kävelkeä perttih" 

(sulhasen äiti, ottaa parin vastaan).

526. "käsipuoliss oltih täjit ta sisäret" (morsiamen 

saattajina).

527. marit kutsuvat naimisiin menemistä sanoilla 

udaram nalam.

528. nganasanit koristelevat neidon hääreen mustin 

ja valkoisin turkisraidoin (kutsutaan kimalaisiksi, 

filtire).

529. nenetsit ennustavat parin onnea hakumatkaa 

seuraavien päivien tapahtumista (hyvä enne jos 

koristeet eivät putoa maahan porojen valjaita 

poistettaessa).

530. nenetsit eivät anna kenenkään istua parin väliin 

(uskotaan vievän onnen).

531. nenetsit kiinnittävät häärekiin kelloja ja tiukuja.

532. nenetsien häihin kuuluu kolmivärisen kankaan 

kuljettaminen miehen vanhempien kotaan (perheiden 

yhtymisen merkiksi, vrt. punainen, musta ja valkoinen,

tulen värit).

533. selkupit kutsuvat morsianta sanalla newee 

(vrt. neito, neveskä).

534. selkuppien häihin kuuluu neidon perheen luona 

syöminen, neidon vanhempien lahjominen, miehen 

perheen luona syöminen ja noidan esittämät laulut 

menojen alussa ja lopussa (haltijoiden suostumuksen 

pyytäminen).

535. samojedit antavat myötäjäisiksi kodan peitteineen, 

poroja, rekiä, ruokaa ja vaatteita (samanarvoisia kuin 

kosijan tuomat lahjat).

536. samojedien häihin kuuluu lahjojen tuominen 

neidon perheelle, kodan pystyttäminen neidon kodan lähelle, 

tulijoiden kestittäminen neidon kodassa, toiseen kotaan 

siirtyminen, neidon saattaminen toiseen kotaan, parin 

istuttaminen vierekkäin, neidon ruokkiminen miehen 

toimesta, saattajien poistuminen, parin jättäminen kahden, 

miehen poistuminen keskiyön jälkeen ja neidon varsinainen 

hakumatka (sovitun ajan päästä).

537. samojedien häihin kuuluu neidon hakuun lähteminen 

sovittuna päivänä, tulijoiden lahjominen, neidon saattaminen 

rekeen (miehen sukulaisnaisten toimesta), myötäjäisrekien 

peittäminen kankain ja poronnahoin (neljä ensimmäistä 

kankain), paluumatkalle lähteminen (neidon reki 

ensimmäisenä), miehen kodalle saapuminen, makuusijan 

laatiminen (neidon toimesta) ja lahjan lähettäminen 

neidon emolle.

538. mansien häätapoihin kuuluu eläimiä esittäviin

naamareihin pukeutuminen.

539. mansit kylpevät ennen häitä (uskotaan poistavan 

eläinhahmon).

540. hantit antavat naimisiin menevälle tyttärelle 

mukaan suojelushengen kuvan (laaditaan perheen 

pyhäkössä (kot mykh) kasvavasta puusta).

541. mansit merkitsevät neidon hakuun käytetyn reitin 

puihin (kesällä venematka, talvella rekimatka).

542. hantit saattavat neidon vanhempiensa leiristä 

joen rantaan mistä viedään veen yli miehen sukulaisten 

toimesta (vrt. vesi rajana).

543. hantit laittavat neidon hiukset kahdelle letille 

ja kietovat lettien päälle kaksi liinaa (lisäksi liinat 

molempiin käsiin).

544. hantit kuljettavat neidon myötäjäiset kahdella 

reellä.

545. hantineito kyykistyy kahdesti uuden kotinsa 

kynnyksen yli astuessaan (im ontal tylia, istun alas).

546. hantit hakevat neidon kolme kuukautta 

kosinnan jälkeen.

547. hantien häät kestävät kuusi päivää (kolme päivää 

molempien perheiden luona).

548. hantineito kumartaa kolmasti vanhempiensa 

luota lähtiessään (okh ponal, painaa päänsä).

549. hantineidon myötäjäisiä kuljetetaan kolmella 

porolla (kuuluvat myötäjäisiin).

550. hantineito istuutuu miehen leiriin saapuessaan 

puun alle ja puhuttelee haltijoita ("istuu seitsemän 

päivää" eli kauan).

551. hantineito saa myötäjäisiksi seitsemän reellistä 

tavaraa (turkkeja, veljen laatimat sukset).

552. hantien häihin kuuluu neidon leiriin matkaaminen, 

poronnahan levittäminen tulen viereen, miehen 

ohjaaminen nahalle, neidon saapuminen miehen viereen, 

miehen tuoman poron uhraaminen, yhessä syöminen, 

laulaminen ja tanssiminen, lahjojen vaihtaminen, 

neidon pukeminen parhaimpiin vaatteisiin, neidon 

kasvojen peittäminen liinalla, neidon kuljettaminen 

miehen leiriin ja menojen toistaminen miehen perheen 

luona (neito ohjataan verhon taakse missä istuu jopa 

kolme päivää, "osoittaen tahtoaan").

553. mordvalaisiin häihin kuuluu ruuan uhraaminen 

veen emo Vedy-avalle (terveitä lapsia pyytäen,

vrt. veeti).

554. mordvalaisiin häätapoihin kuuluu veen äärellä 

tanssiminen pyhien soittimien (nyudi) säestyksellä.

555. mordvalaisiin häihin kuuluu morsiamen 

käyttäminen vedellä hääpäivän aamuna.

556. virolaisen morsiamen uig-päähine koostuu 

valkoisesta punaisin ja sinisin kirjailuin koristellusta 

liinasta jonka alla pidetään valkoista hilkkaa ja 

pienempää liinaa (kiinnitetään kolmella neulalla).

557. virolaisten uig-päähineen uskotaan suojaavan 

morsianta taikauksilta ja pahoilta silmiltä ja vievän

pois kaipuun synnyinkotiin.

558. virolaiset sanovat "itkevä morsian saa nauravan 

elämän".

559. virolainen hääkulkue kiertää kohtaamansa esteet 

myötäpäivään ja välttelee paikkoja joista voi tarttua 

huonoa onnea.

560. virolaisiin häihin kuuluu ilonhihkaisut (matkan 

varrella ja taloille saavuttaessa, yksi aloittaa muiden

yhtyessä).

561. virolaisten häiden toimijoihin kuuluu talitajad 

(häiden avustajat), umbrukad (morsiustytöt), 

saundjarahvas  (morsiamen saattajat) ja saajad 

tai peiud (sulhasen sukulaiset).

562. virolaiset kirjailevat morsiamen lakkiin ja 

hameeseen punaista (pidetään ilon, nuoruuden ja 

terveyden värinä).

564. virolaisiin häätapoihin kuuluu morsiamen 

kaappaaminen (uig-päähineen pois laulamisen ja 

lahjojen jakamisen välisenä aikana, kaappaamisen 

jälkeen "kuuluu miehen sukuun").

565. virolaiset puhistavat häihin saapuvat erillisessä

häitä varten pystytetyssä kodassa (savustetaan, 

vihdotaan).

566. virolaiset tarkistavat morsiamen ja sulhasen 

terveyden.

567. virolaiset häälaulut lauletaan puoliympyrässä 

seisoen ja jalkoja tömistellen (toisen tiedon mukaan 

piirissä kävellen).

568. virolaisiin häihin kuuluu morsiamen sukulaisten 

savustaminen morsiamen veljen lämmittämässä 

savupirtissä (lauletaan ja kävellään piirissä savun 

keskellä).

569. virolaiset pitävät rokkaa häiden viimeisenä 

ruokana.

570. mordvalaiset kutsuvat morsianta marjaksi, 

kukaksi, valkoiseksi linnuksi, hanheksi ja sorsaksi.

571. mordvalaiset kutsuvat sulhasta haukaksi, 

veljeksi ja kurjeksi.

572. udmurtit saapuvat häihin "pyiden asuttamia 

polkuja".

573. udmurtit poistuvat häistä "mehiläisten lentelemiä 

polkuja".

574. mordvalaismorsian ojentaa anopille valkoisen 

koivunoksan (kehottaen pitämään niin että lehdet 

eivät putoaisi).

575. mansineito johdatetaan miehen majalle huiviin 

peitettynä kahden sukulaisnaisen saattamana 

(palkitsee naiset huivein).

576. udmurtit kutsuvat häälauluja sanoilla syuan 

krez vackhi (syuan=häät, krez=laulu).

577. udmurtit aloittavat häälaulun morsiamen 

kaadettua juomaa sulhasen sukulaisille.

578. udmurtit aloittavat häälaulun morsiamen 

ojennettua pitkät hääliinat sulhasen vanhemmille.

579. udmurttien häälauluja jaetaan iloisiin ja 

tanssittaviin miehen suvun lauluihin (syuan krez) 

ja surullisiin ja hitaampiin naisen suvun lauluihin 

(vesyak krez kuzyo).

580. komit kutsuvat morsianta peuraksi ja vasaksi.

