LEMPI

1. lempeä nostatetaan tulen yli hyppien, 

lämpimien hiilien päällä kävellen, savun läpi 

kävellen, lämpimällä kiukaankivellä tai 

uunihavulla jalkojenväliä pyyhkien, hiuksia 

kahareisin sukien tai kylpien.

2. lempeä nostatetaan laittamalla kammatessa 

irronneet hiukset tuleen sanoin "lempi nousee 

kuin savu hiuksista".

3. lapsen saaneelta ystävältä saadun lahjan 

uskotaan nostattavan lemmenhaluja ja 

parantavan lapsionnea.

4. nuorukaisen lempeä nostatetaan 

lämmittämällä sauna ukkosen pirstomilla 

puilla ja laittamalla tuleen hius tai 

nuorukaiselle kuuluva esine.

5. lemmen nostattamiseen käytetty kylpyvesi 

tuodaan jäätymättömästä lähteestä tai 

virtapaikasta.

6. lapselle voidaan hankkia naimaonnea 

punomalla vanne pihlajanoksista, pujottamalla 

lapsi vanteen läpi, roiskimalla lapsen päälle 

lähdevettä ja loihtimalla "nouse lempi 

liuhumahan, kunnia kupahumaan, tämän 

lapsen lantehille".

7. neidon lempeä nostatetaan hakemalla vettä 

hetteestä, sitomalla vastat punaisella langalla, 

lämmittämällä sauna, kylvettämällä neitoa 

leppävastoilla, pujottamalla neito pihlajaisen 

vanteen läpi ja loihtimalla "nouses lempi 

liehumahan, tänä keitona kesänä".

8. hiusten pesemisen, kuivaamisen ja sukimisen 

uskotaan nostattavan lempeä ja houkuttelevan 

kosijoita (pestään iltaisin, suitaan aamuisin).

9. neidot voivat kutsua kosijoita kiipeämällä 

korkealle mäelle ja puhaltamalla lepästä tai 

katajasta laadittuun torveen ("neidon torvi").

10. kosijoita kutsutaan puunlehdillä viheltäen.

11. aamu ja iltakasteella, maidolla ja medellä

kylvettämisen uskotaan nostattavan lempeä.

12. ihastuksen kohde voidaan saada 

lemmekkääksi koskettamalla tätä "vahingossa", 

huutamalla ääneen nimeään tai ottamalla salaa 

hius tai esine.

13. lempeä kutsutaan kesäöisin isojen kivien 

päällä istuen.

14. lempeä voidaan kutsua kävelemällä joelle, 

riisumalla vaatteet yksi kerrallaan, kumartumalla 

veen ääreen ja pesemällä kasvot huolellisesti 

(peseytymisen jälkeen "voi nähdä puolisonsa").

15. lempeä nostattavina eleinä pidetään 

silmäripsien osumista yhteen ja sormien 

menemistä lomittain.

16. neidon lempeä nostatetaan keräämällä 

polttopuiksi törröttäviä oksia ("poikapuita"), 

noutamalla vettä hetteestä tai kuohuvasta 

koskesta ja kylvettämällä neitoa sanoin 

"nousoo tällä neitosella vielä lempi liehumah, 

nousoo avo astumah, kunnivo kuulumah, 

tämä neito mieholah".

17. neitoa voidaan kylvettää lemmekkääksi 

lämpimällä kiuashavulla hosuen ja loihtien 

"tuloo meijän neitosella lempi liehumah, 

kunnivo kuulumah, avo astumah, niin kirkkahasti 

kuin hiilet kiukoasta paistaa".

18. kesän ensimmäinen vasta heitetään saunan 

katolle kosijoita houkuttelemaan (jos perheessä 

naimaikäisiä neitoja).

19. kiukaan paukahtamisen löylyä lyötäessä 

uskotaan tietävän kosijoita.

20. ensimmäisen tapaamisen ja ensimmäisten 

sanojen muistelua pidetään lempeä nostattavana.

21. lempeä voidaan nostattaa vierekkäin 

nukkumalla (toisiaan koskettamatta).

22. lempeä nostattavina toimina pidetään salaa 

tapailemista, yhessä nukkumista, käden pitämistä 

toisen kaulalla, polvella istumista, lähekkäin 

tanssimista ja yöaikaan yhessä kävelemistä.

23. marineidot kutsuvat kosijoita iltaisin 

nimikkopuun lehdillä soittaen (jos eivät saavu 

jäädään "lehdellä soittelemaan").

24. marit kutsuvat kosijoita kysleä eli kannelta 

soittaen.

25. lemmenkylyn laittamiseen kuuluu saunan 

lämmittäminen pihlajaisilla puilla, kylpyveden 

tuominen lähteestä, kukkien ja heinien lisääminen 

veteen ja vedellä valaminen lemmenlukuja lukien 

(laitetaan yöaikaan).

26. kasvoilla, kupeilla ja iholla tuntuvaa 

kuumottavaa tunnetta pidetään lemmen 

saapumisen merkkinä.

27. lempeä voidaan karkottaa pujottamalla 

lähteestä otettu kivi paidan läpi tai lyömällä 

paitaa kolmasti kylmään kiukaaseen.

28. kosijoiden saapumista tiedustellaan

laittamalla lehtiä tyynyn alle, katsomalla 

veenpintaa tuohusten valossa tai kantamalla 

vajasta sylillinen halkoja (parillinen määrä

hyvä enne).

29. kosijoita kutsutaan hajallaan olevia hiuksia 

sukien ja laulaen "suotuni, luotuni, tule päätäni 

harjaamaan".

30. perhosparin näkemisen uskotaan tietävän 

kosijoita.

31. kosijoita kutsutaan laskemalla tähtiä ("seitsemän 

tähteä, seitsemänä iltana").

32. lempeä voidaan nostattaa pesemällä mielitietyn 

vaate omien vaatteiden kanssa.

33. lempeä nostatetaan ottamalla kiukaasta kivi

ja pujottamalla lämmin kivi rakastetun paidan 

läpi sanoin "olokoon syvämmes yhtä var kun 

tämä kiv".

34. lempeä karkotetaan sitomalla kiviä 

vastapuolen paitaan ja heittämällä paita kaivoon 

sanoin "olokoon syvämmes yhtä kylmä kun 

tämä kiv" 

35. lempeä viilennetään lyömällä toisen paitaa 

kylmää uunia vasten sanoin "sun sylämmes olkoon 

niin kylmä kun toi muuri".

36. lempeä voidaan karkottaa ottamalla molemmilta 

osapuolilta vaatekappale, pitämällä vaatteita kiinni 

toisissaan ja repimällä vaatteet rikki.

37. lempeä nostattavina toimina pidetään kielestä 

puraisemista, silmien ja hiusten pesemistä (auringon 

noustessa), hiusten sukimista, irronneiden hiusten 

ottamista talteen ja palmikoiden sitomista kolmella 

nauhalla.

38. "kuku kultani käköni, helkyttele hietarinta, 

kuku kullak kulmiltas, hopieset huuliltas, vieläk olev 

villapeänä, kauvan kassan kantajana, sano totta 

niinkuv vettä" (käeltä tiedusteleminen).

39. kosijoiden tuloa voidaan ennustaa ottamalla 

kasasta halko, nukkumalla yö halon kanssa ja 

katsomalla halon muodosta kosijoiden piirteitä.

40. lempeä nostatetaan viemällä neito veen 

ympäröimän kiven päälle, valamalla neitoa vedellä, 

soittamalla kulkusia ja loihtimalla "niim miun 

kunnivoni kuulukkah niinkun tämä kello on".

41. neidon lempeä nostatetaan kaatamalla päällensä 

vettä kehäksi taivutetun vitsan läpi ja lausumalla 

"nouse noppa, seiso seppä, kohuo urosten kokka, 

tämän neitosen nenille, tämän peiposem peräh".

42. kosijoita kaipailevaa neitoa vastotaan sanoin 

"mi ol lehtie, se ol lempie, mi on urpue, se ol sulhuo".

43. lempeä nostatetaan ottamalla sukaan jääneitä 

hiuksia, leikkaamalla palanen paidan helmasta 

(jalkovälin kohdalta), käärimällä hiukset palaseen 

ja laittamalla käärö mielitietyn huivin alle.

44. lempeä viilennetään sitomalla vastapuolen 

hiuksia kivien ympärille ja lukemalla viilentäviä 

lukuja.

45. naimaonnea voidaan parantaa pukemalla 

päälle kahdet vaatteet sanoin "nuttu nurin, 

onni oikein" (alimmaiset nurinperin).

46. lempeä nostatetaan kylpemällä polulla 

kasvaneista vesoista sidotulla vastalla.

47. kosijan olinpaikkaa tiedustellaan ottamalla 

käteen leppäkerttu ja kysymällä "lennä, lennä 

leppotiira, mistä piika äijän saapi, iästä vai lännestä, 

vai poikkipuolen pohjasista".

48. "nouse lempi liehumahan, kunnia 

kupajamahan, läpi linnan, läpi lännen, läpi kuuen 

kyläkunnan, jos et tartu tältä puolta, tule turuu 

tuolta puolta, höyhen tyynyjen sisässä"

(lemmen kutsumista)

49. "lempeyees liikkukoon, kunniass kuulukoon, 

läpi kuuen kyläkunnan, läpi seitsemän pitäjän, 

nuoret miehet mielimään, sulhaiset suvaitsemaan, 

lesket lemmen katsomaan" (liikkuva lempi,

vrt. maine, kunnia).

50. "heitä herjat helmoistais, päältäis pahat 

pakinat, kaik miehet mielimään, sulhaiset 

suvaitsemaan, noutamaan nuoret miehet"

(nostatussanoja, muuttuvat tilanteen 

mukaan).

51. "kunnias kuulukoon, niinkun kukko laulo, 

lempeyes liikkukoon, niinkun hopeat hilajat"

(elävä olento).

52. "tule sulho suomen maalta, kaala sulho 

karjalasta, omajais ottamaan, kanajais katsomaan, 

tätä neittä noutamaan, varttais valitsemaan" 

(sulhon kutsumista).

53. "nouse kiihko kiima suosta, häkärä häjyn pesästä"

(kiihkon kutsumista).

54. "kuin lie lehtii vastass hyväss, kuin lie varpuin 

lukkuu, niin on luku sulhasii, kuin lie lehtii vastass 

hyväss, kuin lie varpuin lukkuu, niin on miestä 

katsomassa" (naimalukuja).

55. "kuku, kuku, kultalintu, rinta hieta, 

helkyttele, kuku kullat rinnastas, hopieiset 

huuliltas, vieläkö viivyn villapeänä, kauan 

kassan kantajana" (käeltä tiedusteleminen).

56. lempeä nostatetaan sukimalla hiuksia, 

ottamalla talteen irronneet hiukset, laittamalla 

hiukset tuleen ja loihtimalla ensimmäisen savun 

tuprahtaessa "noin miun lempeni liehukoh, 

kun nuo tuola tulessa".

57. neito voi nostattaa lempeään istuutumalla 

saunan kynnykselle kahareisin, sukimalla hiuksiaan, 

ottamalla talteen irronneet hiukset, kylpemällä ja 

polttamalla hiukset sanoin "niin minun lempi 

liehukoon, niin minun auvo astukoon, niin 

kunniani kuulukoon, kuin tämä savu ilmassa"

(lempi eli auvo eli kunnia, vrt. avo, avio, 

vrt. ava-haltijat).

58. lempeä voi nostattaa nousemalla aikaisin 

aamulla, sukimalla hiuksiaan, virittämällä tulen 

ja laittamalla irronneet hiukset tuleen sanoin 

"näin miun lempeni liehukkah, kuin tämä savu".

59. lempeä nostatetaan laittamalla veteen 

hopearahoja, valamalla päätä hopeavedellä ja 

heittämällä loppu vesi ilmaan sanoin "niin ylähänä 

olkoh lempeni, kun tämä vesi on ylähänä".

60. lemmenkylpy lämmitetään riipimällä vastasta 

lehdet, hakemalla järvestä kylpyvesi, kylpemällä 

riivityllä vastalla ja polttamalla riivityt lehdet 

räppänän alla sanoin "niin miun lempeni kohokkoh, 

kuin tämä savu kohuou".

61. lempeä nostatetaan hakemalla vettä 

avannosta, lämmittämällä vesi kiukaan perillä, 

valamalla vettä kylvetettävän päälle ja soittamalla 

kylvetettäessä tiukua sanoin "niin miun lempeni 

liehukkoh, kuin tämä kello soittau".

