HÄIDEN JÄLKEINEN AIKA

1. häiden jälkeisiin tapoihin kuuluu toistensa 

kasvojen peseminen, virtaavassa vedessä 

kastautuminen ("kuljettaa eteenpäin") ja veden 

roiskiminen toistensa päälle ("sopu").

2. nuorikko ripustaa uuteen kotiin saapuessaan 

punaisia nauhoja tärkeinä pitämiinsä paikkoihin.

3. nuorikko tutustutetaan häiden jälkeen paikkaan 

mistä tulee ottamaan veden (veden äärellä laulaen 

ja tanssien).

4. hääparin uskotaan perivän vanhempiensa 

suojelushaltijat ja ottavan vanhempien paikan 

suvun jatkajina (jokaisella perheellä omat haltijansa 

joiden sijoiksi vaatetetaan puiset ukot ja akat).

5. "sain miehen metsänkävijän, uron korven 

kolkuttajan" (nuorikon sanoja).

6. "elä tervehennä nuoren sulhases keralla" 

(toivotetaan nuorikolle).

7. saamelaisanoppi lahjoittaa miniälle kodanhaltijan

nuken (pidetään kodan naisten puolella).

8. nuorikon päähinettä kutsutaan säpsäksi ja 

sorokaksi.

9. nuorikon päähineen alle sidotaan huivimainen 

panttura (pitää lakkia koholla kuin sarvea,

letit käännetään pantturan alle).

10. mordvalaiset käyttävät nuorikon päähineenä 

2,5m pitkää kapeaa liinaa (tsalma, kiedotaan pään 

ympärille niin että päät roikkuvat polvien tasalla, 

vaihdetaan nuorikkoajan jälkeen naisen 

päähineeseen).

11. miehen perheeseen muuttavaa naista kutsutaan 

"kauniiksi naiseksi", "hyväksi naiseksi", "nuoreksi 

naiseksi" ja "kultaiseksi naiseksi" (toisaalla 

miniäksi).

12. vatjalaiset leikkaavat nuorikon hiukset lyhyeksi 

(hiuksia säilytetään kuolemaan asti, annetaan kasvaa 

esikoisen syntymän jälkeen).

13. nuorikon käteen sidotaan neitoaikojen hiusnauha 

(pidetään häistä esikoisen syntymään).

14. nuorikon toimiin kuuluu pärelastujen vuoleminen 

pätsin eli uunin päälle, lahjojen laskeminen tärkeinä 

pidetyille paikoille, kotieläinten nimien opetteleminen 

ja kolmen koivuhalon nakkaaminen pirtin ovesta.

15. saamelaismies asuu ensimmäiset vuodet neidon 

perheen luona.

16. saamelaiset luovuttavat häissä luvatut lahjat 

ja porot parille vuoden yhteiselon jälkeen (jonka 

jälkeen voivat muuttaa omilleen).

17. mordvalaisen nuorikon hiukset nostetaan 

nutturalle pään päälle.

18. marinuorikon hiukset jätetään roikkumaan 

palmikolle (hiusten päälle vaimon päähine).

19. udmurttinuorikon hiukset punotaan kahdeksi 

korvien edestä kulkevaksi letiksi.

20. udmurtit käyttävät nuorikon päähineinä kaitoja 

liinoja, korkeita rahapäähineitä (surka) ja matalia 

päälaelta avoimia vaimon päähineitä (ospu).

21. nuorikon tuohella tuetun lakin (sarvilakki) 

pukemisen uskotaan merkitsevän suvun toteemieläimen 

kanssa yhtymistä (lapsen toivominen haltijoilta).

22. nuorikon päähine luovutetaan nuoremman 

sisaren haltuun esikoisen synnyttyä (lapsionnen 

siirtäminen).

23. mordvalaisnuorikon pukuun kuuluu sarvilakki, 

lannevaatemainen takaliina ja häissä morsiamen 

viereen asetettu tähtikuvioinen rintavaate reko 

("kuuvaate").

24. udmurttinuorikot pitävät neidon kampausta 

(yksi palmikko) esikoisen syntymään asti 

(syntymän jälkeen käännetään sykeröille

korvien eteen).

25. udmurtit käyttävät nuorikon päähineenä 

pitkää mustakuviollista liinaa (tsalma, 

pidetään päivin öin, vanhemmilla naisilla 

punakuviollinen).

26. hantit pitävät naisen päähineenä kahden 

pitkän palmikon päälle kiedottua hapsu ja 

helmikoristeista huivia (neidoilla huivittomat 

palmikot).

27. hantit kiinnittävät palmikoiden nauhoihin 

ja heloihin perheiden suojelushenkien kuvia 

(näätä, sorsa, kotka, karhu, poro, harakka, teeri, 

majava, haukka, korppi, sammakko, käärme).

28. hantien mukaan perheen suojelushenki

(toteemieläin) seuraa naista miehen perheen 

luokse ("suojellen ja antaen hedelmällisyyttä",

vrt. lasten kuuluminen naisen heimoon).

29. hantinainen peittää hiuksensa vierailta 

häpeilemättä vartaloaan (vrt. hiukset henkisielun 

ja suojelushenkien sijana).

30. marit käyttävät naisen päähineenä huppumaista 

symaksia, lakkimaista sorakkaa tai huivimaista 

sarpania (niitty, vuori ja itämarit).

31. marinaisen pukuun kuuluu näyttävä helmistä, 

simpukankuorista ja kolikoista laadittu rintakilpi 

(serkämä).

32. mordvalaiset pitävät nuorikon lakkia (sorka) 

kolme vuotta häiden jälkeen tai esikoisen syntymään 

asti (uskotaan antavan hedelmällisyyttä, pidetään 

yhessä otsanauhan kanssa).

33. mordvalaisen nuorikon vyötäröä suojelevat 

kauniisti kirjaillut vyöliinat, tupsut ja paksu 

takaliina (parokarks).

34. nuorikon päänpeittäjäiset järjestetään 5-6 viikon 

päästä häistä (toisaalla "sitten kun vatsa alkaa näkyä").

35. mordvalainen nuorikko saatetaan lähteelle missä 

päällensä pirskotetaan vettä (hedelmällisyys).

36. mordvalaisen nuorikon tapoihin kuuluu kiven 

heittäminen lähteeseen, veden kantaminen sangolla 

ja vieraiden valeleminen vedellä.

37. mordvalainen nuorikko saatetaan joelle pyöreän 

leivän kanssa, lasketaan leipä jokeen ja rukoillaan

veen emo Ved-avaa (jonka jälkeen nuorikko astuu 

veteen).

 38. mordvalaiset rukoilevat Ved-avaa sanoin 

"Emonen, sinä olet puhdas, puhdista hänet liasta ja 

taudeista, anna hänen synnyttää usein ja onnellisesti, 

anna hänen nähdä lastensa lapset, ole hänelle emo, 

rakasta tytärtäsi".

39. moksalaisnuorikon tapoihin kuuluu joelle 

matkaaminen mesijuomalla valettua polkua pitkin, 

vedelle kumartaminen kolmasti, leivänpalan 

heittäminen veteen, pohjoiseen kumartaminen 

kolmasti, sangon täyttäminen vedellä ja veden 

kantaminen kotiin tanssahdellen.

40. ersalainen nuorikko tervehtii uuden kotinsa 

saunanhaltijoita sanoin "tulin luoksenne leivän, 

palttinan ja rahan keralla, olkaa hyvänsuopia, 

varjelkaa minua elämäni ajan saunassa peseytyessäni, 

peskää likani ja mustuuteni".

41. mordvalaiset voivat käyttää neidon pukua puolikin 

vuotta häiden jälkeen (vrt. lapselle tuloon asti,

lapset häitä vanhempaa).

42. mordvalaiset pukevat naisen päähineen vuoden 

kuluttua häistä (esikoisen syntymä).

43. virolaiset kutsuvat vanhempien luokse tehtyjä 

vierailuja heimolle tulemiseksi (hoimule tulema) 

ja kodin tyttären tulemiseksi (kodu tutreks tulema, 

pidetty jäänteinä ajoilta jolloin neito jäi asumaan 

vanhempiensa luokse).