581. komit kutsuvat sulhasen seuruetta karhuiksi 

ja ukkospilviksi.

582. komit kutsuvat morsiamen helmin ja kirjailuin 

koristeltua päähinettä sanalla yurnoi (jurno).

583. moksalaisten häihin kuuluu erityinen naisten 

kesken syöty puuro (neidon äidin keittämä, 

keitetään lähtöpäivänä).

584. marit kutsuvat häitä sanalla siian 

(vrt. udmurtin syuan, vrt. si=päivä, vrt. siunata, 

yhyttää päivän keralla).

585. udmurttien häihin kuuluu neidon kasteleminen 

vedessä, neidon hääliinan tai esiliinan ripustaminen 

puuhun ja liinan hakeminen puusta miehen toimesta.

586. udmurttien häätapoihin kuuluu miehen 

sukulaisten sukulaisnimien (setä, nato) arvuuttaminen 

neidolta.

587. komien häihin kuuluu neidon kylvettäminen 

joessa ja neidon hääliinan sitominen puuhun 

(toivottaen neidolle terveyttä, sitkeyttä ja onnea 

askareihin).

588. udmurttien häihin kuuluu neidon vieminen 

joelle tai lähteelle (ensimmäistä kertaa vaimon 

vaatteissa), neidon pään ja jalkojen roiskiminen 

vedellä (vanhimman naisen toimesta), sankojen 

täyttäminen vedellä, neidon roiskiminen läpimäräksi 

(vesi=hedelmällisyys), sankojen kantaminen häätalolle 

(yritetään kantaa roiskimatta, onnistumisesta 

ennustetaan), kannetun veden tarjoaminen vieraille 

ja puuron keittäminen vedestä.

589. setukaiset sukivat neidon hiuksia ensimmäisenä 

hääpäivänä sulhasjoukkoa odotellessaan (jokainen 

sukii kolmasti ja laskee neidon syliin lahjan, lopuksi 

hiukset letitetään ja huivitetaan).

590. saamelaiset kutsuvat naimisiin menemistä 

sanoilla naitalit ja vijjte kujje.

591. saamelaiset kutsuvat puolisoa sanoilla 

naittosguoibmi.

592. saamelaisiin häihin kuuluu parin istuttaminen 

eläinten nahoille (mies uroskarhun, neito 

kaksivuotisen vaatimen).

593. saamelaisiin häihin kuuluu kateutta-estävien

-solmujen (bolbi) solmiminen.

594. saamelaisten taruissa hääpari kääntyy kolmasti 

kantapäillään (eläinhahmon ottaminen).

595. saamelaisten taruissa sulhanen poistuu paikalta 

hirvasporon hahmossa (neidon seuratessa vaatimen 

hahmossa).

596. samojedit kutsuvat myötäjäisiä lahjan antamista 

tarkoittavilla sanoilla (kamassin mo, mor).

597. hantit ja komit kutsuvat myötäjäisiä helmiä 

tarkoittavilla sanoilla (komin don, hantin tun). 

598. sanalla puoliso tarkoitetaan osaa, puolikasta, 

sivua, paikan vaihtajaa ja juttukaveria (saamen 

buolla, viron pool, mordvan pola).

599. sanalla pant tarkoitetaan kukkakimppua 

(saamen paande, udmurtin pud).

600. "nostatuzlahju, rättsin da tseptsy" (rätsinä 

ja tuohesta ja kankaasta laadittu vaimon lakki, 

hääpäivän jälkeisen aamun lahjoja).

601. "neuvoksennella pidäy nuorii, vagailla, 

hyvin työnytteä" (auttaa alkuun hyvillä neuvoilla, 

häälahjoista tärkein).

602. "ottajat tullah, pihah ajetah, sid andilas kattsoo 

koltsaizez läbi sulhastu, min verdu nägyy mualoa, 

sen verran eläjes sulhaine minuz vigoa nähkäh" 

(katsoo sulhasta silmukan tai sormuksen läpi, 

vrt. saamelaisten tavat).

603. "no niijen kere siit toizem päiväne kyly lämmitetäu" 

(sisarusten ja serkkujen kanssa).

604. "itkiem mened miehel, a nagrajen eläd" 

(uskomus).

605. "jo tuloa naimakansa, sulhaiskansa suoriepi" 

(sulhaskansan saapuminen).

606. "miehet on mielellä hyvällä, naizet kaikki 

nagrusuulla" (häiden iloisesta luonteesta,

vrt. vierailta tuntuvat itkut).

607. "poigu pidää naittua tänä talven" (talvella 

joutoaikaa, vrt. kevättalvella, päivän palattua).

608. "sulhaiskansasta yli nakkoau tulipäriet" 

(häätaikoja).

609. "no siitä tulou myötämänijäiset, ne morsiemen 

heimokunta sinne ne tullah" (saattamaan morsianta
sulhasen talolle).

610. "siitä kutsutah heitä morsiemen heimokuntoa 

myötämänijäisiksi" (kaksivaiheiset häät).

611. "kun ne miehellä mäni ta heäp piettih, se pantih 

lakki peäh" (lakin paneminen).

612. "minum menendytalvi" (talvihäät).

613. "heimokunnan väel myyvitimmö Katin Heinäselgäh" 

(myyvitimme, saatoimme myötäiseen).

614. "läkkä myvvittämäh" (saattamaan antilasta).

615. "siit häi Ogozen i otti, vettä myöte vei" 

(vettä myöten eli veneellä).

616. "myödäziks lähemmö" (myötäsiksi,

antilasta saattamaan).

617. "olimmo myödäizinny, annoimm andilaham 

miehel" (saatoimme miehen talolle).

618. "velled da neveskäd myödäzikse kävväh" 

(veljet ja miniät).

619. "mutsoil myödäzakad lähtietäh piädy luadimah" 

(päätä laatimaan, laittamaan antilaan hiuksia 

ja lakkia).

620. "muzikkavui tyttö, hyvän sulhaizen sai" 

(musikka=mies).

621. "mustareboi rinnal hyppie, voined ambuo, 

ga siun, ed voine, ga meän" (häihin osallistuvia 

eläinhahmoja, antilasta pöytään tuotaessa).

622. "morsiemeksi kohta kuv vain sorokka peäh 

pantih" (sorokka=naisen päähine, vrt. tuohesta 

laadittu tseptsy).

623. "sulhani moata kun uinoi, morzein 

kormanosta kolttsazen vedi" (veti taskusta 

sormuksen).

624. "myö olemma opastam mielehenä, 

työ opastakkoa mielehenä" (antilasta 

luovutettaessa).

625. "myö olemma opastat mieliksenä tämän 

tyttären, työ opastakkoa mieliksenä" (opastaa 

eli neuvoa omille tavoille).

626. "maltoitto kazvattoa da i maltatto i miehel 

andoa" (antilaan vanhemmille).

627. "maltoit suaha, ga maltad i pidiä" 

(sulhaselle).

628. "morsienta kul lähetäh sulhasen kotih 

viemäh nin siitä majakkoa poltetah" 

(majakkaa eli suurta tulta).

629. "morzeim magaistilalda nossatettih" 

(toisen päivän aamuna).

630. "siit toizem päiväne kyly lämmitetäu" 

(toisen hääpäivän tapoja).

631. "andilaz itköö vai uhkoindeleh, akku se 

luvetteloo rinnal itkuvirtty" (hääitkut).

632. "ne ol luotalahjat" (sulhasen sukulaisnaisille 

annetut, ojennetaan puisella vadilla).

633. "sulhani ta morsien syötetäh juotetah, 

loajitah siitä sija" (yksinkertaiset eli 

omat tavat).

634. "ta morsien kul läksi pois, siitä lykättih 

tyttöjä istumah siih ta potkimah lipasta jotta 

heilä siitä lembi nousiis" (potkimaan morsiamen 

lipasta, yhteydessä lempeen).

635. "siitä lipasta kolme kertoa siirretäh, itettäjä 

aina jalalla siirtäy lippahan" (morsiamen lippaan 

eli kapioarkun).

636. "liipovoi liittsa" (sulhanen, verrataan 

perhoseen).

637. "liippovoi liitsaine" (morsian tai sulhanen).

638. "aihelkoakseh levied lembyöd ilmoinlehvomih 

mennez" (tulkoon leveä lempi naimisiin mennessäsi,

itkujen kieltä).

639. "istuutu miuv vävy lautsalla sinizeh seinäh 

selin, ta hyväh rahvahah kohin" (häälaulujen sanat,

ohjailevat tapahtumia).

640. "lehmä, lammas, poro, makuuvoattiet, 

ta kaikki mitä oli työkaluo" (annettiin tyttärelle, 

myötäjäisiksi).

641. "kui minä menin ilmoinluadimien lastoipihaizil, 

lastuized oli sinizikse listaizikse muututtu" (miehen 

talon pihalle mennessäni, itkujen kieltä).

642. "kun tuuvah morsien taloh, siitä lauletah 

tulijaislaulu" (vrt. virsi).