62. lempeä nostatetaan peseytymällä lumessa 

päivän noustessa sanoin "olkoon maineeni niin 

puhdas, kun tämä lumi, ja katsokoon minua 

jokainen, niin kun tuota päivännousua".

63. lempeä nostatetaan pitämällä vesiastiaa 

neidon pään päällä ja valamalla vettä sanoin 

"nouse, lempi, liehumah, nouse, auvo, astumah, 

kolmessa kokon sulassa, kuuvessa kukon sulassa, 

seitsemessä kalan evässä, kuulusaksi kunnivoksi, 

auvoksi astumah, lemmeksi liehumah".

64. neidon naimaonnea voidaan parantaa sanoin 

"nouse, lempi, liehumah, kirjo korja, kiitämäh, 

kultana kumottamah, hopiena hohtamah, jott ois 

naiset naurusuulla, miehet mielellä hyvällä, pojat 

pyöris polvillah, tämän neitosen eressä".

65. lemmenkylpy laaditaan hakemalla vettä 

hetteestä, jättämällä hetteen haltijalle vastalahja, 

valamalla vesi turpeen läpi, lämmittämällä 

kylpy ukkosen murtamilla puilla, sitomalla vasta 

kolmesta kuivalla maalla kasvavasta koivusta ja 

kylpemällä sanoin "lähes, lempi, liehumah, auvoni, 

astumah, niin miun lempeni loitokkali kuulukkoh".

66. neidolle voidaan kutsua kosijoita sitomalla 

vasta kolmesta puusta (viehkasta, näreestä ja 

koivusta, kolme varpaa kustakin) ja kylvettämällä 

neitoa sanoin "nouse, lempi, liehumah, nouse, auvo, 

astumah, jotta tulis tuonnempua, ettis etempiä, 

kirja-korja kiijättäis, repoturkki rennättäis, vihmuis 

silmät viijelläki, kuhkais vatta kuuvellaki, seittemenki 

siän palais, tämän peiposen peräh, tämän lapsen 

lantehilla".

67. lemmenkylpy lämmitetään ottamalla sälöjä 

kolmesta ukkosen lyömästä puusta, hakemalla 

vesi "tulisen kosken" kuohuista ja kylpemällä 

sanoin "nousis lempi liehumah, auvinkoh astumah, 

neijon kuulusan kojista, tulis viejät veräjillä, 

ottajat ovilla, tulis tuojat tuonnempuata".

68. lempeä nostatetaan valamalla neitoa hetteestä 

tai koskesta tuodulla vedellä ja loihtimalla 

kylvetettäessä "nousoo tällä neitosella, vielä lempi 

liehumah, nousoo avo astumah, kunnivo kuulumah, 

vielä tästä neitosesta, juopi suku suuret sarkat, 

heimokunta hempeet pikarit".

69. lempeä nostatetaan hosumalla neidon 

takapuoleen lämpimillä havuilla ja lukemalla 

"tuloo meijän neitosella, lempi liejumah, kunnivo 

kuulumah, niin kirkkahasti, kuin hiilet kiukuasta 

paistaa, niin kirkkahasti, tämä lempi liejukkah, 

tämän tytön peräh, silmät vihmuu viijeltä, kupu 

kuhkaa kuuvelta, säkähinä syän palaa, vatsa tuiskuu 

tulena, tämän peipposen perällä, tämän sotkan 

suojuksih".

70. "nouse, lempi, liehumah, nouse, auo, astumah, 

miehen mieltä kääntämäh, aivoja asettamah, 

pane tuska tuhniohon, pakko paian helman alle"

(lemmen eli auon kutsumista).

71. kosijoita houkutellaan laskemalla hiukset hajalle, 

sytyttämällä tuli päreeseen ja heilauttamalla hiuksia 

palavan päreen kanssa sanoin "näin minun lempeni 

liehukoon".

72. lempeä nostatetaan ottamalla kiukaasta kuumaa 

tuhkaa, levittämällä tuhkaa ympärilleen ja loihtimalla 

savun noustessa "noin miun lempeni liehukkah, 

kunnivoni kuulukkah, ku toi savu levinnöö ympäri ilmast, 

niin miun lempeni levikkäh, moni katsois kasvohoni, 

varteheni valkuttais".

73. lemmenvasta sidotaan kolmen lehtipuun varvuista 

(sydämeksi leppää ja pihlajaa, ympärille koivun 

varpuja).

74. lemmenkylpy lämmitetään salaa yöllä 

(kenenkään huomaamatta).

75. lempeä nostatetaan hakemalla vesi koskesta tai 

hetteestä, valamalla kylvetettävää kolmesta kohdasta 

ja heittämällä loppu vesi polunhaaraan.

76. "nouse, lempi, lievulla, nuoren neiton kassasesta, 

nouse, lempi, alta lauan, alta lempilautasen" (lempeä 

kutsutaan kassasta ja lauteiden alta).

77. "mene, lempi, liikkehelle, kunnivo kuulusalle, 

nyt on lemmen liikeaika" (lemmen puhuttelemista).

78. lempeä voidaan viilentää ottamalla koskesta 

kiviä sanoin "kivi kylmä jään alainen, vilu virran 

pohjimainen, tule syöntä kylmämään, vatsoa 

vilustarnaan, vieraasta vilustamaan".

79. nuoria voidaan saattaa yhteen kävelemällä

kosken rantaan, ottamalla vettä pahkaiseen 

kuppiin, kiertämällä pari veden kanssa ja 

antamalla molempien juoda kupista ("silloin 

rakastuvat toisilleen").

80. "peze oamut, peze illat, yöseämi kuivoale, 

päiväseämi harjoele, siidä käyäh kuuvet koizat, 

seittsemät ne selgiävät, kaheksat on toivojate" 

(hiusten peseminen ja harjaaminen).

81. nuorukaista voidaan saada lemmekkääksi 

hieromalla neidon hikeä tämän vaatteisiin (tällöin 

hiet sekoittuvat ja mieli kiintyy neitoon).

82. paria saatetaan erilleen lämmittämällä kylpy 

tuulen kaatamilla puilla, ottamalla vettä kahdeksi 

haarautuvasta purosta ja kylvettämällä osapuolia 

sanoin "siitä lemmen lievittelen, laskettelen, 

lannistelen, painan suruisat sytämmet, erillehen 

toisistansa, ijäksensä, ilmaksensa, polveksensa, 

päiviksensä, jottei tunne toinen toista, eikä 

yhtehen yritä".

83. "morsian, sisaruoni, puhu tulta puikkoseh, 

hienoseh hiilyehen, älä lienosti levitä, äsken lempi 

liehuavi, hyvä auosi tulevi" (tuleen puhaltaminen).

84. "morsien, sisoriseni, kabulehti, lagluoni, assu 

hanhen asselilla, taputa tavin jaloilla, ässen lembes 

liehunoo, hyvä auvossas tuloo" (hanhen lailla 

astuminen).

85. neidon lempeä nostatetaan jokivedellä valaen, 

kekäleellä sivellen ja loihtien "kippu kiirehil 

tylikybenil, maata ni istuo, syvvä ni juvva, duumil 

hyvil, ajatuksil parembil".

86. "nouze, lembi, lemmon kattilaa, yllene yli kynsii, 

ylleene maaha i mieroo" (lempi ja lempo).

87. "ritsii riizu paijad, nuorilla poijalla nuoldavaks, 

moa dai mieruo myö" (paidan riisuminen, 

lempeä nostattavaa).

88. lemmenkylpy lämmitetään männynkävyillä 

ja silmälähteestä tuodulla vedellä (loppu vesi 

palautetaan lähteelle).

89. lempeä nostatetaan vastomalla nuorukaista 

sanoin "kuin tästä vastasta lähtöy sauhut moada 

i mieruo myö, niin läksiis tsestiis" tai "mi palavuoks 

palaudu, sen palavuks palau".

90. lempeä nostatetaan polttamalla kuivia vastoja, 

hyppimällä tulen yli ja loihtimalla "kuin täs tuli 

leviey, miun lembi levikkäh" tai "kuin tämä savu 

yläh nousoo, miun lembi yläh nouskah".

91. ikävää voidaan lievittää valamalla kylmää vettä 

sanoin "kuin tämä vesi on kylmä, muga miun syväin 

olgah kylmä".

92. "mie taijon taikavassan, leyhkäytän lempivassan, 

puut punaset, moat siniset, lehet lemmenkarvalliset" 

(lemmenvastaa sidottaessa).

93. "lennä, lennä, leppäkerttu, minne päin sä 

lentänet, sielt kosiat tulkohon, sulhaset suihkahtako" 

(leppäkertulta kysyminen).

94. lempeä nostatetaan polttamalla kammatessa 

irronneita hiuksia sanoin "kuin tämä tuloopi tukan 

käry ilmalla ensimäiseksi, tulkahan minun lempeni 

liikkumaan ensimäiseksi ilmalla".

95. lemmenkylpyyn nostetaan vettä sanoin 

"kuin tämä vesi yläh nousoo, miun lembenj yläh 

nouskah".

96. kosijoita voidaan toivoa laittamalla tikkuja 

muurahaispesään sanoin "kuin kusjoit kupehtavat 

näihin ympärillä, niin pojat kupehtakoot miun 

ympärillä".

97. perheen vanhin tytär toivoo kosijoita nostamalla 

liepeitään sanoin "mie tyttö vanhin ta miun lempeni 

vanhin".

98. "nousepa, lempi, liehumane, kunnia 

kupajamahan, lehen puussa liekkuessa, ruohon 

maahan nousteessa" (lemmen kutsumista, 

toivotaan saapuvan kesän aikana).

99. "pääskynen paras lintusista, tämä parvesta 

parahin, ruskia merellä ruoko, ruskiempi sie 

sitäkin, kaunis armas auringoinen, kaunihimpi 

sie sitäkin, kirkas tähti taivahalla, kirkahampi 

sie sitäkin" (neidon ylistämistä).

100. "puhas ön pulmunen merellä, puhtaampi 

sinä sitäi, kirkas tähti taivosella, kirkkaampi sinä 

sitäi, valkia merellä vaahti, valkeempi sinä sitäi, 

kaunis koivu kankahalla, kauniimpi sinä sitäi" 

(luontoon vertaaminen).

101. "paan mie miehet mielimähän, mielet 

keikelehtämähän, syämet sykkelehtämähän, 

varpahat vapajamahan, jott ei yölläkän makoa, 

ei päten päivälläkään" (miehet mielimään,

vrt. mies).

102. "pala, miehen nuoren mieli, pala, vatsa 

valkiaisen, sytytä syän tulehen, jos ei saisi öissä 

maata, päten päivissä levätä" (tuleen

vertaaminen).

103. "kuun kirkauveksi, päivän valkeueksi, 

mesi keitä, mieli käännä, nuoren miehen 

mieli murra, syäntä hypittämähän, mieltä 

keikäreytämähän, tämän peiposen perälle, 

sekä lapsen lantehille, kupehille kummallekki, 

vasemalle varjollensa" (lemmen lukuja,

muuttuvat tilanteen mukaan).

104. "suostu minun suoloni, rakastu minun 

rakehin, lepy miun leipini" (mielitietylle 

leivottaessa).

105. "nouse, lempi, heräjä, lempi, jos et nouse, 

niin mie nostan, jos et heräjä, niin mie herätän, 

nouskohon lepästä lempi, läpi kiukasin kivistä, 

läpi saunan sammalista, minkä vettä viskonen, 

noille kuiville kiville, se meiksi muuttukoon, 

simaksi sirahtakoon" (lemmenkylpyä 

lämmitettäessä).

106. "nouse, lempi, liehumah, kekäleinä keikkumah"

(liehuva lempi, vrt. tuli).

107. "a mie nostan siulla lempii" (lemmen

nostaminen).

108. "nouse, lempi, liehumahan, kunnia, 

kupahumahan, tämän peiposen perällä, tämän 

lapsen lantehilla" (lemmen kutsumista).

109. "kun on saunan lämpimät mänöö, 

sinne on minun lempen mänköön, kuin on tämän 

saunan uuni ärisöö, niin on minun lempen ärisköön"

(saunassa loihtimista).

110. "nouse, lempeni, levosta, haon alta haltiani, 

nouse, kiihku, kiimasuosta, häkärä, häjyn purosta, 

nouse ilman nostumatta, kiihy ilman kiroamatta, 

kuin et nouse, niinp on noiun, kuin et kiihy, 

niin kiroan" (lempi eli kiihko eli häkärä).

111. "riisu pois riihirievut, kaskivaattehet karista, 

pane päälle lempipaita, lempiä lekuttamah" 

(lekuttamah eli liikuttamaan).