44. hantinainen ei paljasta kasvojaan miehen 

vanhemmille ennen ensimmäisen lapsen syntymää 

(uskotaan olevan vierasta sukua esikoisen 

syntymään asti).

45. hantit laativat nuorikolle kotaan oman tilansa

missä asuu lapselle tuloon asti.

46. nuorikkoa vihdotaan koivunoksalla 

ensimmäistä yhteistä työtä aloitettaessa 

(vihtojana mies).

47. virolainen nuorikko talutetaan tulen ympäri 

jonka jälkeen nuorikko laskee lahjan Tule-emalle 

(toisaalla tulenhaltijaa tervehditään lisäämällä 

uuniin puita).

48. udmurttinuorikko ei paljasta miehen sukulaisille 

päätään tai jalkojaan (jalat peitetään myös 

synnytyksen ajaksi, vrt. eri heimoa).

49. mordvalaisnuorikko kulkee avopäin vuoden 

päivät tai kunnes tulee lapselle (jolloin saa vaimon 

päähineen ja uuden nimen).

50. "häissä pannaan pariksi, tanu tekee vaimoksi" 

(tanu=virolainen nuorikon päähine).

51. nuorikon toimiin kuuluu uuden kodin kynnyksen 

yli astuminen sivuttain, lattialla pyörähtäminen 

kolmasti, ensimmäisen katseen luominen uuniin 

ja saunan lauteiden alle katsominen (vastasta 

irrotetun pannan läpi).

52. nuorikko heittää uuden kotinsa pihamaalle 

synnyinkodista tuomaansa maata ja tuhkaa sanoin 

"tulin moalle vierahalle, olen moalla omal" 

(maa kotitalon permannon alta).

53. "terve maa, terve mantu, terve tervehyttäjälle"

(pihamaata tervehdittäessä).

54. "terve maa, terve tanner, tervehiks maa 

tervehittäjä, ota maa ommais, vie vihhais, 

anna miule tervehys" (nuorikon sanoja).

55. nuorikko halaa uuden kotinsa kiuasta sanoin 

"vesi vanhin ja väkevin, tuli nuorin tyttäristä, 

tuossa on tulta tuikutettu, valkeata vaikutettu, 

vaskisessa vakkasessa, rautasessa kätkyessä, 

perehelle pesoksi, raavahille ravinnoksi" (sanojen 

jälkeen isketään ensimmäinen tuli).

56. virolaisnuorikon toimiin kuuluu vyön 

sitominen perheen keittokodan koukkuun ja 

kolikon heittäminen kaivoon (tulen ja veden 

tervehtiminen).

57. savolaisnuorikko koskettaa uunin pankoa 

kolmasti ja lisää sen jälkeen uuniin kolme halkoa.

58. savolaisnuorikko tervehtii tulta halaamalla 

uunia, istumalla pankolle, katsomalla uuniin, 

virittämällä valkean, pöyhimällä hiillosta, 

avaamalla lakeisen ja laskemalla uunin päälle 

taikakalun.

59. virolaisnuorikko kulkee tulen ympäri, lisää 

uuniin kolme halkoa, sitoo koukkuun vyön ja 

laskee liedelle rahan.

60. liiviläisnuorikko kulkee tulisijan yli ja laskee 

lahjan Tul-jemalle.

61. vepsäläinen nuorikko tervehtii tulta 

koskettamalla pätsiä eli uunia kädellään ja 

sanomalla "päts teide a tytty meide".

62. vepsäläisnuorikko laskee pätsin ja peräseinän 

väliseen tilaan rahan ja palan kotitalonsa maata 

sanoin "isäntäiset, emoset, annan teille lahjan, 

päästäkää minua pirttiin, syöttäkää ja juottakaa".

63. virolaiset alkavat käyttää naisen päähinettä 

(tanu) esikoisen syntymän jälkeen (vanhat piiat 

käyttävät neitojen otsanauhaa).

64. kominuorikko käy laittamassa saunaan tulen 

uuteen kotiin saapuessaan.

65. ersalaisnuorikko asuu vanhempiensa luona 

kunnes tulee lapselle (ei osallistu työntekoon 

ensimmäisen vuoden aikana).

66. obinugrilainen nuorikko uhraa ruokaa uuden 

joenhaaran varrelle asettuessaan (perheillä 

omat joenhaaransa ja näiden varrella asuvat 

haltijansa).

67. saamelaisparin sanotaan tekevän "pusikon 

alle tulen" omaa kotaa perustaessaan.

68. saamelaisten mukaan nuorikko tuo tullessaan 

perheen onnen (tekemisiään ja saapumisen 

jälkeisiä tapahtumia seurataan tarkasti).

69. riitelevää paria voidaan sovitella viemällä 

nuoret "Tora-joelle" ja pyytämällä jättämään torat 

eli riidat veteen (jos ei auta neuvotaan 

muuttamaan erilleen).

70. pari voidaan saattaa erilleen solmimalla köyteen 

kaksi solmua ja leikkaamalla köysi solmujen väliltä 

(toisen tavan mukaan hajotetaan jokin parille 

kuuluva esine).

71. tverinkarjalaiset käyttävät nuorikonlakkina 

sinipunaista helmin koristeltua päähinettä

(zbornikka).

72. nuorikon toimiin kuuluu lieden pyhittäminen, 

veden hakeminen ja lähimmän maakiven 

kiertäminen (tuli, vesi ja maa).

73. mordvalaista nuorikkoa kutsutaan armaaksi 

ja nuoreksi emännäksi (kulkee ensimmäisen 

vuoden avopäin).

74. mordvalaiset saavat naisen päähineen vuoden 

kuluttua häistä (samaan aikaan nuorikon nimi 

muuttuu hyväksi-emoksi (par-ava) tai kauniiksi

-emoksi (maz-ava)).

75. vatjalaiset kutsuvat nuorikkoa sanalla neicyd

(karjalaiset neveskä).

76. udmurtit puhuttelevat nuorikkoa omalla

sukunimellään (mies ja ystävät käyttävät etunimeä, 

miehen sukulaiset kutsuvat miniäksi).

77. marit kutsuvat naituja naisia vaimoiksi (vata).

78. hantit kutsuvat vaimoja emoiksi (imi).

79. samojedinainen menettää etunimensä miehen 

perheeseen muuttaessaan (oman sukunsa luona 

kutsutaan etunimellään).

80. samojedimies kutsuu vaimoaan naiseksi (ne).

81. nuorikon kykyjä voidaan mitata marjassa 

käyttämällä ("osaatko sie marjoja poimii").

82. nuorikko laskee häälahjoihin kätkettyjä 

taikakaluja pirttiin, pihamaalle ja tärkeimpinä 

pitämiinsä paikkoihin.

83. nuorikon päähine (sorokka) ommellaan 

punaisista kankaista ja koristellaan helmin 

(uskotaan "tuntuvan painavalta").

84. nuorikon päähine laaditaan miehen tuomista 

kankaista (kosiomatkat).

85. vienankarjalaiset alkavat kutsua neitoa 

nuorikoksi synnytettyään tyttölapsen 

(vrt. heimon jatkuminen tytöstä).

86. nuorikon ensimmäisiä uudessa kodissa 

suorittamia töitä pidetään tärkeinä (paikoille 

sidotaan liinat).

87. karjalaiset alkavat kutsua nuorikkoa 

neveskäksi kuuden viikon päästä häistä 

(viikkoperäiset ajoitukset myöhäisiä eli 

vieraita).

88. neidon perheen luokse asumaan tullutta 

miestä kutsutaan vävyksi, kotivävyksi ja 

kotavävyksi.

89. "uusi leppäni lusikka elihväisess astiessa" 

(nuorikon saapuessa taloon, jokaisella oma

puulusikka).

90. marinaiset käyttävät koruja niin kauan kun 

haluavat saada lapsia (nuorikoilla eniten, 

vähennetään iän myötä).

91. marinuorikon tunnuksiin kuuluu vaimon 

päähine ja rintasoljet.