643. "emmäkö vois ruveta sukukuntoa suurentamah, 

ta lankovutta loatimah" (hääsanoja).

644. "ennem peämpanomista lapsessellah, 

näin ympäri pirttie kierretäh itettäjän kera ta siitä, 

sisär otetah siih tuon antilahan sisär toiseh puoleh 

ta toisessa käsipuolessa on itettäjä, ta siitä lapsessellah,

kävelläh ympäri pirttie" (talutetaan antilasta 

ympäri pirttiä).

645. "lakku peäh laitettu, mieldy peäh taitettu" 

(lakin voimista, toivotaan antavan järkevän 

mielen).

646. "lakkani siitä oli toas naisiem peässä piettävä" 

(lakkanen, naisten lakki).

647. "kun ne miehellä mäni ta heäp piettih, se pantih 

lakki peäh" (pyöreälakinen naisen päähine).

648. "sorokass on kaksi hoaroa täss iessä, vail lakissa 

ei ollun tsorppie" (sorokan ja lakin erosta, tsorppi

=haara, kärki).

649. "se lakki nin se oli monevväristä" (kirjavat

häälakit).

650. "lakki peäh laitetah, mieltä peäh hoivatah" 

(mielen antaja).

651. "kellä oli enemmän se pani enemmäl lahjoa, 

a kintahat piti panna ainaki" (häälahjaksi).

652. "morsiemen heimokunta sai lahjat siinä kun 

tultih häitä pitämäh, nin ne käytih illalla jo lahjomassa"
(morsiamen heimon lahjominen).

653. "miehel männez lahjad annetah" (lahjojen 

tarkoitus, yhistää perheitä, kertoa hyvistä 

aikeista).

654. "myödäzet tuodih äjjy lahjua" (myötäset 

eli morsiamen saattajat).

655. "lahjurättsin" (rätsinä jonka hihat kolme 

kertaa pidemmät).

656. "ne lahjottih siitä sekä heimokunta jotta morsien 

samoin" (heimo=naisen suku).

657. "lahjo sulhazen paialla" (sulhasen lahjominen).

658. "siitä soate olem peässäni pijellyn" (pitää

päässä, vrt. mielessä).

659. "sie pietäh piiruloi" (piiruloi eli hääpitoja,

vrt. piilu, piru).

660. "syvväh da juvvas sulhaizinn ollez, piiruu vai 

pietäh" (pitää piiruja, vrt. pitoja).

661. "siitä se heäpäivä peätettih jotta konsa heät tulou" 

(hääpäivän päättäminen).

662. "sid neidized itkietäh virzi andilaham peäl" 

(itketyt virret, vrt. laulut).

663. "mutsoil lähtietäh piädy luadimah, tukat kahtel 

kasal pletitäh" (tukan letittäminen).

664. "piä pidäy siädeä andilahal, kahtel kasal plettie 

da panna tseptsy piäh" (tseptsy eli vaimon päähine,

maistuu lainasanalta).

665. "kaksi stolua piäkkä ku pandih, sid alembazes 

istuttih" (kaksi tuolia päällekkäin, hääparin paikaksi,

lainasana=vieras keksintö).

666. "siitä istuuvutah sulhaiskansa perätsuppuh" 

(tsuppuh eli nurkkaan).

667. "paratsuppu andilahale" (antilaan eli morsiamen 

paikaksi, vrt. miesten ja naisten puolet).

668. "ta siitä keärittih hyvin hoikkani villapaikka 

elikkä sulkkupaikka peäh" (paikka eli liina, 

antilaan päähän).

669. "siinähän sitä kuoteltih loatie hyvie leipie sulhasen 

koissa ta morsiemen koissa, jotta kumpani sai paremmal 

leivän" (hääleivistä ennustaminen).

670. "parittoan käveltih, sulhani ta morsien" 

(yhessä käveleminen).

671. "tukka pantih kahella palmikolla tästä, ta se 

ympäri peästä keärittih näin, ta siih pantih sorokka" 

(sorokka eli vaimon päähine).

672. "naizen tukad ollah kahella palmikolla" 

(naisen eli vaimon).

673. "ilmoim parmomih kui mennen, ga paginaizil 

pidäkkeä, älgeä unohtelkoa ilmoin uttsimih mendyy"
(älkää unohtako ilmoille eli toisaalle muuttavaa,

itkujen kieltä).

674. "ottajat tullah, pihah ajetah, sid andilas 

kattsou koltsaizez libo nieglamperäz läbi sulhast" 

(katsoo sulhasta silmukan, sormuksen tai 

neulan läpi).

675. "siitä hyö kerätäh heimokuntoa, toatto ta 

moamo vielä juohatetah ketä otetah matkah" 

(juohatetah eli mietitään, ketä otetaan matkaan, 

antilasta hakemaan).

676. "hänellä jos on velli, siitä vellie kutsutah ottamah" 

(antilaan veljeä, häälahjoja vastaanottamaan).

677. "täz ozavil kädyizil toin lahjad" (häälahjat, 

osavil eli onnekkailla käsillä).

678. "myö olemma opastat mieliksenä tämän tyttären, 

työ opastakkoa mieliksenä" (hääsanoja).

679. "sulhani nostau huiluo ta kattsou, siitä se vasta 

sanou omakseh" (huilun eli huivin nostaminen).

680. "morsienta kul lähetäh viemäh nin siitä majakkoa 

poltetah keskitiellä" (poltetaan majakkaa, 

olkia tai heiniä).

681. "sisärellä pissälletäh peäh se ottsipaikka,

 se jeäpi sisärem peäh" (antilaan otsanauha,

nuoremman sisaren päähän).

682. "soajannaisem peä om pisty niinkum pisty 

pilven kokka" (saajanainen, häiden

toimihenkilöitä).

683. "maltoit suaha, ga maltad i pidiä" (hääsanoja).

684. "morsiemen heimokunta sai lahjat siinä kun 

tultih häitä pitämäh" (morsiamen heimon lahjominen,
häät=tulohäät).

685. "alettih heätä pitöä" (pitää häitä).

686. "kirvehestä, veitsestä pitöän kovottih" 

(koottiin myötäjäisiä, tyttärelle).

687. "sai suadavan kädeh, pitkin piettävän regeh" 

(reellä hakeminen, talvihäät).

688. "tukat riitsittih pletiltä, ta siit alettih jakoalla 

ta kavistoa" (jakaa ja kavistaa, antilaan 

hiusten laittamista).

689. "peä siitä kahella kassalla pletitäh" (kassalla

eli palmikolle).

690. "miula sisar ta seukku kum peätä pantih ni tuli 

polvilla itkömäh" (sisar ja serkku, vrt. lähimmät 

sukulaiset).

691. "soloveilinduizet pattsahiem peäh azettelen 

soittelemah, hurah tsurah panen kägöilinduizet 

kukkumah" (hääitkujen kieltä, satakieli ja käki, 

pyhiä lintuja).

692. "zenihy podariu andilahale pluattoa, paikkoa, 

koltsastu, vägie myö" (zenihy=sulhanen, antaa 

lahjaksi paitoja, liinoja, sormuksia). 

693. "nuoret tytöt matattih lippahasta ympäri ta 

potattih sitä lipasta jotta heilä lempi nousis" 

(kiersivät morsiamen lipasta).

694. "ta morsien kul läksi pois, siitä lykättih tyttöjä 

istumah siih ta potkimah lipasta jotta heilä siitä lempi 

nousiis" (lempi eli naimaonni).

695. "poustie" (tukistaa morsianta häissä, 

häätaikoja).

696. "ruvettih hyvin ylen syöttämäh i juottamah" 

(tulijoiden syöttäminen ja juottaminen).

697. "lehmäm pridoanoikse toi mutsoi" 

(lehmän myötäjäisiksi, lainasana

=lainatapa). 

698. "se kuto sitä pritoanievaippoa itselläh, 

jotta kum mänöy miehellä ni oli vaippa sielä" 

(kutoi myötäjäisiksi, vaippaa eli peitettä).

699. "siitä heän otti siitä se sulhani sem paijan, 

vielä kolmeh kertah näim puissallutti" (häätapojen 

alkuperää, ihmetellään=ennen näkemättömiä).

700. "jopa näiv vävyni silmät, ei siniset ei punaset, 

vain on aiviv valkieset" (vävyn silmien 

tarkistaminen).

701. "siel oli punakeräni, halattih punakeräni" 

(morsiamen kiertonimiä).

702. "reunassa kesu reponi, vierellä punakeräni" 

(sulhasen kutsuminen revoksi).

703. "a sovietaz eläkkeä, marjaine moaz, se puolei syö" 

(sovussa eläkää, syökää marja puoliksi,
yhytyssanoja).

704. "antilahalla tukka suitah, kassa riitsitäh, puretah" 

(tukan laittamista).

705. "sid näit pyhäkeskes tuldih sulhazet" (joulun ja 

loppiaisen välisenä aikana, talvihäät).

706. "nin siitä morsienta pyöritetäh, jokainut pyörittäy" 

(morsiamen pyörittäminen, häätaikoja).