112. "pois on heitän hellevaatteet, piikkopaijat 

piällä heitän, lahjapaijat piällä laitan, kukkapaijat 

kuumottelen" (lempivaatteisiin pukeutuminen,

uskotaan nostattavan lempeä).

113. "taian tehä taikavastan, kukkalatvan 

laitatella, jolla neittä kylvettelen, kassapiädä 

kapsuttelen, panen langat lautasille, 

silmille siniset rihmat, kultarihmat kulmasille, 

hobijaiset huulosille, jotta noutais nuoret 

miehet, segä sulhaset suvaitshis" (lemmenvastaa 

sidottaessa).

114. "mi on lehteä, se on lembie" (lempeä

kylvetettäessä, ihoon tarttuvat lehdet).

115. "kuun kukkuuveks, päivän valakeuveks, 

nuorten naisten mielhyviks, morsiimiin suvattavaks" 

(nuorukaista kylvetettäessä, kuu ja päivä).

116. "nosta lemmet liehumahan, kunniat 

kupahumahan, veret kasvoihin kasoa, punamarjat 

poskipäihin, jott olis kaunis neiti nuori, piika 

piettävä pyhäinen" (lemmet eli kunniat).

117. "nouse, lempi, liehumaan, kunnivo, 

kuulumaan, tämän lapsen lantehilla, tämän 

peiposen perillä, tämän allin assuntaa, tämän 

linnun liikuntaa" (lemmen lukuja).

118. lemmenvasta taitellaan nuorten koivujen 

latvavarvuista (varpu kustakin, koivujen tulee 

kasvaa riittävän kaukana toisistaan).

119. lempeä nostatetaan valamalla vettä ja 

nostamalla valuvaa vettä ihoa ja kasvoja pitkin 

sanoin "nouse, lempi, liehumahan, kunnivo, 

kuulumaan".

120. "ennen päivän nousemista, auringon ylenemistä, 

koillisen koittamista, mussan linnun muuttumista, 

kuin ikkunoille päivä läikähtää, niin lempi läikähtäköön" 

(lemmenkylpyä laitettaessa).

121. lemmenvasta laaditaan koivun ja lepän varvuista, 

heinistä ja kukista.

122. "mi urpua, se poikuo, mi lehtii, se lempii" 

(lemmenvastalla kylvetettäessä).

123. "nouse, lempi, lepän juureen, ennen päivän 

nousemista, auringon ylenemistä" (maasta

nouseva lempi).

124. "nouse, lempeni, norosta, sinisukka suon sisästä"

(veestä nouseva lempi).

125. "vennosta joesta, läikkyvästä lähtehestä, 

heikkuvasta hettehestä" (haetaan vesi 

lemmenkylpyyn).

126. "kuin on kaunis päivä nousoo, neido vielä 

kaunehembi" (päivään vertaaminen).

127. "muut ollah lambahat, mie olen kondie, 

miun valdoinj vanhin olgah" (uuteen kotiin 

muutettaessa).

128. "mie suurenen sueksi, kaunistunp on 

karhuloiksi, muut on muuttuis mustaks mullaks" 

(omat kauneusihanteet).

129. "niinkuin on tämä vesi kylmää, niin 

kylmäks hän minuun tulkoon" (lempeä 

viilennettäessä).

130. lempeä voidaan viilentää hakemalla 

kolme kiveä pohjoiseen päin virtaavasta ojasta, 

hokemalla "näin kylymä olokaah heijjän 

syvämmesäk, kun tämä kiv on teällä veessä",

menemällä eroavien luokse, kävelemällä 

osapuolten välistä, puhaltamalla kumpaakin 

kolmasti, puristamalla riepuun käärittyjä kiviä 

ja lukemalla "näin kylymä olokaan teijjän 

syvämmennyk, kun tämä kiv on tässä, 

tulukaan taijjasta taika, taika tajan tehtäitä".

131. "kivi kylmä maan alainen, vatsoa vilustamaan, 

syäntä kylmyttämään, kolm ol kylmiä kiviä, 

joilla mie välillä kävin, kävin kertoa yheksän, 

olkaa erinnä toisistanne, ijäksinne, päiviksinne, 

jot ej tunne toinen toista, jot ej tunne, ejkä tiiä, 

eikä yhteen yritäk" (erilleen saatettaessa).

132. "nouse, lempi, liehuamaha, kunnia, 

kukahuama tämän neitosen emällä, tämän peiposen 

perällä, tämän kunnahan kukuilla, tämän lapsen 

lantehilla, tämän pääskyn päätulilla" (neitosen

emällä, vrt. emä-tin, vrt. tulla tiineeksi).

133. "ota hiili hiiloksesta, kivi kuuma kiukoasta, 

kuusi kuumoa kiveä, syäntä sytyttämähän, 

vatsoa varistamahan, miesten mieltä kääntämähän, 

miesten mielitiettäväksi, sulhasten suattavaksi, 

kaikkien katseltavaksi, mennä mielensä palaa, 

sekä tulla tuohkuohon, kekälennä kiehkuohon"

(hiilet, kivet ja kekäleet).

134. "sytytä syän tulehen, ja vatsa varistumahan, 

syän veret nureksimahan, selkäsuonet soutamahan, 

käet tänne käpyämähän, mennä mielensä palaa, 

sekä tulla tuohkuohon, niinkun tuli palavi, 

valkeinen valvattavi, tämän tyttären tyköhön" 

(tuleen yhistäminen).

135. "kun yksi yrittänee, yheksän yrittäköhön, 

kaheksan kavahtuohon, tämän tyttären tyköhön, 

tämän lapsen lantehille, tämän hanhen hartehille, 

tämän kumpahan kukuille" (kosijoiden

kutsumista).

136. "kuule, kuu, palate, päivä, pala, nuorten miesten 

mieli, sytytä syämet tuleen, vaai valkian väkeen, 

nosta mielet meltteisille, jott ei saisi öissä maata" 

(kuu ja päivä).

137. lempeä nostatetaan taittamalla vasta yheksän 

puun yheksästä lehvästä, kylpemällä ja viskaamalla 

vasta ilmaan sanoin "noin minun kunniani 

kuuluvoon, noin minun lempeni liehuvoon, 

kuin tuo vasta on tuolla".

138. "vaan kun mie koivuun kohosin, taitoin sitten 

taikavastan, lempivastan liekautin" (lemmenvastan 

taittaminen).

139. "nouse, lempi, lehvän alta, varastaiten vastan 

alta, tääl ois kaunis katsomatta, viemättä verevä 

neito, ei oo naitu nainta vuonna, viety viimessä 

kesänä" (vastan alta nouseva lempi).

140. "palat tul, palat, takla, tämän neijjon nuorem 

peälle, tämäl lapsel lanteille" (tuli ja taula,

lemmen nostattajan apulaisia).

141. "heitäp pois herjapaita, panep peälles parasta, 

helleitä helemolles, kulleita kulumilles" (parhaisiin

pukeutuminen).

142. "nousen, neiti, lähtiistä, hienohelema hettiistä, 

tuop tuokko puhasta vettä, kannu kullan karvallista, 

jolla neitinem pesekse, kylän kukka kuurohokse"

(hetteestä tuotu puhas vesi).

143. "nouse, kunnia, kukoistamaan, tähtenä 

kimottamaan, miehen ainoan avuksi, yksinäisen 

ympärille" (kunnian kutsumista, kun-nia).

144.  "pala tuli, pala pakkula, pala, miehen nuoren 

mieli, rakkaus, tulena tuika" (tuli ja pakkula,

vrt. taula).

145. lempeä nostatetaan viemällä neito lähteelle, 

sitomalla pihlajainen vanne, käärimällä vanteen 

ympärille punaista villalankaa, pujottamalla 

neito vanteen läpi, vastomalla neitoa ja roiskimalla 

päällensä vettä sanoin "nouse, lempi, liehumaan, 

kunnia, kupahumaan, tämän lapsen lantehille, 

jos et tänä kesänä, niin elä sinä ilmoisna ikänä".

146. lempeä nostatetaan kylpemällä kesän 

ensimmäisellä vastalla, viskaamalla vasta syrjäiseen 

paikkaan ("jotta ei saa kukaan sen päällitse kulkee") 

ja loihtimalla "nouse, lempi, liehumaan, kunnia, 

kupahumaan, näihen lehesten aikana".

147. "mäp pois pilivi päiväm piältä, piäsis päivä 

paistama, aurinko helottamma, tulis sukukuntin 

kuloks, heimokuntih helyks" (päivään yhistäminen, 

heimojen perustajia).

148. "kuuna tyttö paistamahan, tähtenä kimottamahan"

(kuu ja tähdet, vrt. kuun ja päivän heimot).

149. "taitin mie vastan varvikosta, otin vettä lähteestä, 

pesemään mun pienoistani, puhistamaan pulmoistani"

(kylvyn laatimista).

150. "ken on päällen kahtonoopi, kahtuon metosin 

silmin, lemmen silmin liehauon, paah nyt kulta 

kuultamaan, hopia helistämään" (metosin silmin 

eli lemmen silmin).

151. "tässä vastassa hyvässä, kuin liene lehtiin luku, 

niin on miestä kahtomaan, mikä lie urpiin luku, 

se sulhasten luku" (miehet ja sulhaset).

152. "tulipa metinen pilvi, satoi mettä taivosesta, 

mettä taivahan navalta, nostin lemmen liehumaan, 

kunniankin kuulumaan" (sade lemmen nostattajana).

153. "paan näölle näyttämähän, poskille punottamahan, 

mie hankin metusen vastan, metusista mättähistä, 

korkeista koivuloista, lehtosista liekuvista, mie lyön 

lemmen löylyt, luonnon löylyt löyhyttelen, kivisille 

kiukosille" (metusen vastan, vrt. metisen).

154. "otan vettä lähtehestä, jolla pesen neion silmät, 

silmistänsä sirkiäksi, korvistansa korkiaksi, 

kasvostansa kaunihiksi, punaseksi poskistansa, 

miesten nähä, naisten nähä, sekä kaiken kansan nähä" 

(lähdevedellä peseminen).

155. "otin puhkan puun kylestä, pahkan päivän 

nousennasta, veen otin vennon lähtehestä, jolla nostan 

neion lemmen, neion lemen liehumahan, kunnian 

kupahumahan" (pahka ja lähdevesi).

156. "kuudama ei voi nousematta olla, niinkuin sie 

et voi minutta olla, kui päivä ei voi nousematta olla, 

niin sie et voi minutta olla, kui pätsissä hilet palavat 

ollah, ninkuin siun sydänalas minuh palavuduis" 

(lemmen lukuja).

157. lempeä nostatetaan loihtimalla omalle

kämmenelle ja sivelemällä kämmenellä toista.

158. kosijan lempeä nostatetaan virittämällä 

istumasijalleen pieni tuli sanoin "noin mieles 

palavuun, kun tuo tuli palaa".

159. "ol yksi sokia ämmä, kylvetti tytöt kylältä, 

jott nuo nahit naitaisii, män too metsään kesällä, 

vitsaksen vitsikosta, vastakseen varvikosta, 

otti tuolt sitt oivan vastan, koko kolmesta puusta, 

pieksi pihjalan lehill, hamps haavan lehtosill, 

komps koivu lehtosill, jott nuo nahit naitaisi" 

(lemmenpuut, lehtipuita).

160. "tuoho nousi tuomi kaunis, karkasi kataja 

kaunis, katajaisen kaunis marja, tuomehen hyvä 

hetelmä, joka siintä oksan otti, se otti ikuisen onnen, 

joka siintä lehen leikkais, se leikkas ikuisen lemmen" 

(marjapuut).

161. "menin me metsää kesällä, tei me vastan 

pihlajasta, kylvettelin neitojain, sitt kokosin tuleen 

koprat, kylvettelin neitojain, tulliit tuolta kolmet 

kosiat" (pihlajainen vasta).

162. saamelaiset selvittävät kosijan luonnetta 

viskomalla maahan palavia kekäleitä (jatkaa 

palamista=pahankurinen, alkaa savuamaan 

=hyväluontoinen).

163. tulen polttamaa reikää vaatteissa pidetään 

lempeä nostattavana ("tulen valitsema").

164. tulen nopean syttymisen uskotaan tietävän 

hyvää onnea lemmenasioissa ("katso kuinka 

lempesi roihuaa").

165. leipomuksien palamisen uskotaan tietävän 

huonoa onnea lemmenasioissa ("lempi paloi leipien 

mukana").

166. puolison henkilöllisyyttä voidaan selvittää 

laittamalla tyynyn alle maata uuden kuun aikaan 

(näyttäytyy unessa).