92. marit kiinnittävät nuorikoiden koruihin 

kaurisimpukan kuoria (yhistetään 

hedelmällisyyteen).

93. moksalaiset antavat nuorikolle korvakorut 

joista roikkuu viisi riipusta (pidetään esikoisen 

syntymään asti).

94. ersalaiset pitävät kysymysmerkin ja spiraalin 

muotoisia korvakoruja (laaditaan hopeasta 

helmikoristuksin).

95. udmurtit ripustavat korvakoruihin kolikoita 

ja yhistävät korut leuan alta hopeisin ketjuin 

(kysymysmerkin ja sydämen muotoisia).

96. udmurttien häiden jälkeisiin tapoihin kuuluu 

nuorikon tutustuttaminen perheen kualaan eli 

pihapyhäkköön (vil-ves, uusi-uhri), leivoksien 

laatiminen tapahtumaan, nuoren kuusen 

tai kuusenlatvan hakeminen metsästä (miehen 

toimesta), kuusen pystyttäminen kualan 

peränurkkaan ja nuorikon laatimien leivosten 

ja sulik-päähineen laskeminen kuusen juurelle.

97. komipari ei saa kävellä paljain jaloin kolmeen 

päivään häiden jälkeen.

98. "piteä sinun pitävi, pää tarkka, tanea mieli, 

ymmärrys yhen tasainen, iltasilla silmät virkut, 

valkeata vaalimahan, aamusella korvat tarkat, 

kukon ääntä kuulemahan" (nuorikon

neuvokkilauluja).

99. "pijä herkät hiiren korvat, terävät jalat jäniksen, 

niska nuori notkuttele, kaula kaunis kaarruttele, 

niin kuin tuore tuomen latva, tahi kasvava kataja"

(hiiren korvat, jäniksen jalat).

100. "kuules vielä kuin sanelen, kuin jo virkan 

viimeiseksi, kuin menet emon eloilta, tulet toisille 

tulille, emoas elä unoha, masentele maamoasi, 

emo on nähnyt suuren vaivan, kantaja kovan 

kokenut, synnytellessä sinua, katalaista kantaessa" 

(emon eloilta toisille tulille).

101. "tuomma siula morsiemen, morsien on 

kasvan koissah hyväsistä, on ollut kukkana kujalla, 

opassa häntä hyväsistä, elä tartu vittah ensimäksi, 

kuottele opastua hyvällä pakinalla" (miehen 

neuvokkilauluja).

102. "kuottele olla imehnisiksi, lämmitä pirtti 

sulhasen suamilla halkosilla, a kun ei halkuo 

sulhani suane, niin polta hot orsie ta mitä irallista 

puuta suanet" (nuorikon neuvomista).

103. "yhet eväät, oma maa" (laskettaessa vanhan

kodin maata uuden kodin pihalle).

104. "maalla olen vierahalla, vaan mullilla olen omilla" 

(maa kuljetetaan rievussa tai vasemmassa hihassa).

105. "kuule, vello, kui mie laulan, neuvo vuos 

suusanall, toinen piähäis viänännäll, kolmas on 

jalan isull" (miehen neuvomista).

106. selkuppineito (ima) ei saa puhua miehelleen 

(ira) ennen esikoisen syntymää (tarkoittanee 

julkista puhumista, totemististen sukujen 

tapoja).

107. selkuppineidot uhraavat häiden jälkeen 

maanjumalatar Ilinta kotalle (vrt. lapsen 

toivominen vedeltä).

108. selkuppien mukaan Ilinta kota (elävä-vanha

-nainen) palkitsee ahkerat ja vieraanvaraiset 

naiset työkaluin (hallitsee kaikkea kasvavaa 

ja maasta löytyvää).

109. selkuppineidot käyvät häiden jälkeen 

joen rannassa näyttämässä "kiltteyttä ja 

vaatimattomuutta" Suuren-joen-vanhalle

-naiselle (palkitsee muistajansa "hyvällä 

elämällä").

110. selkupit toivottavat parille onnea sanoin 

"eläkää ja kasvattakaa poika ja tyttäriä".

111. selkuppimies muuttaa asumaan neidon 

perheen luokse (ketien lähellä asuvien

selkuppien tapoja).

112. hantineito ottaa emolta perimänsä 

kassanpääkorut (harakka, korppi, sammakko) 

mukaan miehelle mennessään (pidetään 

lettien päissä pareittain, säilytetään 

tuohivakassa).

113. udmurttipari uhraa häiden jälkeen haltijoille 

kalan ("onnen varmistamiseksi").

114. nenetsipari muuttaa häiden jälkeen omaan 

kotaansa (mya, vrt. mia, maja).

115. saamelaispari elää ensimmäisen vuoden neidon 

vanhempien luona ja sen jälkeen miehen siidassa

(siita=talvikylä, vrt. hiita).

116. "tei olette alkaavaisii, miä tuan täst vähä olon apuu" 

(alkavaisii eli vastanaineita).

117. "ol ensimäine homma morseimel ja se sit arvosteltii" 

(saunan lämmittäminen).

118. "anoppi rallit rallattaa, minja tantsut tantsii" 

(minja eli miniä).

119. "kylvettämässä kävivät tytöt siz norikon" 

(nuorikon kylvettäminen).

120. "lesed velä mäniväd mehellä kell ei jollud lapsi" 

(lapsettomat lesket).

121. "ämmälle ja äjjälle ol minja, a gu oli poikia ja 

tyttölöjä siz nille oli minni" (miniän nimityksiä, 

vrt. minna).

122. "ku sobu om mänd rikki" (erottiin).

123. "miä otin tarkam mehen ko miä itseki on tarkka" 

(yhenlaisuus).

124. "veljän naine" (naine eli vaimo, vrt. akka).

125. "väinöi" (vävy).

126. "poiga joutu vävykse" (kotavävyksi, 

muutti neidon perheen luokse).

127. "mieleh jyrähtih lähtie kävvä naindalah" 

(puolison vanhempien kotiin).

128. "muzikal on igävy omua joukkuo" (muzikal

=miehellä, joukkuo=perhettä).

129. "kodavävykse puutui" (oudoksutut kotavävyt,

vrt. omaan kohtaan muuttaminen).

130. "anna mutsoi jammerduu, jallantilan azettau" 

(mutsoi eli vaimo, kotiutuu rauhassa).

131. "neidine hyväks emändäks jandevui" 

(neidistä emännäksi).

132. "miuv vellem naisem moamo, se oli itkijä" 

(naisen=vaimon, moamo=äiti).

133. "ilostui elämäh, ku ukko kodih tuli" (ukon

odottajat).

134. "igi hyvä on ukko hänelläh" (ukko eli mies).

135. "hyö doga igizenny pään rijjelläh, ni konzu ei 

olla sovus" (riitely, huono enne).

136. "se on hänehine mutsoi" (hänehine eli

omanlainen, yhenlaisuus yhistää, erilaisuus 

erottaa).

137. "meilä piettih neveskä oikein hyvänä" 

(neveskä eli miniää).

138. "hyvässytä velli milma, kum mie olev vierahalla 

moalla" (lohduta veli, miehen perheeseen 

muuttanutta).

139. "hyvä on olla hyrkytellä, hyvän toiseni keralla" 

(puoliso=hyvä toinen).

140. "ukkuandu on hyvä huulivojje" (huulivojje

eli suudella).

141. "hyllätt om parembi hullattuu" (parempi tulla

hylätyksi kuin hulluksi).

142. "kui nai, ga sid mutsoi hänen huolutti" 

(vaimo sai huolehtimaan).

143. "houkuttah kui mäni sil miehel, ga nygöi om 

paha mieli jällespäi" (katuu liittoaan, vrt. houkka).

144. "hivuznuorazet" (naidun naisen kolmesta 

villalangasta punottu palmikkonauha).

145. "viel olen yhteh hiileh hiiskuttanut" 

(hiiskua yhteen hiileen, vrt. puhaltaa).

146. "eroutui omaz ukoz, voibi uvvessah miehel 

mennä" (ukko kerrallaan).