707. "siitä sulhaiskansa sanotah jotta, tuuva heih päim 

morsienta" (häämenoja).

708. "päistärsäkki" (morsiamen itkettäjä häissä, 

vrt. päistäräkki=västäräkki).

709. "kaksi miestä pannah vielä naisiem matkah" 

(morsianta hakemaan).

710. "tuoti pa näitonen tupaan, sisareisten siven alla, 

veljen vaimo varjon alla, kälystä käsi varalla"
(neidon tuominen tupaan).

711. "kiitä, sulho, onnijasi, hyvän saaman saatuvasi, 

kuin kiität, niin hyvinkin kiitä, luve kiitokset isolle,
emolle vielä enemmän, kuin tuuti tytön mokoman, 

niin mokoman morsijamen" (neidon vanhempien 

kiittäminen).

712. "älä itke, meidän neito, ei sinua etäälle viedä, 

ison ikkunat näkyvät, äidin sauna lämpiää"
(lähelle naiminen).

713. "illalla rokattii huasijoitiin, vuan kaikk pan 

rokat huasijalla" ("kun niät iltasella syötiin rokkoo",

hääruokia).

714. "vies sinä, minä vikisen, out viepinäs väkisem, 

mänem puolet mielelläin" (neidon kaappaamisesta).

715. "ylistetty yljän mieli, ylistetty yljän puoli" 

(yljän puolen ylistäminen).

716. "en minä sinä ikänä, kuuna kullan valkeana, 

pole en päätä puolisoni, päätä allini alenna" 

(neuvokkilaulut).

717. "kalaassit piettii ku morsiai vietii ruki sijal 

sin sulhase kottii" (kalaasit eli pidot).

718. "enne vanhaa morsiammel annettii rahhaa 

kalaassissa" (vieras raha, omat lahjat).

719. "äitil annettii parit, ja paita, ja kalvaat, a isäl 

voa paita" (parit=röijy ja hame, kalvaat=hartia 

tai pääliina, häälahjoja).

720. "me mentti kahrenkymmeneyhre ikesene" 

(naimisiin).

721. "mull oli kampssuu, kum mänin naemissiin" 

(kampsuu eli tavaraa).

722. "täss on kaakku kanastais ja liha leipä linnustais" 

(sulhasen kotoa tuotua kaakkua annettaessa).

723. "annam paija palttinaise, toise anna toimikkaise, 

Liisa hihat liittelyö, Helka helmat paltteluo, Kaisa 

kaulukset kaneluo" (yhessä laaditut häälahjat).

724. "kangaspakkoja pit ollam monet morsiamen 

kirstussa" (pakkoja eli kääröjä).

725. "sie sulhane soria poika, kaala meijjän kannel 

luoksi, työs näyttämää näköjäis" (sulhasen

kutsumista).

726. "olit sie nuuvekansuuven mukana" (nuuvekansan 

eli morsiamen saattajien).

727. "syksyl naija pittää siit o nakrii nappoi ja kaali 

kantoi" (syyshäiden alkuperää, ylinmääräistä 

ruokaa).

728. "kantapoika sit toi aina kaikki häämiehet sih 

pöytäh yhlen kerrallah" (sulhasen valitsema 

morsiusparin avustaja).

729. "kapeneet" (myötäjäiset, vrt. kapineet).

730. "kapiokistusa kuljetettiim morsiammev 

vaatemmyäntäjäisiä" (kistussa eli kirstussa,

myötäjäisiä, vrt. myöntää).

731. "morsiime kapistukset tuotii" (kapistukset 

eli kapiot).

732. "hyvät ol sillä tytöllä kapistukset, kyl ne kehtas 

viijä" (häihin valmistautuneet).

733. "ennen antoit kuaseloil kapat, ne ol sulhanen teht 

katajast korvan kans" (katajaiset kapat, kaasoille).

734. "sukkii ja lapikkahhii ja esliinoi ja karjalaisii 

kintahii" (laitettiin morsiamen mukaan).

735. "varustettii kartnonkatsojil pyhhää" 

(pyhhää eli pyhäruokaa, morsiamen sukulaisille, 

omat pyhät, perhekohtaisia).

736. "rupeahan kartuttamhan" (kartuttamaan 

kapioitasi, äiti tyttärelle).

737. "kyl myö sulhaisen sukimmo, jos not paljom 

parrettunt, kauhiasti karvettunnut" (sulhasen

sukiminen).

738. "kaks puuta kasvanu yhteh, kasvettunt toisihih" 

(yhytyssanoja).

739. "a kyl sille tytöle o jo kaasnaa kerräitynt huone 

täytee" (kaasnaa eli kapioita).

740. "piti olla paljo kaasnaa sulhasiil ko männiit" 

(kaasnaa eli tavaraa, häälahjoiksi).

741. "tytöt tulliit ompelemmoa morsiammel koasnoa" 

(yhessä ompeleminen). 

742. "kassasukat" (häissä lahjoitetut sukat).

743. "morsian koetti soaha hammeenhelemat 

suluhasen kantapäehem peälle, ettei katteen silimä 

peäsek kahtommaan" (häätaikoja).

744. "jos sinnem meni häitä kattomaan ni, kyl siiv 

varalt täytys pittäät sit et, et siälp pois pääsi ehjänä" 

(myöhäiset viinahäät).

745. "ei nuarempana ko olin rähjätty" (rähjätty häissä, 

viinahäiden myöhäisestä alkuperästä).

746. "häis suluhaset ja morsiamet nostethin kathon 

niin ylähällen kun saathin" (kattoon nostaminen).

747. "se itki ja kaulo äitiäh ja siskojah" (morsian 

kotoa lähtiessään).

748. "käivät susimaskii ni sauvaämmä ol 

kavattamas jottei sunkaa sulhane vieree pääst" 

(sauvaämmä, esti sulhasta pääsemästä 

morsiamen viereen).

749. "kun oli vanhanaikaset häät nin kolmev 

vuarokauttakin yhtä mittaa oli stä yksiä häitten 

kekkeriä" (hää kekkerit, vrt. kekrit).

750. "myö oommon tullu käskemään teitä meijjän 

keikkeisiin" (keikkeisiin eli häihin).

751. "niin keitoost se Jussin muijaks mens" 

(keitoost eli mielellään, mieleisen miehen 

löytäminen).

752. "morsijain ja kekat meni yhres morsioismiäste 

välist pöytäh" (kekat eli naisseuralaiset).

753. "kekkama" (morsiusneito).

754. "ei se tyttö ujjoelt, ku se hypätäk keksaht 

istumaa sulohasesas syllii" (hyppäsi sulhasensa 

syliin, yhessä istuminen).

755. "miä kun häitä pilän niin kyl ne pitää kemut 

oleman" (omat häät, oman mielen mukaiset).

756. "kohta täytyy ruvetam Martah häitä laittamaan" 

(muistakaa kysyä millaiset häät haluaa).

757. "kerkieminen ne kallas sitä" (kutsuivat 

häävuoteessa makaavan parin virpomista 

koivunvarvuilla).

758. "kaksin kerron köysiki vahv oo" 

(yhytyssanoja).

759. "häis juotii ain kertasaju" (kertoja 

juotaessa tarjottu tee).

760. "ei siin muita kerallissii olt tarviskaa" 

(muita kerallisia kuin puhemies ja kaaso, 

toimivat hääparin puolesta).

761. "oliha mie äiti keral mummolas oljamis" 

(käymässä äidin kotitalossa häiden jälkeen, 

omat lapset, vieraat häät).

762. "kertto rekkie" (morsiamen saattajien 

rekeen laitettu taikakalu joka teki reestä 

"raskaan", häätaikoja).

763. "valkeet sukat ko vilkkiit hammeen helman 

alta, sillon tiijjät jot ne on kesellissii" (kesellisii 

eli morsiamen saattajia).

764. "kahen ämmäm männööt keselliseeks" 

(ämmät eli isoäidit).

765. "oman suvun keskel" (pidettiin häät).

766. "niill oli kyllä keskipäivä, se oli lihavelli" 

(häävierailla ruokana).

767. "kossiimiehille apelle ja sulhaselle pit antaa 

pitkät vyöt keskosii ympärille" (pitkät vyöt, 

häissä vaihdettuja lahjoja).

768. "silloha sen tok pit kesäkäpäläse näytteäkkii, 

eikä köntystellä" (näyttää kesäkäpälänsä,

morsiamen kärryihin noustessaan).

769. "voi ihmettä, kui ol ketteräjalkane morsia" 

(morsiamen tarkkaileminen).

770. "ketterä on kielkii" (morsiamella,

hyveiden näkeminen).

771. "se pan sisaresa kaulaan ketunnahat" (ensin 

naimisiin mennyt nuorempi tytär).

772. "no ei ne nin mikkään kommeet ollu, tämmösien 

köyhäjen häät" (köyhien häät eli aidot häät, 

tunne tavaraa tärkeämpää).

773. "nii vaa tul veskarpalehii silmiist, kon Jutta läks" 

(lapsista luopuminen).