167. mansien mukaan joki näyttää tulevan puolison 

kasvot veen pintaan katsottaessa (uskotaan olevan 

veenhaltijoiden vieraana).

168. "lennä, lennä, leppätiira, missä päi miu sulhasei" 

(leppätiira eli kerttu).

169. "lähteköön lepästä lempi, kihotkohon kiukuasta, 

löyly luokoon sulhasia, rapakivet rakkautta" (lepillä

lämmitetty kylpy).

170. nuorukaisen lempeä nostatetaan ottamalla 

havuja kaksihaaraisesta katajasta, sitomalla havuista 

vasta ja kylvettämällä nuorta sanoin "kaksin, kaksin, 

katajatkin kaksin, kaksin".

171. "pala tuli, pala taula, pala nuorten miesten mieli, 

paras siulle, ei pahinta, paras poikien seasta, verevin 

vesien päältä" (palavat tunteet).

172. neidon lempeä nostatetaan ottamalla turvetta 

"semmoisen lammikon laidalta missä sammakot 

keväällä lempivät", pujottamalla neito turpeen 

läpi ja kylvettämällä tätä sanoin "lähe lempi 

liehumahan, kunnia kuhajamahan, niinkuin savu 

ja saunan löyly, nouse kirppu kiimasuosta, häkärä 

häjyn lahesta".

173. "nouse lempi lähteestä, hienohelma hetteestä, 

näköpiät näyttämää, poskipiät punottamaa, pojat eistä 

ottamaa, takkaa tavottamaa, kupehelta kummaltai, 

kansa kaikki kahtomaa, ihmiset ihhoomaa" (lemmen 

nostaminen lähteestä, vrt. lemmenhaltijan).

174. kosijaa voidaan houkutella palaamaan 

pyörähtämällä kolmasti myötäpäivään ja loihtimalla 

"niin noppeest kui mie pyörähän, niin noppeest 

tehköö mieleis takasi".

175. "lennä, lennä, leppä tiiri, mis päi miu sulhaseini" 

("otetaan käteen, vapaasti annetaan kävellä 

ja sitte sanotua mainitut sanat siit mihipäi lähtyö 

lentämiä siel on morsia tahi sulhanen mut jos 

männyä muaha ennustua kuolemua").

176. "ken on päälle katsonevi, katsokoon metosin 

silmin, lemmen silmin liehatkohon, ku lie lehtien lukua, 

tässä vastassa hyvässä, niin on miestä katsomassa, 

ku lie urpien lukua, tässä vastassa hyvässä, niin on 

luku sulhasien" (lemmenvastat, taikakaluja).

177. selkupit pitävät puolison hiusten sukimista ja 

täiden etsimistä lempeä nostattavina toimina.

178. "armasleikkie ja lemmenkiikkuo ne om pelanna" 

(pojan ottaessa tytön huulilta tikun).

179. "kenen kassa avahu auk siis se sinä vuon mäni 

miehelle, aamul mäntii katsmaa kenen kassa on 

avahunt" (kassa eli letti).

180. "arparuahoo solmivatten ehtoolla ja siit likat 

sitte ennusteli" (naimaonnea).

181. "menin armastakoukkua Hautalan Jussin kans"

(käsikynkkää).

182. "ne kävel armaslenkkua" (yhessä 

käveleminen).

183. "piti kahtua halkolatehel läpi, siellä toisella 

puolen oli sitte yrkämies" (halkolatehel=pinon,

yrkämies=kosija).

184. "miä händ aim piäm melez" (pidän 

mielessä).

185. "iloz on kävellä armahan ker" (armaan

keralla käveleminen).

186. "kui savu leviöy ilmal, lembi levikkäh" 

(lemmen nostatusta).

187. "tiettuo näin, ilehyin igihyviksi" (tiettuo

eli mielitiettyä).

188. "igävytt ei voi ni sanuo" (ikävän 

luonteesta).

189. "tyhjeäd igävöitsettöz, opi vattsoa urostoa" 

(vattsoa=sydäntä, urostoa=kovettaa).

190. "paremb ilehtyy muzikku naizeh, kun on 

kirjavat helmat" (kirjailut helmoissa,

ilehtyä toiseen).

191. "igäväd aijad oli ihalmottah, atkalad armahattah" 

(ihalmotta eli armaatta).

192. "älä enzi hyvih ihastu" (ihastumisen 

petollisuudesta).

193. "sih tyttöh häi ihavui" (ihastui).

194. "kästsiipas ku tapain, ga soatoin" 

(käsitsiipas eli kynkässä).

195. "mäne velli kodih, muttsoidas hyveälet, 

katso igävöittsöö" (ikävän karkoitus).

196. "huimenendas sah palavui sih tyttöh, 

ei voi ni koiz olla, moin on hänel tusku" 

(palavui eli rakastui, vrt. huima).

197. "g en olis hillendännyh astumista, sinä ed 

olis minuu tavannuh" (muista hiljentää).

198. "kuin on tämä hiilava, niin olgah siun syvän 

hiilava" (lemmentaikoja).

199. "ukko da akku hetkutah" (lempivät,

vrt. hekuma).

201. "min serkumbi sen herkumbi" 

(yhenlaisuus).

202. "armahan hentun ker pagizenda ei lopu" 

(puhe ei lopu).

203. "helevästi kattsoo omoa kuldoa" 

(hellä katse).

204. "mieli helahtau tyttöh" (helahtaa eli

palaa, vrt. päivä, tuli).

205. "siun sanal miun syväin hellendih" 

(hellä sana).

206. "ku hammas suus lähtöy lembi langiau" 

(huono enne).

207. "käzihangoa tsokkoammo" (hankaa

eli kynkkää).

208. "toine toizeh armassuttih" (armassuttih

eli rakastuimme).

209. "sie oled miul armahattsani" 

(hellimänimet).

210. "armahuzissah näed lauletah" 

(lauleskellaan).

211. "mie karehun sium peällä" (karehun

eli suutun, vrt. karu).

212. "kun seäntyy nin karehtuu" (sydämistyy 

eli karehtuu).

213. "vuota tietto, kagloa kabuolemmokseh, 

ammoin emmo nähnyh" (kaulailemme,

vrt. tietto=vanha rakas tai ystävä).

214. "kabozen kahen olimmo" (kahen

oleminen).

215. "elä sie kassauvu, mie silma tunne en" 

(lähentelyn vieraudesta).

216. "käez ymbär ku kasam punalluttanen, 

ga siid soat tiedämäh, kuulet sanan" (kassalla 

eli letillä ennustamista).

217. "sillä on kaunis katsahus" (katse).

218. "lemb on neidizel omas kieles" (oma kieli, 

omat laulut).

219. "kuldazez erotez vezi silmäzis kiehuu" 

(eron kyyneleet).

220. "briha vatsan kiehaskoitti" (tunteiden 

tuntuminen vatsassa, briha=mies, kosija).

221. "mieli kiehastui neidizeh" (kiehastui 

eli ihastui, vrt. kiehua).

222. "kiihistyi brihah" (ihastui, vrt. kiihtyä).

223. "kiiskoin syödyö kiihissyt, syö sie, siul on nuori 

mutsoi" (kiiskilientä syötyäsi).

224. "kattsuo kiirottoa tsomal silmäl" (katsoa 

somalla silmällä).

225. "kuz armas, sie silmy" (silmä eli katse).

226. "ajeltih toinetostu jällekkäh, ga i kirgevyttih" 

(jällekkäh eli takaa, lempeä nostattavaa).

227. "kirgiheinä" (kihokki, vrt. kiihottaa).

227. "kirgiloukko kubizoo, pidäiz olla pölöi siel" 

(sukuelinten nimityksiä, vrt. pölönen).

228. "lembyt hyvä on sil neidizel kizaitukseh" 

(kizaitukseh eli tanssimaan, vrt. lempi

=vetovoima).

229. "neidizel lembi kohuou" (lempi kohoaa,

varttuessaan).

230. "näin sinä kylmene kuin tämä vesi on kylmä 

ta kolkko" (lemmen viilentämistä).

231. "lemmeks pannah kondienkynsi, kondien

hammaz da veittsi" (lemmen taikaan).

232. "kondienkynzi pidäy panna lemmekse" 

(taikakaluksi).

233. "hyvin on vatsan korvendanuh, ei voij erota" 

(vatsan korventanut, lempi).

234. "korbikuustu poltammo, lattien ragoh pyssetäh 

pärettä, kunnepäi koadunoo, siel miul sulhani puuttuu"

(sulhasen ennustamista).

235. "kunne korbikuuzi kuadunnoo, sinne mie miehel" 

(päreillä ennustaminen).

236. "korbikuustu poltetah synnymmuan aigah, 

kudoah puoleh kuaduu, sid neidine menöy sinne päi 

miehel, toizel ei kuavu ni kunne, sid neizakaks jiäy" 

(neizakaksi eli ikäneidoksi).

237. "kovendi sydämen händy vaste" 

(eroa halutessaan).

238. "kaks emändöä otat kun on kaksi kruugoa" 

(kruugoa eli hiuspyörtyäistä).

239. "kukali ruhkat kulkenou, sikäli lempeni liehukoon" 

(ruhkat eli roskat, lemmentaikoja).

240. "eigä ole omua armahembua, eigä kuldua 

kaunehembua" (hellimäsanoja).

241. "kuin on kaunis kullervonkukka, niin olgah 

kaunis neidone" (kullervoita sisältävällä 

vastalla kylvetettäessä).

242. "annoimba henttul kundo luigozet" 

(henttul=kullalle, luigozet=muiskut).

243. "kuin kuumat on hiilet, niin kuuma olgoh 

tytön syvän" (lemmen lukuja).

244. "ei yhtel kylvetyksel lembi nossuh" 

(lemmekkääksi kylvettäminen).

245. "itse kylmistyt tostu vaste, ei mieleh juohtu" 

(lemmen viiletessä).

246. "tietokset kyllekkäh issuttih" (kyljekkäin

istuminen).

247. "kyllekkäh astutah" (kyljekkäin

astuminen).

248. "kyngäkkäi käveltih" (kynkäkkäin 

eli käsikynkkää).

249. "kydevyi mieli häneh" (kytevyi,

tuleen yhistäminen).

250. "vattsa kydöö sih tyttöh" (vatsassa

elävät tunteet).

251. "hyvin vatsan heil yhteh kyvöitteä" 

(kytevöittää vatsan yhteen).

252. "igävöittsöö, kyynälöittsöö" (itkee 

ikävästä).

253. "kämmekkyheinäm pidäy kaivoa juured, 

pestä, kuivata, brihal syötteä, sit ottau mutsoikse" 

(lemmenheinät).

254. "myö matkazima käzikeäkkäh" (kääkkää,

vrt. kynkkää).

255. "peän keimisti da suudu noppai" (noppasi 

suuta, oudoksuen, vrt. nenien hierominen).

256. "makua selin seinäh, kohin miuhu" 

(kohikkain makaaminen).

257. sanalla keje tarkoitetaan haluamista, 

innostumista, lemmekkääksi tulemista, 

lemmekkääksi taikomista, viettelemistä, 

keskustelemista, pariutumista ja onnelliseksi 

tulemista (saamen gikka, komin koj, 

hantin kej, mansin kij, unkarin keny, 

vrt. koi=päivä).

258. sanalla jor tarkoitetaan ystävää, auttajaa, 

vahvistajaa ja puolisoa (udmurtin jurtti, komin 

jortas, nenetsin juru, enetsin idu, nganasanin 

niru, vrt. jurtta, joro).

259. sanalla äkä tarkoitetaan rakkautta, emon 

rakkautta, rakasta, hellyyden osoittamista, 

arvokasta, tärkeää ja rakkauden voimaa (saamen 

äcce, hantin jecok, vrt. äkäpussi).

260. enetsit kutsuvat suutelemista sanalla 

nujdas.

261. enetsit kutsuvat ystävää sanalla kasa

(vrt. kaisa).

262. nenetsit kutsuvat rakastamista sanalla 

muaanieu (vrt. maanittaa).

263. selkupit kutsuvat suutelemista sanalla nidgu

(vrt. niku).

264. samojedit pitävät mustasukkaisuutta 

outona asiana (vrt. heimoissa eläminen).

265. hantinaiset piilottavat poskensa ja 

silmänsä vierailta (vrt. sielujen olinpaikat).

266. udmurttimiehet haluavat elää elämänsä 

"ensimmäisen näkemänsä naisen kanssa" 

(vrt. alasti näkemänsä, pyhinä pidetyt 

ensimmäiset).

267. marit kutsuvat ystävää sanalla joltas.