147. "meil erovo tuli, sobinuh emmo" 

(sopineet yhteen).

148. "minä ellendelen ilmoinottamiz" (elelen 

miehen perheen luona).

149. "ruvennen eleksendelemäh ilmoin elättelmien 

ker" (miehen perheen keralla).

150. "erillini muzikka" (eronnut mies).

151. "hyö eletäh erilleh" (asumuserossa).

152. "sid rubiemme asumah uksii" (uksii eli 

yhdessä).

153. "sie milma konza et puolla, sie aivin milma abeitset" 

(puolison tehtävä=puoltaa, puolustaa).

154. "andilaz mutsoiks peäzi" (antilaasta mutsoiksi).

155. "mutsoi tyttären ku soannoo, sid menöö akakse" 

(mutsoista akaksi).

156. "siitä tuli akaksi se naini" (saatuaan tytön, 

heimo jatkuu tytöstä).

157. "minul on hyvä akkaine, hod on pieni" 

(hyvä eli pieni).

158. "huolimatoi elaigu on heile, eig ole lastu, 

kahtei eletäh ukon ker" (huolimaton eli huoleton 

elämä).

159. "kallishyväni, ukkuodah sanotah" (miehen 

hellimänimiä).

160. "kassupalmikot tseptsän oal peäz ymbäri on akoile"

(tseptsän eli vaimon päähineen).

161. "akoil on kassurihmad, a neidizil kassunuorazed"

(kassu eli lettinauhat).

162. "akkoin kasat korvajuuril pletitäh, nuoril punaldetah 

toaksepäi" (kassat eli letit).

163. "sie akkoadas katso, siun akka karguou" 

(akka karkaa, kun kohtelet huonosti).

164. "duumaitsed, häi on mehiläine, a ku elämäh 

rubied, roih karulaine" (puolison luonteen 

muuttumisesta).

165. "hoppu heil ei katkielluh, ainoz oli hoppu perehes" 

(hoppu eli riita, huono enne).

166. "yksinäh ei kataittse, vie ottoa toizen rinnal 

itkemäh" (yksin oloa inhoava leski).

167. "entini mies" (mies eron jälkeen).

168. "mujjen ken on se vägimiez, oman akan ken ei 

äjjeä malta" (puoliso joka on erilainen kotona 

ja muiden seurassa).

169. "se taloi langovui, ylen on tämä kezrättsy mutsoi" 

(mutsoi langoitti talon).

170. "nuorenn on akku armaz, da keskijäl ei moin ole" 

(tunteiden muuttumisesta).

171. "keskenlesked ollah" (asumme erossa).

172. "ollah hyvät keskenäh" (hyvät keskenään,

onnellisia).

173. "letit kiäryl pandih" (käärylle eli nutturalle).

174. "meän pereh on kiitskehelleh, onnoakko erotah" 

(tuleekohan ero).

175. "ei olluh heil hyveä aigoa, ainoz akan ker kiisseldih" 

(hyvää eli kiistatonta aikaa).

176. "kiisos meilä on, emmä sovi" (yhteen).

177. "akan kera elä mäne kiistämäh" (kiistelyn 

vieraudesta).

178. "kiistosanoa emmo vie pagize, kaks vuott 

on yhteh mändyö" (kaksi vuotta ilman kiistoja, 

hyvä enne).

179. "yhten kipakkohuod ollah ukko i akku" 

(yhtä kipakoita, yhenlaisuus).

180. "hyvä muzikku hyväh yllyttäy, paha pahah 

kiuzuau" (hyvät ja pahat miehet).

181. "siitä kum mäni miehellä, ta siitä alko kituo ta 

olla semmosena voimattomana" (väärän miehen 

vaikutuksista).

182. "kui lasta kaks kolme roih, ga kohenoo kättsä" 

(kättsä eli naisen valta, lasten myötä).

183. "kodah on tullun" (kotavävyksi).

184. "kodavävy otetah" (miehen muuttaessa neidon 

perheen luokse).

185. "häi meni kodivävykse" (oudoksuen,

alkujaan eri heimojen tapoja).

186. "kodelaig on sovukas heil" (kotieloaika).

187. "syväin kovoitui ukkuodah vaste" (sydän koveni, 

huonon kohtelun seurauksista).

188. "kukitti hyvil sanoil" (akkaansa).

189. "niil on nygöi kuldaizet päivät ku yhtyttih" 

(yhtyttih, menivät yhteen).

190. "ainos kullittav ukkuodah, hyväsanain on" 

(kutsuu kullaksi).

191. "oli meilä kullankarvani sopu ennen, niin nyt 

mistä lienöy iilistyn" (sopu iilistynyt,

vrt. viilistynyt).

192. "mustu kengy kodoilas, virzukulu miehoilas" 

(kotoila ja miehola).

193. "se ukko pideä akan kunnivos" (pitää kunniassa,

kohtelee hyvin).

194. "minnaksi ta neveskäksihän ne kutsuttih" 

(miniää).

195. "kymmen vuottu elänöy, sid om mutsoi, 

toine kymmen vuottu, sid nain on" (mutsoista 

naiseksi).

196. "Jouhkon naini" (naini eli vaimo).

197. "Asson naini tulou siitä Ontroh, sinne kytyh 

luoksi" (kytyn eli miehen veljen).

198. "kyyn naine" (miehen veljen vaimo).

199. "sulahazen velli morziemella lienou kydy, 

tsikko lienou nado" (sukulaisuutta ilmaisevia 

sanoja).

200. "muzikan velli se on kydy" (miehen veli).

201. "kolme kydyö om miul ukon kodoilas" 

(kotoilassa eli syntymäkodissa).

202. "mutsoile ukon velli tulou kydy" (mutsoille 

eli nuorikolle).

203. "kydyläz olimmo" (kytylässä eli miehen 

veljen luona).

204. "velleksien akad on kälykset" (kydyt ja 

kälyt, sukulaisnimiä).

205. "lypsinsaikat, avoamet, vassan tyvet ta kaikki 

piti enneil lahjuo, käsipaikka situo" (nuorikon 

uudessa kodissa).

206. "niil pideli jo kabalorihmoissah menn yhteh, 

hyvin eletäh" (lapsena yhteen saatetuista).

207. nganasanit elävät häiden jälkeen vanhempien 

leireissä jonka jälkeen pari pystyttää oman kotansa 

(perheiden tuella).

208. nganasanisät ja vävyt välttelevät toisiaan 

(vrt. eri suvuista).

209. hantit välttelevät appivanhempia kääntämällä 

kasvonsa toiseen suuntaan (nainen esikoisen 

syntymään asti).

210. selkuppimies asuu häiden jälkeen neidon 

perheen luona (vähintään kuukauden).

211. selkuppinainen peittää kasvonsa miehen 

vanhemmilta sukulaisilta (esikoisen syntymään 

asti).

212. samojedinainen palaa häiden jälkeen 

vanhempiensa leiriin kuukaudeksi (miehen 

vieraillessa ja tuodessa lahjoja).

213. samojedimies ei saa häiritä neidon unta 

ensimmäisen kuukauden aikana.

214. samojedit palauttavat eron jälkeen puolisolta 

ja tämän perheeltä saadut lahjat (liiton onnen 

tunnuksia).

215. samojedit voivat peruuttaa liiton vuoden 

sisällä jos kumpikaan on tyytymätön (annetut 

lahjat palautetaan).

216. hantimiehet välttelevät appivanhempia 

(kohdatessa käännetään selkä).

217. hantinainen ei näyttäydy miehen miespuolisille 

sukulaisille (kohdatessa peitetään kasvot).

218. hantimies ei näyttäydy anopille ennen esikoisen 

syntymää (kohdatessa käännetään selkä).

219. udmurttien erossa pojat jäävät isän luokse

(tyttöjen seuratessa emoa).

220. hantit käyvät uhraamassa häiden jälkeen 

paikallisen suojelushengen maakumpareella 

(kot myx, mies kiipeää kummun huipulle, 

nainen pysyttelee veneessä).

221. hantinaiset välttelevät vävyjään (eivät 

puhuttele suoraan, peittävät kasvonsa).