774. "anopille pit olla pellavapaita ja komiat hiat 

ja hiansuissa kaulukset" (anopin lahjominen).

775. "se ol kolomenkymmenej ja neljäj ja minä olin 

kahenkymmenej ja kuuvven" (naimisiin mentäessä, 

miehet aikuistuvat hitaammin).

776. "ne kyllä sukkija ja kintaita jakelivat, hiäpaikassa, 

morsiimelle" (häälahjoja).

777. "jakasiit näinikkää oikei suora jakkookse" 

(suoran jakauksen ja kaksi tiukkaa lettiä, 

morsiamelle).

778. "ko se morseih heetansseis kulki nin kyllä kansa 

jakos kahrem puale" (morsiamen kulkiessa).

779. "ei niilä jos kukka ol aena rinnassa" (entisaikojen 

morsiamilla, ollut hääpukua, vrt. parhaisiin 

pukeutuminen).

780. "naemoempa se on ja sanotaan juohannaksii" 

(juohannaksi, naimaan lähtemistä).

781. "morsija juohatettii läksijäestalosta hiätalloo" 

(läksijäistalo=neidon talo, häätalo=miehen talo,

kylähäät=talollisten tapoja).

782. "juohteet ja nuoteet" (juohteet=sulhasen 

sukulaiset, nuoteet=morsiamen sukulaiset).

783. "juohteet" (liikkuivat jonossa, morsianta 

hakemaan tulleet sulhasen seuralaiset).

784. "jos talloon tuotii emäntä eliv vävy se ol 

juohtamista kuj jostae er huoneesta soeton kansam 

mäntiin tuppaa" (juohtamista, emännän tai vävyn 

tuominen).

785. "sehäm parraellaan on juohtamassa sanottiin" 

(vaimon noutamisesta).

786. "se ois pitäny ollap paha ilimam märäkkä kum 

morsiaj juohettiin talloo" (ilmojen mukaan naiminen).

787. "sulhasell ol juohtaja, morsijamel kaaso" 

(juohtaja ja kaaso).

788. "sulhane männöö juohtosaki kans juohtoo" 

(juohtoo eli hakemaan morsianta).

789. "juohoissa käyvvessä kukitettaa toisiise ryntäät" 

(kukitetaan toistensa ryntäät).

790. "tekvät morseime hupsuks juohtopöyvvässä 

ja hupsuks jäe" (tekivät väärin, vrt. häihin

liittyvät henkiset paineet).

791. "sitä ne hyppöötti morsiamej johtoona" 

(vanhaa naista, apulaisten tarkoitus=kantaa

vastuuta, vähentää parin paineita).

792. "juohtojoukom piti kysyäl lupa soapiko tullat 

talloon" (talollisten tapoja).

793. "Pelar kuluki ja soetti ensmäesenä juohtokansam 

matkuveessa" (soittajan johdolla kulkeminen).

794. "ee kukkaan siinä juohtumatkuveessa ollu 

humalassa" (humalajuomisen myöhäisestä 

alkuperästä, omat sahdit=janojuomia,

pyhäjuomia).

795. "kun ne läks se juohtorahvas jos sato vettä 

se ol onneks ja rikkaueks" (hääpäivän ilmoista 

ennustaminen).

796. "pitkä juohtoväl" (matka morsiamen 

kodista sulhasen kotiin, lähelle naiminen).

797. "sielt annettiin esliinakankas jokahisele kaaselle" 

(kaasojen lahjominen).

798. "se tuntu niij jopelomaiselta" (jopelomaiselta 

eli nololta, morsiuskeruussa kulkeminen, 

omat ja vieraat tavat).

799. "mitä joukkuu työ uotta ja mist työ oletta" 

(tiukattiin sulhasjoukolta).

800. "mäntii siellä häissä junnossa sisälle ja laulettii 

ja tantsittii" (junnossa eli tiiviissä joukossa,

hääkulkueen taianomaisesta luonteesta).

801. "kuhan tutten, se on yht jyryvä oamust iltaa" 

(jyryhäät).

802. "minkii sisär män jälemmi kum mie" 

(naimisiin jälkeeni).

803. "sit miu jälkeiset enneä ei kukkaa panneet 

päähä mitteä" (morsiamet, tapojen katoamisesta).

804. "sit jälkee ol jälkijuotot, siihe kutsuttii suuremmat 

sukulaiset" (häiden jälkeisiin juottoihin).

805. "kun nuoremp otetaaj ja vanhemp jätetään 

niin se or rasi" (nuoremman sisaren mennessä 

naimisiin ennen vanhempaa).

806. "s on sukkelaa ko niiv viimmittille hetkillev 

viitteivät häitäns jättää" (lapsen syntyessä hääpäivänä,

omat lapset, vieraat häät).

807. "jo tulloot se, sulhasem puolelt ottajat tulloot, 

ka varustettaa ne kaik" (ottajien varustaminen,

vrt. lahjominen).

808. "siit ettiit koappuuttiit" (piiloon mennyttä 

morsianta ja kaasoa).

809. "sulhane ol nii ilokaares" (iloiset sulhaset, 

vrt. surulliset morsiamet).

810. "on siit kaik kaarellah" (kaarellaan,

häävalmistelut tehtynä).

811. "ku kaaseks lähtiit, nii se ol sitä väkkee, 

joka läks morsiime kera sulhase kottii" (kaaset

eli morsiamen saattajat).

812. "aijai kui sorjii ja paljo kaaseita mei minjaa ol 

nuoteis" (nuoteis eli saattamassa).

813. "miehet olliit nuuvvemmiehii, naiset olliit kaasei" 

(nuodemiehet ja kaaset).

814. "ne ol koaset sit morsijamme rinnal" 

(hääpöydässä).

815. "sit männiit koaseet pöytäähee ja sit vast käytii 

jakamaa lahjoi" (lahjojen jakaminen).

816. "ku on hyvä kaase, niin on kaunih morsio" 

(sanonta).

817. "se kaase pyys sitte mut se morsioin ei puhunnum 

mitää" (morsiamen puolesta toimivat kaaset).

818. "kaaseimet lauloit morsiammel virre" 

(lauluhäät).

819. "kum morssiin ol kuasetettu se panttii se huivi 

piähä" (kaasetettu eli puettu, sanan alkuperää).

820. "kyl siäl pöyräs oli kaasii, oli syämisen ja 

juamisen pualta" (hääpöydässä).

821. "kaasinaine oli ain nuorikonkaa rinnal" 

(häiden avustajat).

822. "kaasot ol morsijamev vieres syömäs ja siit 

nuolenneittyvet" (nuolenneittyet eli morsiusneidot).

823. "sil morsiammell ol paljo kaasoloi ja viel niin 

sorjii" (vrt. ystäviä).

824. "koaso teki sillen tilan siellä suluhaisen koessa" 

(morsiamelle makuutilan).

825. "olha se kuaso morseimet ja sulohaset kylövettänä 

enne" (kaason toimia).

826. "kuaso istu suluhasev vieressä häessä ja 

suluhanen tanssitti sitä enste" (vieraat paritanssit, 

vieraat tanssihäät).

827. "kuaso vei morsiame makuamaa ja vaht ettei 

sulohane piäst het morsijame vieree" (kaason

toimintaa).

828. "puhemmiehellej ja koasollet tehtii paijat ja sukat 

kumpasellekki" (häälahjoiksi).

829. "läksin tämän morsiimen kansa myynii kereemään" 

(myynii eli morsiusapua).

830. "se ol kaaso siit, joka morsiamelle kukkaset laitto" 

(morsiamen lähin avustaja).

831. "koaso oamu" (morsiamen ensimmäinen 

aamu uudessa kodissa).

832. "koaso oamu" (toisen hääpäivän aamu).

833. "kaasoakka sai piikkohelma paija" (paidan 

morsiamelta, itse laaditut lahjat).

834. "eno emäntä ol miulla kuasona ja eno ol 

sillo kuasosauvva" (sukuhäät).

835. "oamuinen syötiin siitte koasotettiim morsii, 

iha tuossa keskellä lattiita" (kaasotettiin eli 

puettiin vaimon päähine).

836. "mieko kaavailin mielessäin sitä vihil olemistakkii 

iha toisellaiseks niiko se sit ol" (olla vihillä, 

vrt. saada vihiä).

837. "kahepuoleist pijot, läkseiset sekä heät" 

(läksijäiset ja häät).

838. "jos kahlempualiset hääp pilettiin niin siiv viipy 

kauvankin" (yksi ja kaksipuoliset häät).

839. "ei ne pal pitänä ku kaek suuremmat rikkaat" 

(pitäneet häitä, vrt. vanhempi kosiminen).

840. "ei se osa kaihtaa" (kaihtaa iloaan, morsian, 

vrt. ilon piilotteleminen).

841. "niitä piettiin ainakii kolme päiveä kaikkinie 

niitä häitä" (vrt. oma kiireettömyys, omaan aikaan 

saapuminen).

842. "mie olin sellain kahlenkymmenänneljäm 

päällä oleva ihmiin" (naimisiin mennessäni).