268. marit kutsuvat tutustumista sanalla 

palasem (vrt. palaa toiseen).

269. marit kutsuvat halaamista sanalla 

ultalem (vrt. ylttää).

270. virolaiset sitovat nuorta vaimoa uuteen 

kohtaan ottamalla suortuvan hiuksiaan, kätkemällä 

suortuvan koloon ja sulkemalla kolon pihlajaisella 

tapilla ("tällöin ei karkaa").

271. saamelaiset kutsuvat lempimistä sanalla 

narrke (vrt. narr ja ke, yhdyssanat=kahden

heimon sanat laitettu yhteen).

272. saamelaiset kutsuvat rakastamista sanalla 

soabpse (saapse, sapse).

273. saamelaiset kutsuvat suutelemista sanalla 

cumma (tsumma, tsuma).

273. saamelaiset kutsuvat suutelemista sanalla 

nisse (vrt. isän nimet).

274. saamelaiset kutsuvat halaamista sanalla asskte

(vrt. aske=syli, vrt. yskä).

275. saamelaiset kutsuvat uskollista sanalla vujjk

(vrt. volgalaisten vuj=pää).

276. saamelaiset kutsuvat kaunista sanalla cappat 

(tsappa, vrt. saparo).

277. saamelaiset kutsuvat rakastamista sanoilla 

rahkestit ja rähistid (vrt. rähistä, lähistä,

vrt. läheinen, r=l).

278. saamelaiset kutsuvat rakasta sanoilla rahkis 

ja räähis (vrt. laahi, laheinen).

279. saamelaiset kutsuvat ystävää sanalla ustit 

(ustitlas=ystävällinen, vrt. yst-ävä).

280. sanalla cukke tarkoitetaan suukkoa ja 

suukottamista (mansin sox, unkarin csok).

281. sanalla jot tarkoitetaan ystävää, kaimaa ja 

ihmistä jonka luona vietetään aikaa (hantin jöt, 

mansin jit, unkarin jat, vrt. jatta).

282. sanalla en tarkoitetaan juttelemista, 

hellimistä ja suukottamista (mansin injol, aniyl, 

unkarin enyeleg, vrt. enni, inni, anni).

283. selkupit yhistävät lukua kolme lempeen ja 

keskiseen.

284. "vielä oli puussa semmoni tuulenkopra, 

siitä loajittih vasta kel lemmen nossatti, 

ta sillä kylvetettih" (tuulen kourasta eli 

pesästä).

285. "niindyi hyvin miuh" (niindyi eli

kiintyi, vrt. niini).

286. "suudu napsai lähtiez neidizel" 

(napsai suuta, suuteli).

287. "naindankiimu gu pidäy, sid magoa ed" 

(makaa et, ei nukuta).

288. "myötikset" (kaverukset).

289. "katso tsomal silmäl, älägo muglota" 

(katsoa somalla silmällä).

290. "suudu muiskahutti" (oudoksuen).

291. "mutsoil suuda muiskai" (mutsoil eli 

vaimolle).

292. "mutsoil andoi muiskun" (muiskun

eli suukon).

293. "nenäs on neijon lembi, muuvos morziimen" 

(nenäs eli muodossa).

294. "en kirkene kiittäjez, engo morsei moittijez" 

(kiittämisen ja moittimisen vieraudesta, 

kirkene=kiihotu).

295. "tuoda tyttyö mie mielessä pien" 

(mielessä pidetyt).

296. "mieli palau neidizeh" (palava mieli).

297. "hänez ymbäri mieli pyöriy" (mieli pyörii, 

ihastuneella).

298. "sidä nejjisty pidäy mielez" (pitää

mielessä eli ajattelee).

299. "mielikohtoa vardoitsehai" (mielikohtaa 

eli jalkoväliä, vrt. vartoa=odottaa).

300. "tyttö ta poika ollah mielitiettäväisilläh" 

(vrt. mielitietty).

301. "tiettoizeh päi silmäl mahnin" (mahnin

eli vilkaisin, lemmen katseet).

302. "neidizel maha palau" (maha eli vatsa).

303. "vattsu lämbii, ku händy sain nähtä" 

(tunteiden sijainnista).

304. "se neidini mielen läikähytti" (läikytti, 

kuohutti).

305. "lykykkähäd nämät puarad, panim piäl 

ezmäizen kerran, ga jo sulhaine puutui" 

(lykykkäät paarat, vaatteiden taikavoimista).

306. "silmän luonne on hyvä, siihhän ne tytöt 

mieltyy" (lempeisiin silmiin).

307. "heil on hyvä lubovus" (lubovus eli ystävyys, 

vrt. lupsakka).

308. "lubova meil rikkovui" (sopu).

309. "annoimba henttul kundo luigozet, 

suuda luiskahutin" (henttul=kullalle,

luigozet=suukot).

310. "vai se on aiga lemmekäs, kai roza losnie" 

(roza=posket, losnie=punoittaa).

311. "ruvetah tietostelemah" (tapailemaan, 

vrt. tietto, tietty).

312. "neidine laitteleh, keimisteleh" (keimailee).

313. "ken se tulis niinkun yöllä viereh, ni sehän 

se heilä mieheksi loatiutuis" (unessa viereen

tullut mies).

314. "brihal tytöl suudu littsai" (suutelee suulle,

oudoksuen).

315. "se briha lijjan kerran mieleh juohtuu" 

(juohtuu eli palaa mieleen).

316. "leäsitähez, silitellähez, suudu noppaillah" 

(nuoripari).

317. "neidin on lemmessäh, suluhazie kävyy" 

(lemmessään, lempi=viehätysvoima).

318. "lembi langeni, kui lapsen sai" (langeni

eli katosi).

319. "lemb on omaz itsez, omaz eländäz, omiz virroiz, 

omaz itsempiendäz" (lemmen lähteitä, virta=tapa).

320. "lembiviibalo neidizet syvväh, sid brihat 

suvajjah parembi" (lempeä nostattava viipale).

321. "ezmäine viiboi on kannoihud, sit kazvaiviiboi, 

sit lembiviiboi" (toinen viipale kasvattaa, kolmas 

nostattaa lempeä).

322. "k oliz lent ottsoa myö, tietto vattsoa myö" 

(vatsaa eli tunteita myöten, lent=nauha).

323. "paraz lemmenaigu on kaheksastostu vuodeh 

kahtehkymmenehkahtes sah" (18-22v).

324. "neidizel oliz vie lemmenaigu" (aika jolloin 

lempi vahvimmillaan).

325. "lemmenlehti" (havupuusta löydetty lehti, 

vrt. lehtisammal).

326. "katkoa vasta koivahazes, vallitse lemmenlehti" 

(lemmenlehden valitseminen).

327. "lemmenlehti lekahtih, sulhaista räigeä, 

ei ole ni yön rauhoa" (käy liikaa kosijoita).

328. "sil lemmenlehten lekahutti, hyvin sulhastu kävyy" 

(lekahutti eli liikutti).

329. "lembyt hyvä on sil neidizel, kizaitukseh kai 

hallattaz" (kaikki halajavat tanssittaa).

330. "se tyttö lembevyi, sulhaista rubei käymäh" 

(lembevyi eli kiinnostui pojista).

331. "nuorella vain lembie on" (lembie eli

viehätysvoimaa).

332. "se akku malttaa tyttölöil lembie nostua" 

(malttaa eli osaa, lempeen erikoistuneet

noidat).

333. "kondienkynzi pidäy panna lemmekse" 

(lempeä antavat taikakalut).

334. "kastepizarehii lemmekse kerätäh, sid silmii pestäh, 

sid lembi nouzou" (kastepisaroita, maa vai vesi).

335. "nagroa pihkuttoa ylen tsomazesti" (nauraa 

somasti, mieluisat piirteet).

336. "piipettäv astuu neidine hyväh loaduh tsomazesti" 

(somasti astuminen).

337. "parembi se om pieni ihassus kuin suuri pahamieli" 

(sanonta).

338. "älä koske minuu, peäl ollah" (kuukautiset, 

lemmetön aika).

339. "peälennos kävelöö" (päälennossa,

ihastuneena).

340. "muatah piäkkäi" (pääkkäin eli päät 

vastatusten).

341. "pezevezii lykittih tyttövägi levol" (levol eli 

katolle, lemmentaikoja).

342. "mielem pehmitti sulil sanoil" (sulat sanat).

343. "siitä tulou se tyttö, sillä kaklassa sepöäy jotta" 

(kaklassa=kaulassa, sepöäy=halaa).

344. "aigu se ku tagenoo, parembaine roih, 

ei vattsoa tuskoa" (aika parantaa).

345. "eikä niitä parija ole rikottu" (jotka olen 

yhyttänyt, lempeen erikoistuneet noidat,

vrt. lempeä palvovat).

346. "nämmis tulis hyvä pariskundu" 

(yhenlaisuuden näkeminen).

347. "ne panemma yhteh" (tytön ja pojan).

348. "briha da neidiin yhtenjyttymäd ollah" 

(yhenlaiset, sopivat yhteen).

349. "silmät palau poikiem peräh" (lemmen 

näkyminen silmissä).

350. "armahas silmät paloa" (oman armaan 

katsominen).

351. "silmät tiettoh palau" (tiettoh eli 

mielitiettyyn).

352. "kui tämä tuli paloa, Vasa palakkah Pasah, 

Pasa palakkah Vasah" (tulen keralla yhyttäminen, 

lemmentaikoja).

353. "tietokset yhteh paletah" (palaa yhteen).

354. "Konoin Vasa panoo palviet, kedä ruvennoo, 

ga yhytteä, kedä ruvennoo, ga i eroittoa" (taikoo 

ihmisiä yhteen ja erilleen, pyynnöstä).

355. "palav on sih tyttöh" (palava, ihastunut).

356. "enzi kerran nähtyö ruvettih palavumah yhteh" 

(palamaan yhteen, ensi näkemältä).

357. "heil om palavuz yhteh" (rakastuneilla).

358. "palavuzissah ei voij erota" (ei voi erota, 

yhteen saattava voima).

359. "onnoakko on heidä paissutettu yhteh, 

ei voija ni erota" (paissutettu eli taiottu,

vrt. paisua, pakista, paistaa).

360. "neidiine brihoa pastuttau, tiedohoitsou, 

stobi häneh palaz" (tekee lemmentaikoja,

saadakseen miehen itselleen).

361. "otsakkah istummo da pagizemmo" 

(otsakkain istuminen).

362. "ne pidäy toini toistah mielessä" (mielessä 

pitäminen).

363. "mieles pidäy nejjisty" (vrt. mielitietty).

364. "suvaindoa pidäy" (palot ja suvannot,

suvaija=pitää, välittää, rakastaa).

365. "et katso matkam pitkutta, oman luo lähet" 

(omaksi kutsuminen).

366. "ammui nähty armahastu, itsel aigu pitky" 

(ikävöivän aika pitkä).

367. "parempi se on yhestä pitäytyö kun yheksästä" 

(monisuhteilun vieraudesta).

368. "mielem polttau hänel neidizel lyö"

(polttaa mielen neidon luokse).

369. "erähät tytöd alasti jaksetahez, vieretellähez 

ruispelloz, anna lembi nouzou" (jaksetahez eli 

riisuutuvat, lemmentaikoja).

370. "heän on kuuluu siuh mieltyt" (mieltynyt 

sinuun).

371. "puhtahal tiedohuol omaks otti häi ukon" 

(tiedohuol eli taialla).

372. "kehtoau peädy puneloittoa, laitteleh, 

keimisteleh" (keimailua paheksutaan).

373. "sebäi putsisti" (sebäi eli halasi).

374. "suustah puututtih yhteh, ei malteta i erota" 

(tulivat juttuun, hyvä enne).

375. "tsiepustelendoa myö mietit, hyö yhteh 

puututah" (tsiepustelusta eli halailusta).

376. "päderäm päivän vuotan kodih kuldastu" 

(päterän=ikävän, vuotan=odotan).

377. "koska omani tuli, näköiseni näytteli" 

(yhennäköisyys).

378. "mää niitylle nimettömälle, nimen 

tietämättömälle, taita sieltä taika vasta, 

lempi vasta leuhauta, sivu sillä illon, aamun, 

tulee sulhaset suvesta, poijat toiset pohjolasta" 

(taikavastan taittaminen).

379. "kive on kylme vein alanen, join pohian 

pohjimainen, ole nuo kylme, kuin se kive on 

minussa" (loihditaan ja laitetaan koskesta 

tuotu kivi vatsan päälle).

380. "oun niin kylymä, kuv vespisara on kylymä" 

(viilentäviä lukuja).