222. hantit eivät saa lyödä naista elleivät saa siihen 

lupaa naisen vanhemmilta (jos mies lyö naisella 

oikeus palata vanhempiensa luokse ja ottaa 

parempi mies).

223. moksalaiset kiertävät naineiden naisten letit 

ohimoille (näyttävät sarvilta).

224. marinainen uhraa häiden jälkeen veenemo 

Vyd-avalle kolme helmeä ja kaurikotilon ("anna 

tulla ääreesi rauhassa, suojassa vaaroilta").

225. hantien mukaan puolisoiden tasaväkisyys 

voi johtaa eroon (näin kävi haltijoille Yavun-iki 

(yagunin-ukko) ja Torum evi (rauta neito,

vrt. eevi).

226. saamelaiset ilmaisevat naimisissa oloa 

vöiden napeilla (neliskulmaiset naimisissa, 

pyöreät naimaton).

227. saamelaismies jatkaa vaimonsa laatiman 

puvun pitämistä halutessaan tämän takaisin.

228. saamelaiset kutsuvat eroa sanalla roattkje

(vrt. ratketa).

229. sanalla orpo tarkoitetaan orpoa, leskeä, 

yksinäistä, yksin elävää, hyljättyä ja puolisoa vailla 

olevaa (saamen oarbes, mordvan urus, hantin 

urwi, vrt. orpo olo).

230. saamelaiset kutsuvat nuorikkoa sanoilla kaab 

ja koab (vrt. viron kabe=neito).

231. "miehel mändyö näibyi" (näivettyi, 

väärän miehen vaikutuksista).

232. "älä nurakoitse ni midä pahoamieldy, 

opi urostella vattsoa" (urostella vatsaa, 

tasoittamaan tunteesi).

233. "minnaksi ta neveskäksihän ne kutsuttih" 

(miniää).

234. "morsiemen velli, sulhasella neälä" 

(näälä eli naala).

235. "miehellä on naisev velli neälä" (naisen 

veljen nimitys).

236. "väypojad ollah neälät" (vävypojat).

237. "häi tuloo minul vävy, a minä tulen hänel nääly" 

(uusien sukulaisten nimeäminen).

238. "neäläkset" (mies ja naisen veli keskenään).

239. "siinä vävy veäril loati kun ei nähnyt neälämiestä" 

(väärin laati, vastoin tapoja).

240. "naini miehen sisärtä sanou navokse ta mieski 

naisen sisärtä" (nadoksi).

241. "sulahazen tsikko lieu nado" (miehen

siskon nimi).

242. "miekoi peäzi naikkoih, nygöi pidäv oppie eleä" 

(oppia elämään yhessä).

243. "naimattomutta sidä vanhaks vanhani" 

(yksin jääminen vanhensi).

244. "naimattomuz ei ole hyvä eläjez" (ei sovi 

useimmille).

245. "naimine täm ei hyviim männyn, ois pidäm 

pogodie" (odottaa parempaa).

246. "miusta jäi naini itkömäh" (eron tullessa).

247. "kum morsiemem aika mäni, siitä se tuli naiseksi jo" 

(morsiamesta naiseksi).

248. "aletah elöä kuin mies da naine" (elää kuin

mies ja nainen).

249. "kymmene vuott om mutsoi, sid on naine 

kymmene vuottu, sid jo akku" (mutsoista naiseksi,

naisesta akaksi).

250. "toa om mium poijan naindakodi" 

(naintakoti eli vaimon koti).

251. "urai muzikku, ainoz akkoa lyöy" (urai eli hullu 

mies, naisten lyömisen vieraudesta).

252. "myödysulg on eläjes heil" (myötäsulka, 

sopu, onni).

253. "elaiga myödäsulgah mänöö" (onnekkaasti).

254. "heil sanad mennäh yhteh" (sanat menee yhteen, 

yhenlaisuus).

255. "ei yhteh kieleh mennä paginad" (pakinat 

eli puheet, huono enne).

256. "mändih yhteh elämäh" (mennä yhteen).

257. "akan kera elä mäne kiistämäh" (kiistelyn 

vieraudesta, sovun vastakohta).

258. "muttsoidu käytih myöstyttelemäh" (hakemassa 

vanhempien kotiin, häiden jälkeen).

259. "myödähyizin eletäh hyvin" (myötäiseen, 

sopuisasti).

260. "muzikoitui taloi kodavävyn ottahuu" (miehen 

muutettua naisen perheen luokse).

261. "kudai on hyvä da tsoma, sanotah mutsoikse 

vanhas sah" (mutsoiksi eli nuoreksi vaimoksi, 

vrt. naiseksi).

262. "kolmas kymmen naizel on mutsoistuskymmen" 

(vaimonkymmen).

263. "se katso mutsoistoa ijän kaiken" (mutsoistaa

eli elää nuorikkona, vrt. ilman lapsia).

264. "muzikan velli se on kydy" (miehen veli).

265. "minun igä meni muzikata, ei puuttunuh muzikkoa" 

(löytynyt miestä).

266. "muzikkuo ylen äjjäl vaivatah kodavävynn ollez" 

(vaivataan eli koetellaan, neidon perheen toimesta).

267. "nuorenn om mutsoi armaz, vanhate on vie 

armahembi" (mutsoi eli vaimo, tunteiden 

vahvistuminen).

268. "mustelendu pidäs heitteä endizem mutsoin, 

eleä uvven ker hyvin" (saa muistella entistä 

akkaa).

269. "akam musteluz loppih uvvem mutsois suaduu" 

(muistelu loppui, akka kerrallaan).

270. "en vai la mene leskel, aivin ennist akkoa kiittelöö" 

(kiittelee eli muistelee).

271. "elä ole minna millehkänä, pojan tuoma tuollahkana" 

(miniän lohduttamista).

272. "niin om minna mieholassa, kuni koira kahlehessa" 

(miehen perheeseen muuttamisesta).

273. "mitys mies, semmoni naini" (yhenlaisuus).

274. "mieli miehoilah, kaksi kodoilah" (miehola 

ja kotola).

275. "ennen naindoa oli miehini mies" (väärän naisen 

vaikutuksista).

276. "minä sinut tunzin, a sinä minuu et tundennuh" 

(väärien suhteiden merkkejä, yksipuolisia).

277. "matkam piäh meni miehel" (matkan

päähän, kauas).

278. "otandaigah oled mandzoimarjaizem 

magevuz, k ed eländaigah rodizih pihlammarjan 

kargevutteh" (puolison luonteen muuttumisesta).

279. "toine vai lihou, a toine laihtuu miehel 

mendyi" (väärän miehen oireita).

280. "lähizmain se om mutsoi otettu" (läheltä 

ottaminen).

281. "navod lähtijäd, a kyvyd on lähtemättömäd" 

(sukulaisnimiä).

282. "lypsinsaikat, avoamet, vassantyvet ta kaikki 

piti enneil lahjuo, käsipaikka situo" (nuorikon,

uuteen taloon tullessaan).

283. "lyylen löydi, hyväm mutsoin" (onnen, 

hyvän vaimon).

284. "toizeh ei pie iäs kaikez luottoakseh" 

(itsenäisyyden säilyttämisestä).

285. "vai neidin oli tsoma, miehel mendyi on 

loppevunnuh" (loppevunnuh eli riutunut, 

väärä mies).

286. "kiistelyz libui toziekse" (vieraat kiistat, 

oma sopu).

287. "leppevytin hänen, työnytim paginah" 

(lepytin puhumaan).

288. "opi händy lepyttää, häi on suutuksis" 

(lepyttämään oppiminen). 

289. "se akkoadah lekkeröittsöy, on ku tänäpäi yhteh 

mendy" (lekkeröitsee eli hemmottelee).

290. "lemmyttelöö ukkuodah" (hellii, hyvittelee).

291. "mutsoi on ku lehtireboi, ukkoh tuli kodih" 

(ukon odottajat).

292. "laskeh hänel ylen igävy" (miehen poissa 

ollessa).

293. "lango, kel on sizäreksed libo sevoittareksed 

muttsoinna" (sisarten tai serkkujen mies).