843. "tiällä ne ol hiät aena semmoeset lyhvet töyskäökset, 

mut siellä ne ol kaksöeset aena" (lyhyet töyskäykset

ja kaksiöiset häät).

844. "siis viikom peräst nuorikom mamma ja taatta 

ehk sisot ja vellot tultii" (katsomaan nuorikkoa, 

viikon päästä häistä).

845. "svoadbot piimmö" (svaadbot eli häät, 

lainasana=lainatapa).

846. "svaadbas oldih kai omahizet" (vieraat svaadbat, 

omat omaiset).

847. "e ole svuadboa vijattomoa, piiruu penattomoa" 

(piiruu eli pitoja, vrt. pirut eli sukujen eläinhahmoiset

suojelushenget, vrt. maalata piruja seinille).

848. "kaks svoadboveruo syvväh neidizen koiz, 

kolmaz juvvah, brihan koiz ezmäi juvvah, sid ildaine 

syvväh" (hääveroa eli ateriaa).

849. "sulhani ta morsien syötetäh juotetah, loajitah 

siitä sija" (syöttäminen, juottaminen ja sijan 

laatiminen, yksinkertaiset=omat tavat).

850. "ajettih suuressa tsillissä kun häitä konsa ennusti" 

(tsillissä eli kulkusreessä).

851. "läksimä sukuo suurentamah" (hääsanoja).

852. "enne suguloi myöt naitih, a nyt kuhan on 

nägöpälläkkyö" (ennen naitiin sukuja myöten, 

nykyään näön mukaan).

853. "sulan sai neidine" (sulan eli sulhasen, 

vrt. sulka).

854. "suloalijan sai" (suloalijan eli sulhasen, 

vrt. sulo, suloinen).

855. "sulil sanazil sulahaistas suloale, leppeil 

sanazil lepyttele" (sulilla ja leppeillä sanasilla, 

yhessäoloon opastavia sanoja).

856. "sulhani oli mielehini morsiemesta ni, 

ei muuta ku heät piettih" (kosintaa seuraavat häät,

vrt. viimeinen kosimismatka).

857. "toimma siula sulhazen" (toimme sulhasen, 

kotavävyt, vrt. omaan kohtaan eli kotaan 

muuttaminen).

858. "sulahane, kumbane naittsou" (sulhanen 

eli sulahanen).

859. "yskäh vai käzipaikad, mutsoil da i sulahazel" 

(yskäh=syliin, käzipaikad=liinat).

860. "siitä tuli seittsemen henkie niitä sulhaiskansoa" 

(omien häiden koosta).

861. "pannah ruokuo sulhaiskansalla" 

(sulhaiskansan ruokkiminen).

862. "sulhaiskansa issutah lautsalla" (omien 

joukossa istuminen).

863. "sid neidine käspaikat panov vuarnoil 

sulhastuzmuzikkoin sobiem piäl" (panee

käsipaikat roikkumaan sulhasten vaatteiden 

päälle).

864. "hänel hyvä suloi puutui" (suloi eli sulhanen).

865. "suju heil on keskenäh, yhted duumad, 

hyväd libo pahad" (suju eli liitto, vrt. sujua).

866. "eläkkeä niin hyvässä sovussa jotta vesikänä 

ei välittsi peäsiis" (yhytyssanoja, vesi=yksi 

jumalaisista).

867. "niist ei sormuksista soanum mitä selvöä oliko 

tyttö tahikka naimisissa olova vain siitä peälaitoksesta"
(sormuksista, monikko, kaikki metallinen

vierasta alkuperää).

868. "min verdoa mie näem päiveä täs sormuksez läbi, 

sen verda sie miuz vigoa näe" (häätaikoja, 

vrt. taivutetun vitsan läpi katsominen).

869. "Anukses päi pietäh sormustu sormet tävvet" 

(sormusten käytön alkuperää, aunus=kaupunki). 

870. "suattua yhteh" (saattaa yhteen,

vrt. yhyttää).

871. "ku myödäzet tullah suluhazeh, sit soajannaized 

jaksatetah myödäzie laihinois" (jaksatetah=pukevat 

vaatelahjoihin, laihinois=vuorostaan).

872. "akad on soajannaizet, a muskad druskat" 

(hääsanastoa, lainasanoja).

873. "koz ottajat tullas saroal, mennäh myödäzakat 

kiisselijuvvan kel da tseptsien kel, kumardetahes 

suajannaizil da taritah kiisselie da tseptsä annetah" 

(menevät kiisselivadin ja vaimon lakin kanssa 

ja kumartavat saajanaisille).

874. "teäm pitäy tällä puolen tulla kun on teilä teältä 

soalis soatava" (hääsanoja, neitoa kutsutaan 

saaliiksi).

875. "niijen kere, siit toizem päiväne, kyly lämmitetäu" 

(kyly eli hääsauna, sisarten ja naispuolisten 

serkkujen keralla).

876. "siitä hyö siirrytäh pikkuni ta toiset toas 

morsiemem puolesta pikkuni" (häätapoja, 

rituaalista liikkumista).

877. "pitäy se i teän vuorostana hoti siltapalkin 

verran siirtyö" (silta eli lattiapalkin verran,

vrt. joukkojen yhtyminen lattian keskellä).

878. "piä pidäy siädeä andilahal, kahtel kasal 

plettie da panna tseptsy piäh" (säätää antilaan 

pää, tseptsy=vaimon lakki).

879. "bohatan svuadbaz on liigu seremooniedu" 

(pohatan häissä liikaa seremonioita, omat häät

=yksinkertaiset ja aidot).

880. "miehel mennes peä zemtsugoittih" 

(helmitettiin pää, vrt. helmitetyt päähineet 

ja koristenauhat).

881. "konza kozittsou, silloin sanotah brihoa zenihä" 

(brihasta zenihäksi, lainasanoja).

882. "ne lahjottih siitä sekä heimokunta jotta morsien" 

(heimokunta ja morsian, heimo=morsiamen suku).

883. "tuli on tuohine rämäkkä, savu musta tervaksine, 

saussuttau vävöini silmät" (häälaulujen kieltä).

884. "männäh seisontataloh ta sielä huilu otetah pois" 

(huilu eli huivi, morsiamen silmiltä).

885. "morsien on siitä suoritettuna parahih voatteih 

ta se seisou lattiella" (oudoilta tuntuvat kylähäiden 

tavat, noloja nuorille ihmisille).

886. "meil ois poika naitettava, teil on tyttö annettava, 

rupieuko sattumah vassakkah" (hääsanoja).

887. "kun lienöy sattun niij jotta oli rekikulku nin se 

piti nostoa rekeh" (nostaa neito rekeen, talvihäät).

888. "ollalline sanoitteleh, virtt itköy" (itkee häävirttä, 

itkuvirret=vierasta perinnettä).

889. "röngähetäh, hyveä muttsoi" (morsiamen 

huivia poistettaessa).

890. "tuohini on tuli rämäkkä, savu musta tervaksini, 

saussuttau vävöini silmät" (vävyn silmien

tarkistaminen, tulen keralla).

891. "astuot perttih soajat tai soalehet" (saajat ja 

saaliit, häiden kieltä).

892. "vajehuksella näir ristih sulhani veti tukista 

antilasta" (veti tukista morsianta, häätaikoja).

893. "hyö istuttih rinnakkai" (julkinen rinnakkain 

istuminen, omia liittojen vahvistajia).

894. "naigoa talvel regisiän aigah" (rekisään 

aikaan, vanhemmat talvihäät).

895. "jotta onko se rampa, se tarkassetah" 

(tarkastetaan häissä, perheen perustaminen

=terveiden puuhaa).

896. "vävy on kesellä väkie, hyvär rahvahan rajassa" 

(vävyn paikka).

897. hantien kosintaan kuuluu puhemiesten
lähettäminen neidon leiriin (tulee olla molempien
osapuolten arvostamia henkilöitä), kosijan saapuminen
neidon leiriin (vanhempiensa kanssa), tulijoiden
vastaanottaminen neidon isän toimesta (kodan suulla),
neidon isän lahjominen revonnahalla (hyväksyttyä nahkaa
säilytetään neidon perheen suojelushenkien joukossa),
lahjoista neuvotteleminen (merkitään erityiseen keppiin,
lahjoiksi poroja, nahkoja, kankaita, helmiä ja koruja), 

oksan murtaminen kahteen osaan (sopimuksen
merkiksi, nuorilla vuosi aikaa peruuttaa sopimus tai
aloittaa yhteinen elämä), kosijan kotiin palaaminen,
häävalmistelujen aloittaminen, hääpuvun ompeleminen
(neidon toimesta) ja reen valmistaminen (kosijan 

toimesta).