381. "noin paluvuun sinun mieles jälelle, 

kun tuli palaa pakkulassa" (luetaan kosijan 

poistuessa, lakaistaan luudalla jälkiään ja 

lasketaan jälkien päälle tulisia pakkuloita).

382. "nouse lempi liehumahan, kun ma taitan 

taikavastan, lempivastan liehautan, ihvelläkö 

sun ihosi, tervalleko tienohosi, kun ei noua 

nuoret miehet, eikä sulhaset suvaitse" 

(taikavastalla kylvetettäessä).

383. "pane kullat kuultamahan, hopeat 

helisemähän, ota kullat kulmillesi, hopeat 

hivuksillesi, kun yksi yrittänehe, yheksän 

yrittäköhön, kaheksan kavahtukohon, 

tämän tyttären tyköhön, tämän lapsen 

lantehille, tämän hanhen hartioille, tämän 

kumpahan kukuille, puhko pellot penkeristä, 

auo maat alaisin puolin, päästä kullat 

kulkemahan, hopeat vaeltamahan, tämän 

tyttären tyköhön" (lemmen nostattamista).

384. "pala tuli, pala taula, pala rääsälin räpäle, 

pala mieli nuorten miesten, kuin tuima tuli palavi, 

valkeainen valvattavi, tämän tyttären tyköhön" 

(tulen keralla loihtiminen).

385. "ota hiili hiiloksesta, kivi kuuma kiukoasta, 

viisi hiiltä hiiluvata, kuusi kuumoa kiveä, syäntä 

sytyttämähän, vatsoa varistamahan, miesten 

mieltä kääntämähän, miesten mielitiettäväksi" 

(tulen ja lemmen yhteydestä).

386. "nouse lempi liehumahan, kunnia 

kukoistamahan, kekäleinä keikkumahan, 

maan kukaista, suon kukaista, vesiheinän 

hempeyttä, kastekorren kauneutta, makeutta 

mesimarjan" (maahan yhistäminen).

387. "taitin vastan varvikosta, lempivastan 

liehautin, otin vettä lähtehestä, heiluvasta hettehestä, 

pesemähän pienoistani, pulmoista puhistamahan" 

(lemmenkylyn valmisteluja).

388. "tässä vastassa hyvässä, mi lie luku lehtilöien, 

se on miestä katsomahan, mi lie luku urpasien, 

se lie luku sulhasien" (hyvällä vastalla

kylvettäminen).

389. "kylls se Veetu om pahasti kallallaa sit 

Mantaa päi" (kallellaan Mantaan päin).

390. "kaltiosta neh veikkoste hait juhanusaattona 

vee ja sillä pesis sitte ittensä" (neidot veden,

kaltiosta eli lähteestä).

391. "kamaht min kaulahain kun ol kauvan 

ikävöinny" (ikävän karkoitus).

392. "ne kampottelee" (kävelee käsikoukkua).

393. "ruveta me oleman kampois keskenäs" 

(kampois eli yhessä, vrt. laittaa kampoihin).

394. "ja senkum miä eslinail levitin sih 

kanervikkoh, ja käytih maata" (maaten esiliinan 

päälle, kesä=lemmen aikaa).

395. "ne rupesiit yhel kannikal" (menivät 

yhteen).

396. "okko sää yksiv vai onko sulla minkäällaista 

kansollista" (kansollista eli seuralaista, 

vrt. kansottua, kansa).

397. "kaposen kahen" (kahen oleminen).

398. "miehelt jos meinas suaha karehin" 

(karehin eli vallan, tällöin piti kolmena 

ensimmäisenä yönä harakoija eli kulkea 

ylitseen kahareisin).

399. "seä katot nii karsoan näköisest, et yhteä 

lempiäst" (karsas katse=karkottaa lempeä, 

lempeä katse=nostattaa lempeä).

400. "em minä tuommosta karttaamista oon 

nähäny ikään että naiset keskenähän karttais" 

(naisten välistä rakkautta, harvinaista, 

salassa pidettyä). 

401. "mää kaseran tommose rakkaure, 

ei simmossi ol" (toisen mieheen 

rakastuneesta).

402. "joka paikassa ne vuan toissiisak katastelloo" 

(katselevat toisiaan).

403. "he rupesiva sillo sit toistas kattoma" 

(katsomaan toisiaan).

404. "kärek kaulas" (menivät nuoret).

405. "ja myö maattii kättä kaulaa koko yö" 

(käsi kaulalla). 

406. "miul ol nii ikävä jot pittää iha kaulaa antaa" 

(antaa kaulaa, halata).

407. "männiit kaulattain" (kädet toistensa 

kaulalla).

408. "istuuvat kaulatuksi" (kaulatuksin 

istuminen).

409. "kahen kesen kaulatuksin" (omaa

läheisyyttä).

410. "istuvat siin kaulatusten, kälet kaulal" 

(kädet kaulalla istuminen).

411. "kahen kesken kaolatuste, muihen näher 

rinnatuste" (oma läheisyys, yksityistä).

412. "kaolatusten ukkosak kansa" (omalta 

kuulostava kaulaileminen).

413. "kehnontaa ikäväki" (kehnontaa eli 

heikentää).

414. "kyl se ol nii kehukas et peräst sai sulhaise" 

(neito jolle kylvetettiin naimaonnea, 

vrt. kehua).

415. "vain osovvaa ne miehettik kekloitellak" 

(keplotella, lemmenasioissa).

416. "taitaat männä yhteen kelekkaan" 

(yhteen kelkkaan).

417. "tonnem mänvät mäjel laitaan kelkkimiän" 

(kelkkimiän eli lempimään, vrt. lämpimät

illat, lemmen aika=lyhyt).

418. "kaksi rakastunutta ellää vaihka kuivalla 

kuusenkengällä" (rakkauden voimasta).

419. "kovast, kovast sen Elsankii tekee miästä miäl, 

vaikka se on sellanen kepsu" (kepsu eli hupsu, 

läheisyys=ihmisoikeus).

420. "alkaaha se ikävä jo vähä kerrastee haihtua" 

(haihtua pois, tunteiden luonteesta).

421. "ei hää siel kauva kestä ku tyttö tääl vuotteloo 

hänt" (vuotteloo eli odottaa).

422. "hyö olit nakomat keseksee" (nakomat 

eli tuttavat).

423. "pittää keskuutta" (vrt. keskuudessa,

olla keskenään).

424. "se mies ol yhtyyttä pitänä kuulema" 

(pitänyt yhtyyttä, vrt. yhdyntä).

425. "ne oj jo kestynneet, siit pit kylymentöö" 

(kestyneet eli kiintyneet toisiinsa, 

vrt. kestää, kesyyntyä).

426. "joskus joku saatto ottaa kesähellun 

akaksesaki" (kesähellun, vrt. heilan).

427. "joko sä ny oot jättäny kesäheilas" 

(kesä=lemmen aikaa, talvi=mittaa lemmen 

vahvuuden).

428. "voi hupsuva, valavova ketäppäs puolee 

yöhö minu tauttai" (tauttai eli takiani, 

ihastunut nuorukainen).

429. "annam mullek ketunnahkoja" (halaa 

minua, vrt. kaulassa pidetyt nahat).

430. "se oli hyvin komia tyttö mutta se käytti 

ittesä huonostin nuorena" (olemalla liian miehiin 

menevä).

431. "minkä tähen se jeänöö että kasvompiirteet 

niin kauvolta ajolta säelyy muistissa" (muistissa 

säilyvät piirteet).

432. "ne myötääsä juamottaa kaulakkai" 

(poika ja tyttö).

433. "siinäpä sitä pihakiikus keinuteltihin ja 

jaarittihin aina aamupualehen asti" (kiikulla 

tutustuminen).

434. "katohhan kun nuo tuossa jeijettää" 

(jeijettää eli kuhertelee).

435. "jekkailemiseksi" (kutsuttiin seurustelua).

436. "se jokahisen eissä hiemmailloo ja maikkailloo" 

(keimailee, vrt. maikka, maikku).

437. "tyttöjä suuvellaj ja ruoholla istua, se oj jotaki" 

(kesän iloja).

438. "se on tuo ukko semmoinej jotta myöttääsäk 

kaulassa pitäsij joklottook kiinik" (läheisyydestä 

pitävät miehet).

439. "ette usko, mitenkä mukavasti se nuoruuver 

rakkaos ossoo jormostella tuolla immeisen 

sisälmyksissä" (hyvät muistot, parempia kuin 

huonot suhteet).

440. "jonka vasta män toisem peälle, se joutui naimaan" 

(vastoja katolle heitettäessä).

441. "mitäs sä nii julmasten kato" (julma katse, 

lempeän vastakohta).

442. "katajan tuaksu ja poikaej juaksu, lepäm piimä 

ja plikkajen kiima" (kesä=juoksun aikaa, 

koko luonto lisääntyy).

443. "äissääj jurjottaa" (äissään eli vihoissaan, 

vrt. äityä).

444. "mie ku aikonaa otim morsiimen ni mie en 

ensimmältä tahtont ruahital lähtiis sej juurelta 

mihinkää" (yhteen palaminen).

445. "siellä ne istu järven penkassa sylikkäin" 

(poika ja tyttö).

446. "kuha vain en tytöstän jäis, hänneen on niin 

kova rakkuus" (eroa pelkäävät).

447. "ei yksimpualin ystävyyttä, kunnei 

kaksimpualin kaipausta" (sanonta, kaipaus

=kertoo tunteista).

448. "minulle jäi semmonen kaihka kun sinä 

läksit pois" (kaihka eli kaiho).

449. "kum mie ny olin ikäväskii, nin että sellai 

kaipijo ol" (kaipijo eli kaipaus).

450. "miul oli oikee kairama" (kaipaus, ikävä,

vrt. kaira, kaira ama).

451. "ja myö maattii kättä kaulaa koko yö" 

(käsi kaulalla makaaminen).

452. "miul ol nii ikävä jot pittää iha kaulaa antaa" 

(ikävän karkoitus).

453. "sylekkäh istutah kaglakkah" (sylikkäin 

istuminen).

454. "tyttös suondui, ei erota voi hänez" 

(suontui eli kiintyi).

455. "ku ennisty mielespiettäveä rubied uvvessah 

suvaittsemah" (suvaittsemah eli rakastamaan,

vrt. suvaita lähelleen).

456. "suhettau korvah hillakkaizeh" (suhettaa 

eli kuiskaa).

457. "igävä mielen sordi" (ikävän voimasta, 

heikentää=välteltävä asia).

458. "sormekkah kävelläh" (sormi sormessa, 

käsi kädessä).

459. "hyvä on hierattoa händeä toammoizen 

muskan ker, ku soaraloukko kubizoo" (hierottaa 

häntää miehellä, kiertoilmaisut).

460. "silmä silmäh kohti katsommo" (silmä 

silmään katsominen).

461. "armahil silmil katsou, loittonsah tundou" 

(armahilla silmillä katsominen).

462. "loi silmäd miuh" (loi silmät eli

katsoi).

463. "ei silmie otella toine toizes" (toisiinsa

ihastuneet).

464. "mis on armas, siit on silmä" (missä armas, 

siellä silmä).

465. "toine tostu vai silmäilläh" (silmäillään

toisiaan).

466. "silmäkkäh katsahtelemmo" (silmäkkäin 

katseleminen).

467. "silmäkkäh pagizemmo" (silmäkkäin 

puhuminen).

468. "silmypaginoa pietäh tietoksed, hoz 

äjjeä ei pajista" (pidetään silmäpakinaa, 

katsellaan toisiaan).

469. "igävy söi sydämen, laihtutti" (ikävä 

laihdutti, tunteiden voimasta).

470. "syväin heldyi" (heltyä toiseen).

471. "sydämessäni mielissän siul hyveä" 

(mielistän hyvää, vrt. toivon).

472. "syväim paloi sih neidizeh" (sydän paloi, 

vrt. vatsa).

473. "on siula lembie ku tytöt sepyälläh" (lembie

=vetovoimaa, sepyälläh=halailevat).

474. "häi vai tiettoo sebäilöö" (tiettoo=mielitiettyä, 

sebäilöö=halailee).

475. "sebävyksiz istutah da paistah" (istutaan 

halaillen ja puhuen).

476. "heil om palavuz yhteh" (palavus yhteen, 

tunteiden tarkoitus=ajaa yhteen).

477. "ta se tyttö seisatettih kivem peällä siinä missä 

ympäri vesi kiertäy" (lempeä nostatettaessa).

478. "myö istuima rinnakkeh" (rinnakkain 

istuminen).