294. "langohuten hyö hyvin eletäh" (langohuten

eli sukulaisina).

295. "hyö ollah lapsettomat, ei voija lastu laadia" 

(lapsettomat parit).

296. "lapsettomus heil on, ei ole lastu" 

(onpa toisensa).

297. "lapsevundakse k ollou, ga lapsevud" (lasten 

tulosta, tulee jos on tullakseen).

298. "sit ku toizeh kandah muutuin da lapsevuin" 

(toiseen kantaan eli sukuun).

299. "en vai la mene leskel, aivin ennisty akkoa kiittelöy, 

minuu moittelou" (leskien naimisesta).

300. "mutsoi itkemäh pilvestih, midä lienn abevunnuh" 

(mutsoi eli nuori vaimo).

301. "meil oli kodavävyd, yks oli hyvä, toine vie piädy 

pitkembi, hyväd oldih mollembad" (hyvät vävyt, 

pahat voivat sotkea koko perheen elämän).

302. "toizen rinnal pezävytt elämäh" (pesäydyt

elämään, koti=ihmisten pesä).

303. "otandaigah k et pengonuh, nygöi eländaigah 

älä pengo" (pengo eli moiti, puolison luonteen

hyväksyminen).

304. "ukoz ymbäri padzeroittau, tsestitteleh" 

(tsestitteleh eli liehittelee ukkoaan).

305. "naiduu parrad laskietah kazvomah" (annetaan 

parran kasvaa).

306. "naiduu pardavui da lapsevui" (naineen miehen 

merkkejä).

307. "omoa akkoa se mies palvou" (palvoo

akkaansa, oudoksuen).

308. "em mie rupie silma palvomah" (palvomisen 

outoudesta, oma lempi=tasaisempaa).

309. "ukoz om minul paginvaldu, ukk ei kielä 

pagizemaz" (kiellä puhumasta, sanan vapaus).

310. "naizistah pagoh lähtenyöd vellekset" 

(pakoon lähteminen, yksi tapa erota).

311. "hyö pahoin sovitah" (yhteen).

312. "pahuizilleh ollah ukko da akku" 

(pahuizilleh eli riidoissa).

313. "ottuas on omenanmarja, pidiäs tuloo 

pihlajanmarja, painuu i pakattsimenmarja" 

(marjoihin vertaaminen, pakattsin=paatsama).

314. "hyvänny pidäv ukkuodah" (hyvänä 

pitäminen, vrt. palvominen).

315. "kunnebo jäi väy" (vävy, vrt. väinö).

316. "täs sah vie e ule poikkitoimizesti ni midä 

sanottu" (sanottu poikkitoimisesti eli

riidelty).

317. "sinul minä yksikai poddajj en" (antaa 

periksi=lainasana, outo käsite).

318. "lopulla jo kyllästyy, seäntyy ukkuoh" 

(seäntyy eli sydäntyy ukkoonsa).

319. "puolel sanal ku sanon, ga ellennä se" 

(puolel sanal=vihjeestä, ellennä=ymmärrä).

320. "silmän isku pideä ellendeä miun ukon, 

burahusta ei pie vuottoa" (ymmärtää vihjeestä, 

pidä odottaa murahdusta).

321. "ainos purhastad, et hyvin sano" (purhastad

eli tiuskit, hyvin sanominen).

322. "purhei om mutsoi, ei kuule käskendeä ni 

kieländeä" (purhei=kiukkuinen, mutsoi=nuori 

vaimo).

323. "älä purhistai, ole endizel taval" (purhistai

=kovistele, luonteen muuttuminen).

324. "ainos puristah akam peäl, koz midä jälgie 

löydäy" (löytää uutta aihetta haukkumiseen, 
väärien suhteiden piirteitä).

325. "itkuu puzerdau miehele mendyy humalniekan 

ukon kele" (vieraat humalniekat).

326. "ennen tyyni oli, ga nygöi om toine miez" 

(luonteen muuttuminen, erojen syitä).

327. "ei yhel tyttärel kahta vävyö puutu" (vävy

kerrallaan).

328. "hyvä vävvy puutui" (hyvät vävyt).

329. "pyydä lähet pyydämäh, koppelo kois hävieu" 

(liiasta poissaolosta).

330. "sit hyö lähtietäh pyörittelemähes, sinne 

naindupaikkah" (neidon vanhempien luokse,
häiden jälkeen).

331. "lähtietäh kodoilah pyörittelemähäz" 

(kodoilah eli synnyinkotiin).

332. "pyörittyizet piettih, yks yö libo kolm yödy ollah" 

(häiden jälkeen järjestetty tapahtuma).

333. "liig yö pidäv ollah" (pyörittyisissä, 

liika=pariton määrä).

334. "oldih pyörityksilleh" (neidon vanhempien 

luona, vrt. pyörähtää).

335. "pyöritysrättsinä" (neidon emon lahjoittama

naisen paita).

336. "hyvii päivii pidäv mutsoin kele" (pitää hyviä 

päiviä, nuoren vaimon kanssa).

337. "muatusku bärähteleh nevesköim peäl" 

(anoppi ärähtelee miniälle, miehen perheeseen 

muuttamisen vieraasta alkuperästä).

338. "meill ei olt ei vihhoo ei vaenoo, myö oltii ku vei kalat" 

(sovussa kuin veen kalat).

339. "kyllä sae kalahakan akan, nyt siinä työt selevii" 

(kalahakan=puuhakkaan, reippaan).

340. "Pieta oli sitä Maonusta ruvennus soemaamaan 

kallokkaaksi ettei siittä ennää huvitu ja eros sitte"
(soimaamaan kallokkaaksi, jääräpäiseksi).

341. "aevan isäsäk kalttainen tulloo tuosttae" 

(vääristä miehistä sikiää vääriltä tuntuvia 

poikia).

342. "ou joskus hilijoo, eläkä aena kalua tuota akkoos" 

(kalua eli moiti akkaasi).

343. "naine nii kavva kalusi häntä, kuniz lopetti itsem 

pois" (mies lopetti itsensä, eron lykkäämisestä).

344. "meijjän nuorellem parillen lankattiil lauvvosta 

eustupaam pieni kammaripöksä" (nuorille

oma kammari).

345. "niim paha kammihta niill on, että puhunekko 

nuo sopusannaa toesilleem millonkaa" (kammihta 

eli riita, vrt. kammeta).

346. "niin ei mää ettei jottaek kammihtoo tulev van 

kun toenen tukkii suusan niin hulluhan tyynellep 

puhhuu" (jotain kammihtoo, pientä riitaa).

347. "jos Nika vaekka minnem männöö, niin se 

kampee jälestä" (puolisojen vahtijat, väärien 

suhteiden piirteitä).

348. "se Liuttu oli sev vävynsäk kanssa kampossa"

 (kampossa eli riidoissa, vrt. panna kampoihin).

349. "anopi palvelemine ja vastamää kampimine 

o yhtä vaikijaa" (anopin palvelemisen vieraasta 

alkuperästä).

350. "sen kaas piti yhtyyttä vaikk oli äijämiäs" 

(pettämistä paheksutaan, sanakin lainaa).

351. "oli rouvas kans kamala häijy sit" (vieras 

häijyys, vieraat prouvat).

352. "sin ot kanssa ihteppintane akka" (ihtepintane

eli itsepäinen, sopii parhaiten omillaan eläville).

353. "olek sä kiukkune, kutes mittän puh" (toisen 

tunteiden huomaaminen).

354. "ne kun tuas riijellä kanattelloot, ettei ilikii 

kuunnella" (riitelemisen vieraudesta).

355. "kait jotennik kangerruksissa, kun ne näkyvät 

olevan ölövinä toisilleen" (välit kangerruksissa,
ole näkevinään toisiaan).

356. "em mie tient mittiä pahhuo tehnien, 

mut kanneissuaha tuo näytti ollei" (kanneissuaha 

eli vihoissaan, vrt. kantaa kaunaa).

357. "välit män kannii" (vrt. poikki, jumiin,

vrt. olla kanissa).