898. hantien häämenoihin kuuluu neidon leiriin 

matkaaminen (mies vanhempineen ja lähisukulaisineen), 

tulijoiden sisään pääsyn estäminen (neidon sukulaisten 

toimesta), esteiden selvittäminen, neidon perheen 

kotaan käyminen, kosijaisissa murrettujen oksien 

esiin ottaminen, lahjoista neuvotteleminen, yhessä 

syöminen (sopimuksen vahvistamiseksi), porojen 

uhraaminen (kumpikin perhe uhraa poron), perheiden 

suojelushenkien lahjominen (verellä ja lihalla), neidon 

pään peittäminen liinalla (istuu toisessa kodassa), 

yön yli nukkuminen, neidon pukeminen lähtöä varten, 

neidon saattaminen (äidin ja anopin toimesta), perheen 

suojelushenkien luovuttaminen neidolle (siirretään 

revonnahassa, uskotaan suojelevan uudessa kodissa, 

säilytetään miehen suojelushenkien joukossa), vanhan 

kodan hengille kumartaminen (neidon toimesta), 

kodan ympäri kulkeminen kolmasti (neidon toimesta), 

miehen leiriin matkaaminen (lahjareen ja ruokareen 

kanssa), pöydän kattaminen (neidon toimesta), 

lihan / kalan tuominen (miehen toimesta), verhon 

takana istuminen (neidon toimia), yön yli nukkuminen 

ja tulen sytyttäminen (pidetään toimena joka tekee 

neidosta tasa-arvoisen uudessa perheessään).

899. nenetsien taruissa kuvaillaan alkuhenkien 

Noom ja Ya minya naimamenoja (Noom kyselee 

naimisissa olevilta veljiltään mistä voisi löytää vaimon, 

veljet kertovat kaukana asuvasta neidosta joka on 

ahkeran ja hyvän työntekijän maineessa, Noom 

matkaa neidon leiriin missä kutsutaan neidon perheen 

kotaan ja toivotetaan tervetulleeksi, neidon sukulaiset

kyselevät Noomilta kysymyksiä joihin vastailee 

parhaansa mukaan (naima-asioista ei puhuta suoraan), 

Ya-minya istuu ja ompelee naisen karvatakkiaan, 

Noom pyytää suostumusta neidon isältä johon vastaa 

myöntävästi, häät järjestetään myöhemmin, kestävät 

monta päivää, jokainen häävieras saa lahjan, hääpari 

saa paljon huomiota, kaikki ovat iloisia, vieraat poistuvat, 

Noom vie Ya minyan kotaansa, Ya minya ottaa vastuun 

kodan asioista ja saa kaiken kääntymään parempaan, 

Noomin suureksi iloksi).

900. "sisär otetah siih tuon antilahan sisär toiseh 

puoleh" (käsipuoleen, antilasta saatettaessa).

901. "tietenki se laulo mitä laulo, se niitä heälauluja 

kojuutti" (häälaulujen tuntijat).

902. "morsiemella oli joko sisärie naimisissa olovie tahi 

teätinkie, keästä kuletettih" (kädestä kuljettaminen).

903. "tuopa tulta tuohisella tahi tervastikkusella jotta 

neäv vävyni silmät" (silmien tarkistaminen).

904. "tulkoahan lähemmäksi, jotta sulhasen nästyyki 
morsiemen käteh tavottau" (nästyyki eli pieni liina).

905. "pie vain itse niin hyväsistä jottei tarvitse itkie" 
(neuvottiin sulhasta).

906. "kun tuuvah morsien taloh, sulhasen kotih, 
siitä lauletah tulijaislaulu" (häälauluja).

907. "soattasim mie tulijaisvirttä, kum morsien 

tuuvah sulhasen kodih" (saattasin eli osaisin).

908. "tuopa tulta tuohisella tahi tervastikkusella 
jotta neäv vävyni silmät" (vävyn silmien
tarkistaminen).

909. "tuli on tuohine rämäkkä, savu musta 

tervaksine, saussuttau vävöini silmät" (tulen keralla 

vastaanottaminen).

910. "eipä veiju tyhjin tullun, toipa minnan tullessahe"
(häälaulujen kieltä).

911. "muttsoloi tuodih ujoloiz" (huiviin peitettynä).

912. "ujoipaikois tulov andilaz" (pää peitettynä).

913. "sit sulahain uloin nostav eäre, kätt andav andilahal"
(uloin eli huivin).

914. "uuloih pannah uuzi mutsoi" (huivitetaan).

915. "endizeh aigah viedih mutsoi uuloipaikois sinne 

brihan kodih" (brihan eli miehen).

916. "häiss ennen ulvottih itkie" (ulvottiin, 

vrt. vanhemmat totemistiset tavat).

917. "kaksi vietih, yksi keästä toini toisesta, 

umpihupussa vietih" (morsianta).

918. "kolmeh kertah veteli tukista sulhani vajehuksella"
(veteli tukista, morsianta).

919. "joko valmehet kintahat tahi sukat tahi kankasta"
(annettiin morsiamelle).

920. "miss on sulho suoritettu, moan valivo valmistettu"

(sulho eli maan valio).

921. "synty neiti pohjolassa, moan kuulu, vejen valivo"
(maan kuulu, veen valio).

922. "laulo vanhanaikusen heävirren" (häävirret).

923. "meilä sielä Kieretissä heät piti laskie, varattih 
jotta muiten heät rikotah, laskomatta" (laskie=suojata 

taikuudella, rikotah=pilataan taikuudella).

924. "kaikki se ov varustat häitä vasse" (häihin 

varustautuminen).

925. "koko hiäväki tuli häntä vastah ottamah"
(morsianta).

926. "katsuod meil om miituz, ongo teile vastuz" 
(katsojat, vastuz eli vastine).

927. "se vaij jotta uusi vasta piti olla, millä kylvetetäh"
(morsianta, vasta=taikakalu).

928. "kaks kerdoa kierretäh myödäpäiväh, kolmas 

kerda vastapäiväh" (parin kiertäminen).

929. "koz ottajat tullah, saroal ajetah, mennäh 

myödäzakat juovan kel saroal da taritah vastavus 

kiisselie" (saroal=pihalle, juovan=savivadin,

taritah=tarjotaan).

930. "heimokunta kai käyväh siinä, jokahini kerrav 

veällyttäy sillä suvalla tukkoa" (suvalla eli kammalla,

morsiamen tukkaa).

931. "siitä soahe kuv ventsättih pijettih paikka 
tahikka lakki peässä, jotta ei ventsäpeätä viety 
ilmah" (ilmah eli ulos, neitoa, lakitta tai 

huivitta).

932. "venttsavussobih pideä suorittoa andilas" 
(ventsa eli häävaatteisiin).

933. "kun nähnet tsikko verrakses nin tartu paikan 

kokkah" (paikan=liinan, kokkah=päähän,

häätapoja).

934. "reunassa kesu reponi, vierellä punakeräni"
(eläimiin vertaaminen).

935. "rättsinät lahjottih toas kum mäntih heimokuntah 

ensi kerta" (itse tehdyt rätsinät, arvokkaita).

936. "morsien on siitä suoritettuna parahih voatteih 

ta se seisou lattiella" (suoritettuna eli puettuna).

937. "piiroampoalikka, voatepoalikka, kirves"
(annettiin myötäjäisiksi).

938. "eläkkeä niin hyvässä sovussa jotta vesikänä 

ei välittsi peäsiis" (yhytyssanoja).

939. "tuli on tuohine rämäkkä, savu musta tervaksine, 
saussuttau vävöini silmät" (tulen ja savun keralla

vastaanottaminen).

940. "hyö maatah yö, koiz yhtez maatah" (yhessä 

makaaminen, vrt. sukulaiskansojen tavat).

941. "siitä vasta mänimä yhteh" (menimme yhteen, 

vrt. vieraalta maistuva naimisiin).

942. "ni siitä hyö yhteh mäntih" (oma yhteen 

meneminen, vieraat häät).

943. "sulhasen keralla siitä syyväh yhtehisie ruokie"
(yhteisten ruokien syöminen).

944. "yskäh vai käzipaikad, mutsoil da i sulahazel"
(yskäh eli syliin, hääparille liinat).

945. "tyttöi ärjytetäh itketetäh miehel männes" 
(vrt. vieraina pidetyt itkuvirret, häätavoissa

paljon vierasta).

946. mordvalaisten häätapoihin kuuluu uhrin 

antaminen Vedyavalle (jättämällä veteen ruokaa 

tai juomaa).

947. mordvalaiset pitävät Vedyavaa (veen emo) 

hedelmällisyyden ja lasten antajana.

948. mordvalaisten häätapoihin kuuluu Vedyavalla 

tanssiminen (laulun säestyksellä, toisaalla säkkipillin 

ja nyudi-soittimen).

949. mordvalaiset tanssivat Vedyavalle paikassa 

josta neito tulee ottamaan vetensä.

950. mordvalaisten naisten kolikoista koottuja

hääkoruja (ks. valokuvat)  pidetään alkujaan 

kynsien jäljitelminä (vrt. vanhemmat omista 

aineista laaditut korut).

951. udmurttien häätapoihin kuuluu neidon 

kuljettaminen kotitulen ympäri ja uhrin lupaaminen 

perheen vorsud-hengelle.