479. "rinnakkain seisoma" (rinnakkain 

seisominen).

480. "rinnai hänen kele maguammo" 

(rinnakkain makaaminen).

481. "voizin, ga hengen rinnaz andazin siulles" 

(antaisin hengen rinnasta, rakkauden

luonteesta, itsekkyyden vastakohtaa).

482. "moate rubien kodih, ga nossa ku olis siun ker" 

(saisi nousta kerallasi, kaipuun sanoja).

483. "rinda rindah pagizimmo" (puhumme

rinta rintaan).

484. "niin ollah hyvän sopuset jotta kaikki 

kaklakkah riekutah" (riukutaan kaulakkain, 

koskettaminen kertoo läheisyydestä).

485. "venyvvy miula reunah" (veny reunaan, 

tule viereeni).

486. "istuo reunah miule" (istu reunaan,

kutsuvia sanoja).

487. "sinun reunah tulen" (reunah eli

viereesi).

488. "min oli hiän rakkahus, tulikorbilane, 

hiän hot tuleh mänöu, duumaimatta" 

(menee vuokseni vaikka tuleen, tunteiden 

voimasta).

489. "rakkahat toisihis" (rakkaat toisiinsa).

490. "kahtu rakastu ei pie kieldiä yhteh menemäs" 

(toisten rakkauteen puuttumisesta).

491. "sie milma rakassa kum miusta hiki kohuou" 

(lemmen lukuja).

492. "ketäs heä kaihoiluo" (kaihoilee eli ikävöi).

493. nganasanit kutsuvat ystävää sanoilla syar
ja syar-tu (vrt. suora).

494. nganasanit kutsuvat ystävää sanoilla nati
ja nanti (vrt. naattia).

495. nenetsit pitävät voimakkaita tunteita
vaarallisina (voivat aiheuttaa paljon pahaa, 

surua, kateutta, kostoa).

496. nenetsit kutsuvat tuntemista / kosketuksen
tuntemista sanoilla chuuriem ja huresx
(vrt. luonnenimi huure).

497. nenetsit kutsuvat ystävää sanalla nja.

498. nenetsit kutsuvat suukottamista sanoilla
nutsas ja nutsasj (nganasanin nuosisi).

499. nenetsit kutsuvat tykkäämistä / rakastamista

sanalla monesj (nganasanin maninsja,
vrt. mona, mani).

500. nenetsit kutsuvat läheistä sanalla laqk
(vrt. lakas, rakas, l=r).

501. nenetsit kutsuvat läheistä sanoilla xaxy
ja xaxya (x=k tai h, vrt. kaki, haki).

502. nenetsit kutsuvat pitämistä sanalla 

xamzas (kamsas, hamsas).

503. enetsit kutsuvat läheistä sanoilla benilajgu
ja beni (b=v tai p, vrt. peni, venla).

504. nganasanit kutsuvat läheistä sanoilla kadjade
ja kadjadi (vrt. katja, kadi).

505. nenetsit kutsuvat pitämistä / rakastamista

sanoilla menye ja menes (vrt. menninkäinen).

506. nenetsit kutsuvat huipentumaa sanalla pano.

507. nenetsit kutsuvat läheistä sanalla xiy

(vrt. kiu-sata, hiu-kset).

508. nganasanit kutsuvat läheistä sanoilla nokuo 

ja nokyy (vrt. no-kuo, kuo=kyy, yhdyssanat

=kahden heimon sanat laitettu yhteen).

509. nenetsit kutsuvat ystävää / seuralaista sanalla 

na (vrt. nanna, nauraa, naattia).

510. nenetsit kutsuvat rakasta / tärkeää / arvokasta 

sanalla mireta (vrt. mirre, mirri).

511. nenetsit kutsuvat ystävää sanoilla nien, nyen 

ja nyin (minun ystäväni, vrt. niina, niini).

512. nenetsit kutsuvat ystävää sanoilla jilyu ja yuryo
(j=y, vrt. jili, juri).

513. enetsit kutsuvat ystävää / kumppania sanalla 

kasa (vrt. kassa, kaisa).

514. enetsit kutsuvat suutelemista sanalla nuilta.

515. enetsit kutsuvat rakkautta sanalla komita

(vrt. kommi, komea).

516. enetsit kutsuvat rakastamista sanalla kamita

(kami=komi, vrt. kamu).

517. selkupit kutsuvat ystävää sanoilla lakka ja 

lyakka (l=r, vrt. rakka, riakka, riekko).

518. selkupit kutsuvat yhtymistä sanalla etiko.

519. selkupit kutsuvat halaamista sanalla komalko

(vrt. komita=rakkaus).

520. selkupit kutsuvat suukottamista sanalla nitiko

(vrt. niitti).

521. selkupit kutsuvat rakastamista sanalla kikiko
(vrt. kiki, kikki).

522. "tsomaste pagizou" (puhuu somasti).

523. "tsomal silmäl katsou" (katsoo somalla 

silmällä).

524. "neidizeh tsomal silmäl kattsou, tietostau" 

(tietostaa eli rakastaa).

525. "ne pidäy toini toistah mielessä"
(pitää mielessä, vrt. mielitietty).

526. "sulavaisesta pitäy toini toisehensa kattsuo"
(sulavaisesti eli hellästi).

527. "ei silmie otella toine toizessah"
(rakastuneet).

528. "tinavedeh kastetah hiemua, sanotah, 
ken vastineheksi puuttunnoh, tulgah hiemuadu 

kuivuamah" (hiemuadu eli hihaa, vastinetta

eli puolisoa tiedustellessa).

529. "tietoksed yhteh paletah" (palaa yhteen).

530. "tietokset kävelläh yhtez" (yhessä

käveleminen).

531. "tietostui sih tyttöh" (ihastui, rakastui).

532. "meäm Masa tiettuo nägi, ga siivittäh 
nygöi lendelöö" (lentelee siivittä, leijailee 

hyvissä mielissä).

533. "katso tiettos igävöittsöö, mene sebää"
(sebää eli halaa).

534. "pehmievattsane hot tuskeuduu ni terväh 
lauhtuu" (terväh eli nopeasti, vatsassa

elävät tunteet).

535. "kaglah tartui sebäi" (sebäi eli halasi).

536. "palais kaikella tapoa, muuta paha se on 

paloa, kum mie em pala" (palaa toiseen,

tuleen yhistäminen).

537. "tunnendal tunnen, da hyvin en tunne"
(tunnentalta, vrt. näöltä).

538. "katsoin tunnendah, ga en tundenuh"
(tunnetut ihmiset).

539. "tunnendal tutah" (tutah eli tuntuu).

540. "rakaz on tunnustumah" (rakaz=innokas, 

tunnustumah=tutustumaan).

541. "häneh tunnustuin" (opin tuntemaan, 

vrt. tutustuin).

542. "tyvekkäh ollah" (tyvekkäin eli 

lähekkäin).

543. "tyvendyi miuh päi" (tyventyi,

tuli lähemmäs).

544. "otti omah tyveh" (omaan tyveen,
vrt. tyköön).

545. "viego tietton uukkai" (vieläkö uukkaa 
eli suukottaa).

546. "annas uukkaan suudu" (uukkaan suuta).

547. "uppavon andoi" (uppavon eli suukon).

548. "mibo hänen uravutti miehele menemäh"
(uravutti eli hullavutti, lempi ehkä).

549. "yksingo rubiat moate, vain miun kera"
(kutsuvat sanat).

550. "se olet kuldaine minun vallitem pandu"
(valiten pantu, valittuni).

551. "minun vallittu" (valittuni,
vrt. valitsemani).

552. "mittynäne siula lienöu valivovastineh"
(valiovastine, puolison nimiä).

553. "voisilmillä valvatti" (katsoi hellästi, 

tyttöä).

554. "katso vastah, älä katso bokkah"
(bokkah eli sivuitse).

555. "katso vassaspäi, elä katso tsurah"
(tsurah eli vinoon, oikea katse).

556. "iskennöh mieli, ga istoi rinnal, 

käskennöh vattsu, ga pane käzi kaglal" 

(mieli ja vatsa, vrt. sydän).

557. "mintäh et tule, min viäryön lain"
(syyn hakeminen itsestä, vrt. toisesta).

558. "tijjon vuoh ukko vieraitettih" (tijjon 
eli taian, lempeä viilentävät taiat).

559. "sinkuitsoo vierahiem miehin ker"
(sinkuitsoo eli liehittelee).

560. "sinkoa isköv vierahiem muzikoin kele"
(iskee sinkoa, vrt. siipeä, silmää).

561. "vihjavuksen ellendi" (ellendi eli ymmärsi,
ymmärtäminen=välittämistä).

562. "sil tytöl silmy piäz vihmuu, jogahine mieldyy" 
(vihmuu eli vilkkuu, katseen voimasta).

563, "silmäd vilgahutti miuh päi" (vilkahutti

silmät, vrt. vilkaista, vilkkua).

564, "silmät vilkkai miuhpäi" (vilkkuu minuun 

päin, silmät=lemmen sijoja).

565. "tiettuo vas silmäd vilkkoa" (tiettoa vasten, 

tietolle).

566. "ilehyz ei ole moine vägevä kui ihassus"
(ilehys ja ihastus, vrt. ilahtua).

567. "heil on hiilavad välid, ainoz ollah yhtez"
(hiilavat eli kuumat, lemmekkäät).

568. "ei pie kieldiä yhteh menemäs" (kieltää 

menemästä yhteen, lemmen vastaista).

569. "yhestäh ollah" (olla yhestään,

vrt. kahestaan).

570. "yksis kävelläh" (kävellä yksissä).

571. "yliezeh kävelöö ihassuksiz" (ylieseh 

eli innoissaan, lempi=antaa elinvoimaa).

572. "sylil da yskil ottazin" (ottaisin syliin

toisen, läheisyydestä haaveilevat).

573. "yskäitysti käzi kaglal istutah"
(yskäitysti eli sylikkäin).

574. "yskykiza" (kisa eli leikki,

jossa istutaan sylikkäin).

575. "siidä poiga mänöy yöjalgah tytön tilalla"
(mennä yöjalkaan).

576. "kun tuo poika tuli yöseämellä milma 

kuttsumah" (yösydämellä, yö=lemmen aikaa).

577. "kaikiz ägein aig on heil" (nuorilla, 
ägein=kuumin, kiihkein).

578. mordvalaiset kutsuvat ystävää sanoilla 

jalga ja yalga (jalgaksci=ystävyys).

579. mordvalaiset kutsuvat tunnetta sanalla jozo 

(jozov=nokkela, viekas).

580. mordvalaiset kutsuvat suukkoa sanalla palams 

(paloms=polttaa, vrt. palaa halusta).

581. mordvalaiset kutsuvat rakkautta sanalla 

veckema (veckems=rakastaa, vrt. vec ja kema).

582. mordvalaiset kutsuvat ystävää sanalla oya 

(y=j, vrt. oja).

583. mordvalaiset kutsuvat suukkoa ja suutelemista 

sanoilla palamo ja palams (kutmordams=halata,

eravoms=haluta).

584. marit kutsuvat lemmen nostajaa sanalla tular 

(lempeen / tuleen erikoistunut noita).

585. marien rakkaussanastoon kuuluu jöratash 

(rakastaa), jöraten shyndash (rakastua), 

vash-vash jöratymash (molemminpuolinen 

rakkaus), nyzyl jöratymash (hellä rakkaus)

ja pervyj jöratymash (ensirakkaus).

586. marit kutsuvat rakkauden poltetta sanoilla 

jöratymash tul (jora tuli, vrt. jorata).

587. marit kutsuvat hellyyttä / rakkautta sanalla lyj.

588. marit kutsuvat kiinnostumista / ystävystymistä 

sanalla shymangash.

589. marit kutsuvat ystävää sanalla joltash.

590. marit kutsuvat tuttua / ystävää sanalla palyme 

(lishyl palyme=läheinen ystävä).

591. marit kutsuvat ystävää / sukulaista sanalla 

podo.

592. marit kutsuvat ystävää / rakastajaa sanalla 

tang (tanglyk=ystävyyden arvoinen, tanglyk pölek

=lahja ystävälle, vrt. tankata).

593. marit kutsuvat ystävää sanalla tos 

(vrt. tosi).

594. marit kutsuvat kaveria sanalla tsukash

(vrt. suorasukainen).

595. udmurtit kutsuvat rakkautta sanoilla 

jarat ja jaraton (jaratyny=rakastaa, 

vrt. jaara, jäärä).

596. udmurtit kutsuvat rakastumista sanalla

sinmaskyny.