358. "kyllä se on toi Mati akka aika kanijaine 

vaikkei ole minkiä puutetta" (kanijaine eli 

tyytymätön, kaikki paitsi oikea mies).

359. "ei sen mieliks ossaa haastaa, siin sänkyyse 

laijal istuu ja kankaroittaa sitä minijää" (anoppi 

moittii miniäänsä, vieraat suurperheet).

360. "keskennääv vuan kankatosta pittäät" 

(sovun vastakohtaa).

361. "se un vuan semmonen kankattaja" 

(kankattaja eli nalkuttaja, vrt. eroa pelkäävä).

362. "kyllähän se emäntä sillek kankatti kun se 

tuli päissään" (mies tuli päissään kotiin, 

vrt. naisten juominen, "edistys").

363. "toisella syvän on niin kankkee" (sydän kankea, 

osaa antaa anteeksi).

364. "ei meill oos sanan kankkoa välillämmö" 

(terveet suhteet, yhenlaisuus yhistää, 

erilaisuus erottaa).

365. "niillä on hyvi kankkaset välit" (kankeat 

välit, vrt. erilaiset luonteet).

366. "hyvinpä se tuntu emäntä kankovan miniätään" 

(syrjivän miniäänsä, vrt. kotoperäinen polvittain 

eläminen eli omaan kotaan muuttaminen).

367. "löe kannikan kahtia" (eron merkiksi).

368. "ne keänskin kantapeäns vastakkain" 

(erosta puhutaan kiertoilmaisuin).

369. "sinäkö kans oot menettäny kansollises" 

(kansollisesi eli puolisosi, vrt. kansa).

370. "tuo minum pistellöö vihaksen kun se 

myöttellöö ikkäänkuim pilikan kannalta" 

(vaimo myöntelee pilkallaan, väärät suhteet, 

kunnioitus mennyt).

371. "ei nyt ennee sitä kanttailla" (kanttailla

eli muistella, oma perinne=hetkessä elämistä, 

eteenpäin pyrkimistä).

372. "myö sitä Kaisan kansav vielä kaputellaaj 

jaloillammuk" (yhessä vanheneminen).

373. "minä karreusin sille kun aena vaen sammaa 

jankuttaa" (suutuin jankuttamisesta).

374. "on siin sellane kara se anoppi et ei joo 

helppo silläkää minjäl olla" (anopit ja miniät,

vrt. sukulaiskansojen vanhemman polven

vältteleminen).

375. "ei siinä minijä oo hyvä olla, se vanha eukko 

on vielä" (vierailta tuntuvat suurperheet,
vrt. omaan kotaan muuttaminen).

376. "karahtaahan se toisinaan vaan sykkeyypi taas" 

(suuttuu ja lauhtuu nopeasti, puolison luonteen

tunteminen).

377. "mie en uokkaa mikkää kara, jot mie ukkojain 

pelkäisin" (pelottomat suhteet).

378. "mie em pölkää ommaa miest mittää" 

(omat suhteet, perustuvat sopuun ja 

sovitteluun).

379. "ukko ol nii kareissaa jot mie en hirvint 

sanuu sille mitää koko asiista" (karoittelun 

vaikutuksista, johtaa salailuun).

380. "tuntu olovan vähän karreissa välit" 

(karreissa eli vihoissa).

381. "se on niin karhakkaluontonen ihminen 

ettei sem mieliks taho osata ollam mitenkää" 

(karhakka eli kiivas).

382. "akka aina kinastellee kansani ja aena 

karhaa vastaan" (liian erilaiset luonteet, 

parempi erota).

383. "mil sä olet Janne vihottanu, se o hyvi karhee 

sinu päälles" (vihoittelu=oire jostain, syytä usein 

molemmissa).

384. "välillä neun ilimoimmeisiks ja sitten ne välliin 

karhistelloot" (tunteikkaat suhteet).

385. "kui kiukukkaine ol se häne ukkoon, se ol oikei 

sai sannoo karmo" (kiukkuiset eli karmeat ukot).

386. "oikei karmo ämmä, jot kyl se osais kiusata sitä

ukko rukkaa" (kiukkuiset ämmät, väärien suhteiden

piirteitä).

387. "vaikk ois asja toisi, se karnuttoa voa ja 

jänkytteä toisipäi" (eri mieltä oleminen erottaa, 

yhtä mieltä oleminen yhistää).

388. "kyl se sun äijäs on oikja karpurjane" 

(karpurjane eli äreä, vrt. eripura, ärripurri).

389. "totta se miniä sev verran karso" (karso eli 

kantoi kaunaa, vieraat suurperheet aiheuttaneet 

paljon pahaa).

390. "siitä nousi kovat karvakäräjät" (pettämisestä, 

vie luottamuksen, parempi erota).

391. "se on niin kasettunut vanahapiika, ettei sille 

mieskää mittää taija" (itsekseen eläminen, 

sopii itsenäisille ihmisille).

392. "kauvaksi se Helmi naithiin, ko Kiirunhaan 

asti" (kauaksi naimista oudoksutaan, hankalampi 

auttaa ja puolustaa).

393. "asuu siinä saman katon alla mutta erillähä" 

(puhumis ja asumiserot).

394. "hän on vaimos kautta mnuun sukulaiseni" 

(sukua vaimonsa kautta, oma suku ja vaimon 

suku).

395. "kavoksuim minä sitä ko mää semmonel 

lapsmainen olin" (kammoksuin miestäni, 

liian nuorena naimisesta).

396. "ukost ol nii lust ko lapset nykkiit parrast ja 

kapusiit kauloa" (lapsirakkaus, arvostettuja 

piirteitä).

397. "kahreksav vuatta kehhuu hällä olleem miähe" 

(pitkät suhteet).

398. "Manta kun näät suuttu ukkohoo, otti lapsen 

keilihii ja läks" (omat erot, eivät vaadi oikeuden 

päätöksiä).

399. "korkija kotine kynnys tyttäre takasi tulla 

kerra toise keikahtua" (syntymäkotiin palaamisen 

vaikeudesta). 

400. "sehää on perin nuarentunnu ja tullu niin 

kekkeeks naimisiim mentyääs" (hyvien suhteiden 

merkkejä).

401. "ykstuumasesti elettään ja pannaan se soalliisas 

sammaan kekkoon" (pannaan saalis samaan kekoon,
vrt. toisiaan auttavat perheet).

402. "son sittek kumma pari, non aina yhyres 

niinkuk kellokkahat" (liikaa yhessä oloa 

kummaksutaan, vrt. nopeasti loppuun palavat 

suhteet).

403. "a kehe mie sit luota jos en sinnuu" (puoliso, 

luotetuin ihminen).

404. "mä ole kerra karonnu ja kerra lööretty ja 

se saa mul piisata, sano ämmä ko äijä kual" 

(kerran karannut ja kerran löydetty).

405. "jos minä yritäm mitä sannoon, nii heti se 

tuo akka keskeyttää" (puheen keskeyttäminen, 

vieraita piirteitä).

406. "ehä meäkeä höitä o kieltänt, pitäkyöt 

minkänäköistä keskusta taho" (eläkööt keskenään 

miten tahansa).

407. "ei niillä oo ensinkää hyvä keskuus, vaekka 

eihääs sitä tarvihe mualimalle hölytä" (hyvä 

keskuus eli välit, pariskuntien ongelmista

tiedetään).

408. "eij olis välijä vaikka riisuus keteensät tuahoj 

ja lähtis kävelöhö" (välinpitämättömyys,

rakkauden vastakohta).

409. "siinnom minulla mies, ilikijääkii laiskana 

muata ketjottoo" (vieraat laiskurit).

410. "se ol nuorempana sellanen keuhko, nyt on 

äijä vakkiintunna" (luonteen muuttuminen, 

parempaan tai huonompaan).

411. "vanha ihmiin ja noin kevahaks ittesä heitti 

että viel äijää rupes hapuileh" (vanhana naimista 

oudoksutaan).

412. "mitä vasten tuo Matti minullej juaroo vetänöön, 

ei annak kunnon vastausta jos siltä jotaa kysyyhii"
(jurottavat puolisot).