952. udmurttien häätapoihin kuuluu sorsan 

lupaaminen suvun suojelushengelle (uhrataan 

isossa kualassa eli sukupyhäkössä tyttären tullessa 

käymään syntymäkodissaan seuraavana syksynä).

953. mordvalaisneito hyvästelee häissä 

synnyinkotinsa sanoin "hyvä koti, olen matkannut

pitkään lämpimässä suojassasi".

954. komien häätapoihin kuuluu joella käyminen 

kolme päivää häiden jälkeen, Veen emolle 

uhraaminen (kangasta, lankaa, ruokaa) ja käsien 

ja kasvojen peseminen vedessä.

955. udmurttien häätapoihin kuuluu morsiamen 

kasteleminen vedellä (talvella naineet kastellaan 

keväällä, vrt. vesi lasten antajana).

956. mordvalaisneito menee häiden jälkeen puron 

tai joen ääreen missä pyytää Veen emoa antamaan 

lapsia ja pesemään vaatteensa.

957. mordvalaiset ohjaavat hääparin karhunnahalle 

missä nuorille pyydetään voimaa ja terveyttä 

(karhua pidetään "ensimmäisenä sukulaisena", 

vrt. heimon perustajana).

958. mordvalaisten häätapoihin kuuluu nuorikon 

esitteleminen Kashtom-avalle (tulisijan emo, 

suoritetaan heti nuorikon saavuttua).

959. mordvalaisten häissä karhun (ovta) osaa 

esittää vanha turkiksiin pukeutunut nainen 

(vaatteet käännetty nurinpäin, sirottelee parin 

päälle humalia (vrt. aiemmin jotain muuta) 

ja toivottaa näille vaurautta, voimaa ja lapsia,

nainen=naaraskarhu).

960. mordvalaiset kutsuvat morsianta sanalla 

odirva.

961. mordvalaiset kutsuvat häälahjoja sanalla 

kazne (paitoja, päähineitä, käsiliinoja, huiveja).

962. mordvalaiset kutsuvat hääitkuja sanoilla 

urnyama ja urnema (vrt. ur-sielu).

963. mordvalaiset kutsuvat yhyttämistä ja 

liittämistä sanalla poladoms (vrt. puola).

964. udmurttien häälauluissa (syuan gur) 

kuvaillaan seurueen matkaa neidon perheen 

luokse.

965. "olemme tulleet, olemme tulleet, jokea 

myöten, jyrkänteitä myöten, sieltä missä metso 

laulaa, olemme tulleet, olemme tulleet, pajujen 

alta, koko matkan metso vihelsi, olemme tulleet, 

olemme tulleet, metsän läpi, koko matkan orava 

kimitti" (udmurttien häälauluja).

966. udmurttien hääpukuun kuuluu ayshon 

(korkea tuohipäähine, periytyy niin kauan kun 

pysyy koossa) ja syulyk (ayshonin päällä pidetty 

huivi jonka kirjailuina viisi puuta, kukkia, rasteja 

ja kolmioita).

967. udmurttihäiden vaiheisiin kuuluu whined 

kuran (kosinta), jarashon (pidot sulhasen luona) 

ja xuan (pidot morsiamen luona, vrt. kua=kota).

968. udmurttien häätapoihin kuuluu vuoteen 

kattaminen käsinkoristelluin peittein, 

kirjailtujen liinojen ripustaminen ikkunoihin, 

pöydän kattaminen lämpimin leivonnaisin, 

vieraiden kestittäminen portilla, häälaulujen 

esittäminen (kestää läpi pitojen), lahjojen 

jakaminen ja haltijoiksi (erikoisiin vaatteisiin) 

pukeutuminen.

969. marit kutsuvat häitä sanalla kavyn (kavyne 

vurgen=häävaatteet, vrt. kapiot).

970. marit kutsuvat häitä sanoilla muzyrangmash 

(myzy=nuori pari).

971. marit kutsuvat häiden jälkeen tapahtuvaa 

morsiamen perheen luona vierailemista sanoilla 

ontsyl jyash (tulevat juomingit). 

972. marit kutsuvat häiden ajankohdan päättämistä 

sanoilla puntsal.

973. marit kutsuvat häissä pidettyä revonnahkaista

lakkia sanoilla ryvyzulsh (revonpesä).

974. marit kutsuvat häissä annettua hyväksyntää 

tai suostumusta sanoilla salamari.

975. marit kutsuvat häitä sanalla syan (syan 

vurgem=häävaatteet, syan tuvyr=hääpuku, 

syan muro=häälaulu, syan paryt=häiden aika, 

syan pölek=häälahja, vrt. sija, sydän).

976. marit kutsuvat naisen lakin laittamista 

sanoilla vyltsysho ja vyjvyltsysho (vyj=pää).

977. marit kutsuvat häiden viettämistä sanalla 

syanlash (tarkoittaa myös lintujen lailla 

laulamista, kaikuja vanhemmista tavoista).

978. marit kutsuvat pihalla olevaa hääpaikkaa 

sanoilla shelyk (myös uhrilehto / pyhäkkö,

omat häät=ulkoilmassa, jumalaisten silmien 

alla).

979. marit kutsuvat morsianta sanalla oreng 

(kuanyshe oreng=iloinen morsian, motor oreng

=kaunis morsian, oreng melna=morsiamen 

häiden jälkeen paistamat pannukakut).

980. udmurtit kutsuvat häitä sanalla sjuan 

(sjuan karyny=viettää häitä, sjuan kalyk

=hääväki, vrt. su-an).

981. udmurtit kutsuvat sulhasta sanoilla 

kyshnogskono pi ja emespi (pi=poika,

pios=mies).

982. udmurtit kutsuvat morsianta sanoilla

byzjono.

983. unkarilaiset kutsuvat häitä sanoilla eskuvö,

hazassagkötes ja lakodalom (vrt. lako=rako,

lakstam=rakstam, jälleensyntymissanastoa

eli korpin kieltä).

984. unkarilaiset kutsuvat morsianta sanoilla 

menyasszony (menyasszonyi ruha=hääpuku,

menja, vrt. miniä).

985. unkarilaiset kutsuvat sulhasta sanoilla 

völegeny ja volegeny.

986. ersalaiset kutsuvat häitä sanalla svadba 

(morsian=odirva, sulhanen=urvakstytsja).

987. moksalaiset kutsuvat häitä sanoilla ila kerda 

ja veshez (morsian=odrvä, väzava, väzavane, 

sulhanen=zenih, rvääj alä).

988. marit kutsuvat morsiamen lettien purkamista 

sanoilla vujym pytyrash (vuj=pää, vrt. yksi 

sieluista).

989. mordvalaisten häätapoihin kuuluu morsiamen 

kastaminen jokeen (vesi=veen emo, lapset).

saamelaisten hääsanastoon kuuluu 

kala, kaala (hääpari, naittilaat),

hejavieha (hääväki), näittid, naaitam 

(naittaa), myerssee (morsian), 

irge (sulhanen), näimitupe (naimatupa), 

heejah (häät, vrt. hea=hyvä), naaijam 

(naimisiinmeno), litto, lito (liitto), 

näimilitto (avioliitto), najamas 

(naimisiinmeno), vaimulas, vaimulii 

(sydämellinen, vrt. vaimo, sielujen nimet), 

naaijamahasas (naimaikäinen), lihto, 

lihtuo, lihtto, litto, lett, litt, lixt 

(liitto, vrt. letti), moorsie, morsee, 

moorsie, morse, moarse, myerssee, morsej, 

morsa (morsian, vrt. mor-se, yhdyssana),

 viencctem (naimaton), näittloottam (naimisissa), 

veäncc (avioliitto), kaallaz (pariskunta), 

puottloottamstuell (hääkemut), näimmkuett 

(naimakota, häämaja), veäncckohtt (hääpuku),

veänccpeivv (hääpäivä), näimm (häät),

veänccmeer, veänccinn (hääyö), veänccjeänn 

(hääemo, kaaso), lettpäikk (liittopaikka, 

vrt. lettien yhistäminen), puäzzlett 

(liittopaikka), ohttmos, ohttoottmos 

(yhtyminen, liittyminen, vrt. ohdon keralla, 

metsässä), lahttummus (liittäminen), näppummus 

(liittäminen), ohttummus (yhyttäminen, 

liittäminen), ohtteed (yhistää), ohttad (yhtyä), 

veäncceed (vihkiä), ohtte suannjed (sovittaa 

yhteen), nuärvveed (pienata, liittää yhteen), 

moojjeed (kaunistaa), näittloottad (naida,

mennä naimisiin), näitted, näittlatted 

(naittaa), veänccoottad (mennä naimisiin), 

lettoottad (liittoutua), ohttad, ohttoottad 

(yhistyä, liittyä), vuoddam (ylkä, sulhanen), 

kaavsos (morsian, vrt. kaaso), koll-lodd 

(morsian, lodd=lintu), kuojj (puoliso), oddkaav 

(nuorikko), oddkaallaz (nuoripari), naaijad, 

naajam (mennä naimisiin) ja vihkad, viihkam 

(vihkiä).