597. udmurtit kutsuvat rakkautta sanalla gazan 

(gazany=rakastaa, vrt. kassa).

598. udmurtit kutsuvat rakastajaa sanoilla

joetsulon, turan ja dusym.

599. udmurtit kutsuvat hellää sanoilla neneg, 

erke ja nebyt (hellyys=neneg luon, vösez shödon).

600. udmurtit kutsuvat ystävää sanoilla esh, 

jultosh ja urom.

601. unkarilaiset kutsuvat rakkautta sanalla

szeretet (szeret=rakastaa, szerelmes=olla 

rakastunut).

602. unkarilaiset kutsuvat hellää sanoilla 

erzekeny, gyenged ja zsenge.

603. unkarilaiset kutsuvat ystävää sanalla barat 

(baratno=naispuolinen ystävä, baratsag

=ystävyys, vrt. varata).

604. ersalaiset kutsuvat rakkautta sanalla 

vetskema (vetskems=rakastaa,

vrt. kem=veri).

605. ersalaiset kutsuvat lempeää sanoilla

vazov ja vozov (vrt. vaisu).

606. ersalaiset kutsuvat ystävää sanoilla aluz, 

oja ja jalga (aluz, odnasym=rakastaja,

vrt. alku, alustaa).

607. moksalaiset kutsuvat rakkautta sanalla

kelgoma (kelgoms=rakastaa, kelgi=rakastaja,

vrt. kelg oma, vrt. kegi).

608. moksalaiset kutsuvat hellää sanalla 

laskovaj.

609. moksalaiset kutsuvat ystävää sanoilla älga, 

alosh, oä, tsärata ja täa (olaz=ystävällinen).

610. marit kutsuvat sydämessä pitämistä

ja vaalimista sanoilla tsonyshto kijyktash 

ja tsonyshto kondyshtash.

611. marit kutsuvat sydänsuruja sanoilla tson 

jösö ja tson kotso (vaikea olo).

612. marit kutsuvat vaikutuksen tekemistä 

sanoilla tsonesh vozash ja tsonesh logalash 

(koskettaa, jäädä sydämeen, tson=yksi sieluista, 

vrt. sonni, sonna).

613. marit kutsuvat sydäntä lähellä olevaa 

ja miellyttävää sanoilla tsonlan lishyl.

614. marit kutsuvat keimailua ja hulluttelua 

sanalla kovyrtatash.

615. marit kutsuvat uskoa ja toivoa sanalla inan 

(vrt. iina, inna, inahtaa).

616. marit kutsuvat toivomista sanalla kavuj

(vrt. kave, kavuta).

617. marit kutsuvat toivoa ja odotusta sanalla 

ymyt (ymytlanash=toivoa, luottaa, vrt. imit,

emä).

618. marit kutsuvat luottamusta, uskoa ja toivoa 

sanalla yshan (yshan joltash=uskollinen ystävä,

vrt. ys=is, sielujen nimiä). 

619. udmurtit kutsuvat toivoa sanoilla osko ja 

osku.

620. unkarilaiset kutsuvat toivoa sanalla remeny 

(remel=toivoa, r=l, vrt. leme, lemi).

621. ersalaiset kutsuvat toivoa sanoilla 

sedejnezedema.

622. moksalaiset kutsuvat toivoa sanoilla 

vaskama, nadiäma ja nadoza (ama=ema, 

oza=osa, vrt. toivon haltijat).

623. moksalaiset kutsuvat toivomista sanoilla 

kaläms, mäledems, nadiäkshems, notskams ja 

tsaendams (vrt. eri asioiden toivominen).

624. marit kutsuvat iloa ja onnea sanoilla uj-uj, 

jyvyrt, susu ja kuan (kuan shintsavyd=ilon 

kyyneleet, vrt. sussu).

625. marit kutsuvat iloista sanalla vesela 

(vesela muro=iloinen laulu, vesela ilysh=iloinen 

elämä, vrt. vesselä).

626. udmurtit kutsuvat iloa sanoilla shumpoton, 

kuanon ja shuldyr.

627. udmurtit kutsuvat onnellisuutta sanoilla 

umoj luon, udalt, tupa ja tupamon.

628. unkarilaiset kutsuvat iloa sanoilla öröm, 

vidamsag ja boldogsag.

629. ersalaiset kutsuvat iloa sanalla kenjarks

(iloita=vesjolgadoms, ketsjams, kenjardoms).

630. moksalaiset kutsuvat iloa sanalla kenärdema 

(vrt. kenan eli ilon emä).

631. moksalaiset kutsuvat onnellisuutta sanoilla

pavaz ja riz (vrt. riski, risto).

632. marit kutsuvat lemmenloitsuja sanoilla 

pyzhyktyme.

saamelaisten ystäväsanastoon

kuuluu veerdi (tuttava, ystävä, 

vrt. vertti), kyeimi (toveri, 

kumppani, vrt. ky-emi), pelikyeimi 

(puoliso), ustev (ystävä), taauros 

(tuttava, kaveri, vrt. taa-uros), 

toobdas (tuttu, tuttava), tobddsallas 

(tuttavallinen), käzz (kaveri, 

ystävä, vrt. kadz-henget), kuemm 

(kuoma, kaveri), suänned (ystävystyä), 

tobddoottad (tutustua), suännummus 

(ystävystyminen), käzzvuott (ystävyys), 

laaskvosvuott (ystävällisyys), 

lakklosceärkk (ystävyysmalja), 

kennvosvuott (ystävällisyys), 

veerd (vertainen, ystävä) ja

tobddoottmos (tutustuminen).

saamelaisten lempisanastoon 

(lempi) kuuluu rähisvuota (rakkaus, 

vrt. rähistä), lädisvuota (lempeys,

vrt. lätit), kuavttaa (kahden, 

kahdestaan), cummalassad, cummelussad 

(suudella, pussailla), ahevussad 

(ikävöidä), tubdadattad (tuntea 

toisensa), sovadattad (olla sovussa, 

sopia), käibidid (kaivata), ucalid, 

uuccal (kaivata), cummalid (suudella), 

viettalid (vietellä), uapasmid, uappasm 

(tutustua), eonasid, eoonnas (sitoutua), 

askadistid (syleillä), rähistid, 

räähist (rakastaa, vrt. rähi=lähi),

perustid, peerust (perustaa, välittää), 

likattid, liikkat (välittää, vrt. liikuttua),

kiäsuttid, kiäsut (vetää puoleensa, 

viehättää, vrt. kisu), sallood, salom 

(syleillä, halata), lijkkud, lijkkuum 

(pitää jostakin), mielastud (mielistyä, 

mieltyä), rähistud (rakastua), lijkkuustud 

(liikuttua, tykästyä, ruveta pitämään),

cumme, cume (suudelma), luoidamas (taikapala, 

lempeen yhistetty), räähis, rakkas, rähis 

(rakas), ahheev, ahevas, ahevis (ikävä),

ahevasmas (kaipuu, vrt. ahava), ecce, iettsedh, 

iehtseet, iehtjiet, iehttset (rakastaa), 

eccet, eccid, jiäcced, jiecced (rakastaa,

vrt. esse, essi), gueddeet, kuoddiet, kuotet, 

guoddet, kyeddid, kuedded, kudded, kitted, 

kode (jättää, kadota, vrt. kutea), likke, 

lahka, lakka, loh, looggas, leke (lähellä, 

liki), lulledh, lollat, lollot, loollad, 

lolled, lole (luulla, olla mustasukkainen), 

diejviedidh, däivedit, tiejvietit, teivat, 

daeivat, taejvad, teivvad, tejve (tavata),

miolstoovvam (mielistynyt, ihastunut), 

moojjsam (ihastunut), akked, akkes, akkos 

(ikävä, vrt. akka), loolli, loolac (luuleva, 

mustasukkainen), rääkkes (rakas), räksteei 

(rakastaja), vearnai (uskollinen), osklvaz, 

oosklvaz (uskollinen), veartem (uskoton),

oosktem (uskoton), paaimtees (viekoitteleva), 

kuoites, kuahttast (kahden), kueites, kuoites, 

kuoiteel (kahdestaan), ceel, ceeljummus, 

ceeljasttmos (keimailu, keimailla, vrt. seela), 

vosttjummus (ihaileminen), vosttjeei (ihailija),

miolstoovvmos (mielistyminen), moojjsummus 

(ihastuminen), akkoossi (ikävöijä), kaibbjummus 

(kaipaaminen), vaajj (kaipaus), akked (kaipaus), 

ooldasvuott (läheisyys), alddlosvuott 

(lähekkäisyys), aaldmos (lähin, lähimmäinen), 

maazzlastted (vietellä, viekotella), paaimted 

(viekotella), tukkeed (tykätä), kaunnad (tavata,

vrt. kantaa kaunaa), laavjed (tavata), teivvad, 

täävveed (tavata), voddoottad (tavata), 

vueinnloottad (tavata), lettoottad (tavata 

sovitusti, vrt. liitto), kaaunoottad (tavata 

toisensa, vrt. kauno), askkoollad (syleillä, 

vrt. asko), seännad (suvaita), soovsed, 

soovvad (suvaita), ceäkkned (suvaita),

cummsted (suudella), seäbrjed (seurustella), 

kiicceed (seurustella), okknatted (saada 

nolostumaan), vuoddmastoollad (kosia, 

riiata), räksted (rakastaa), räksmoovvad 

(rakastua), loollad (luulla, olla 

mustasukkainen), vueinned (nähdä toisensa), 

miolstoollad (mielistellä), miolstoovvad 

(mieltyä, mielistyä), kadded (mieltyä), 

miolstoovvad (mieltyä), aaldeed (lähentää), 

miollsiotkos (mieltyminen, mielitietty), 

kaddmos (mieltyminen), ceeljed, ceeljastted 

(keimailla), kaibbjed (kaivata), oolgted 

(kaivata), vosttjed (ihailla), vosttjoottad 

(ihastella), moojjsed (ihastua), akkoossad 

(ikävöidä), valleed (ikävöidä), askkoollad 

(halailla), askkeed (halata), ohttsazvuott 

(yhteisyys), paaimtummus (viekoitteleminen), 

maazzlasttummus (viekoitteleminen), 

maazzlostti (viekoittelija), paaimteei 

(viekoittelija), maazzlostti (viettelijä), 

tukkummus (tykkääminen), kamm (tunne,

vrt. kamu), tobddmos (tunne), tobddmos 

(tunteminen), tobdd (tunto), soovsummus 

(suvaitseminen), soovseei (suvaitsija), 

cummsteei (suutelija), cumm, cummstos (suukko), 

connoottmos (sitoutuminen), kiiccummus 

(seurusteleminen), räksteei (rakastaja)

ja räkstoovvmos (rakastuminen).

saamelaisten lempisanastoon (kiima) 

kuuluu koineed (koinata, sulhastella), 

narged, nargam (lempiä), njavhadid, 

njaavhad (hyväillä, sivellä), siettadid 

(mahduttaa, sovittaa, vrt. sietää), 

tutadid, tuuttad (tyydyttää, vrt. tuta),

irgedid (rakastella, riiata), kimedid, 

kimmeed (olla kiimassa), nieidid, 

nieidiim (käydä neidoissa), navdasid, 

naavdas (nauttia), nisonistid (käydä 

naisissa), anestud (himoita, alkaa 

himoita), niävzud, niävzum, nevzum 

(olla yhdynnässä), kime (kiima), 

kimmast (kiimassa, vrt. kimmastua), 

geävudh, kievvuot, keäyvud, kiävvad, 

kievved, kievvled, kevo (olla kiimassa), 

gijmie, giimes, kipmie, kipme, gibme, 

kime, keemm, kimes, kimmed (kiima), 

gäibmee, kiejpmie, keime, gieibme, kiejmad, 

kejme (kiima), njaargedh, nargeet, nirkiet, 

narket, narget, narged, nargged, nerged, 

nerke (yhtyä, olla sukupuoliyhteydessä),

nueskes, nueskk (rivo), haall (halu, himo), 

aahnteei (himoitsija), njaukkmos (hyväileminen), 

keemm (kiima, vrt. keimailla), sooggted 

(siittää, lisätä sukua), tooggoottad 

(paritella), tookkad (lempiä, vrt. tokka), 

rookkad (kiimassa), kemmeed (kiimassa), 

naida (naida, lempiä), lassned (lisääntyä), 

sokkned (lisääntyä), likktoollad (likistellä), 

likktoollad (likistää, kajota), njaukkad 

(hyväillä), aahnted (himoita), ohttmos 

(yhdyntä), tookkmos (lempiminen) ja njäivv, 

njääivas (kostea, vrt. naiva).