413. "äissääj juarottaa" (äissään eli suutuksissaan,

vrt. äkäinen).

414. "siihen jaaskauksheen ja tinkauksheen se loppui" 

(jaaskaukseen eli kinasteluun).

415. "siinä hän jaaskaa minua oikhen" (jaaskaa

eli panettelee).

416. "ne ku jahkaelivat vieraan aekana" (jahkailivat 

eli kiistelivät, tekivät vastoin tapoja).

417. "se ol alun alkaen niin kahajjakosta" 

(pariskunnan elämä, huono enne).

418. "koko hyvihän nuo nyt jo jakseloo, alusta ol 

kyllä hankalata" (hankalat alkuajat, yhessä 

eläminen=toistensa oppimista).

419. "sil oj jalo mujja, ei tarttek katua, että sen nai" 

(jalot muijat, vrt. vahvat).

420. "se vaimosas se ol pelon alla pitännä ollam 

myöttääsäk" (pelossa elävät vaimot, vrt. sukujen 

vallan alas ajaminen, antoi pahoille miehille 

vapaat kädet).

421. "ol tuas niij janhuksellaa että siitä suant selevee" 

(saanut selvää, mieheni ajatuksista).

422. "siinä ne jankkailoo, tul seittynen jankkuu 

niijjev välille" (jankkailoo eli kiistelee).

423. "jokka ei oikein sovi, ne vähä jankuttaa" 

(sovi yhteen).

424. "jäykkämaksane se näkkyy tuo mei minneikii 

oleva, ykspäivä se kysel lapsesukkiihe villoi, ja ko mie 

en sillo joutant antamaa, ni jo näk kantanie villanyyttii 

kyläst" (anopit ja miniät).

425. "eikä oot tarvinna erroo jaohhoos, se tuli sitten 

kun heän kuollahti" (ero tuli, miehen kuoltua).

426. "kyllä kaet sinun kans saa jaokata ethän sinä 

annak koskaap perrään" (itsepäisyys, vaikeuttaa 

yhteiseloa).

427. "oli tytyväine sitt et oli naimiseen kumminki 

johkaantunu ettei ollu jääny vanhakspojaks" 

(oikeat valinnat, luonteen mukaan).

428. "samoin sittek ko minun isä ja äiti menit 

naimissiin niin ne asuit sielä sitten, jonku vuotta" 

(vanhempien elämästä kertominen).

429. "huonot on vishiin miniällä olot ku nuin pahasti 

oon jolahtanu" (palvelijoina käytetyt miniät,

oman vastakohtaa).

430."jommia" (makaavat jommia, nuoripari 

kalamajalla).

431. "sil Ossil on kans vain akantekeles, vaikka sov 

vähä sellaanen joonas, tieräk kuka siitäki or ruvennut 

tykkäämähä" (joonas eli nahjus).

432. "se ol usahtanna vaemolleej jotta sinäkö paremmin 

tiijjät" (paheksuen, tapojen vastaista).

433. "ne kuj joukottu ne män mualimalle" (joukottu 

eli perusti perheen, lapset).

434. "se oli niin kauvan kunnes se joukoittuuk alakoi" 

(vaimo nuorikko, joukoittuuk=tuli lapselle).

435. "isä meinas julluttoo että ei tullak käömää" 

(tulla käymään, vävyn ollessa epämieluisa).

436. "minä sain sellaasev vävyj jok eij jua eikä tua" 

(juo eikä tuo, vrt. tuoda eloa, lahjoja).

437. "ei juonnut mium miehein konsaa" (juomisen 

myöhäisestä alkuperästä).

438. "viihit sinä olla tuommone juonkontti" 

(juonikontti eli lapsellinen).

439. "näyttääkö tuo olovah hyvällä tuulella jotta 

eijj ouj juonituulella" (puolison tunnetilojen 

tunteminen).

440. "oli juopporenttu, se siitä vakkiutu kun akottu" 

(vakiutui akottuessaan).

441. "että viittiki semmosta juapunnetta kattella" 

(juopot ja juoppojen kattelijat).

442. "se oli heti ko se juopu niin ollu akkansak 

kurkusa kiini" (vieras viina=vieras väkivalta).

443. "aenahan niillä tahtoo piisatas sitä jupakkata 

kun kumpikaa ei antasip perrään" (kahdella

itsepäisellä).

444. "en tielä mistä toi meilän äijjä taas oj 

jupimustunu kunnei om monneen päivääm puhunu 

sanan sannaa" (puhuminen parantaa,

hiljaisuus pahentaa).

445. "Matti jupivuntu minnuun niin, ettei op 

puhunukkam pitkiin aikoin" (pitkävihaiset 

ihmiset).

446. "kyl sen kans on olemiist kun se on sellain jurapie" 

(jurapää eli itsepäinen).

447. "joukossa s ei tavallisestip puhum mittää, 

vaen kun ollaan kahenkesken, niin se jurrauttellee 

millompaam mittäi ja joskus nauraav virnistääki" 

(jurot metsien miehet).

448. "mistähä ukko on toas jurreissaan, ku ei paljom 

puhele" (jurottaminen=sisäänpäin kääntymistä,

riitelyn vastakohtaa).

449. "se ensimäinem mies joka miulla ol, 

ol semmonej jurnajjatko, toisinnaah hyvinniip 

pitkät ajat ol vihossaa" (viha erottaa).

450. "se jurnaa ai yhrest ja toisest asiasta" 

(tyytymätön miniä, vieraaseen perheeseen 

pakotetut).

451. "kyllä se vähemppii alakaa miehem mieltä 

jurnuttoo suatikka sitte eokon karkaamine" 

(karkailevat eukot, vrt. nuorena naimisiin 

pakotetut).

452. "ei juro mies paha oo vaen kielas akka" 

(sanonta, erilaisuus erottaa).

453. "jos minä kui hyyvvää tarkottasin niij jurraa 

vastaan" (hyvään pahalla vastaavat, väärien 

suhteiden piirteitä).

454. "jutellah nyt se asia selväks, ettei sit tarvitte 

aina hautoo" (selväksi jutteleminen).

455. "son se Pentti semmonen juurakko ettei se 

voi lähtiä mihinkhän" (voi lähteä mihinkään, 

vrt. lähtee liikaa).

456. "se siellä sittä akottu ja juurtu sinne" 

(juurtu sinne, vrt. tänne).

457. "astuu toise kannoil jos toine mitä hoastoa" 

(astuu kannoille eli puhuu päälle).

458. "on niij jyrkeä ettei sen kans kehtaap paljo 

puhellakhaa" (jyrkeä eli tyly, vrt. jyrkkä).

459. "se oli hyvij jyry miäs, se piti jotta hän on aina 

oikijas" (oikeassa oleminen, itsekkyyden muotoja).

460. "kyl tuo mies on sentään kaiki puoli miu 

jyttyne mies" (jyttyne eli vertaiseni).

461. "se Mati tyttö on hyviki sen poja jyttymäine 

imeine" (jyttymäine eli veroinen, yhenlaisuus).

462. "alituine riija jähinä käyp vaikijaks kuunella" 

(oudoksutut riitelijät).

463. "sopisha siinäem miehet, mut akatha ne pittää 

jähinätä" (jähinöivät akat, vrt. kyläasuminen).

464. "tuas ne kiistiä jähistiät, kumpanekkua ei 

anna periks" (tasavertaisuus, voi johtaa kiistelyyn).

465. "kyl tuo Jussi aina jähittöö ja koittoo suaha 

minuva suuttumaan" (koittaa saada suuttumaan, 

sovun vastakohtaa).

466. "sin oot semmonen jähmikkö, ettei sinua soa 

taipumaan mihkään" (oman päänsä pitävät).

467. "monastihhan nuo tuommosta jähäkkee pittää" 

(pitää jähäkkää, oudoksuen).

468. "ei tullut toemmeen, se pit se alituinej jähäkkä 

ollav vua" (väärät suhteet).

469. "vaik hää ol hiljane hää ol kaikist tuollasist jälel" 

(jälel eli tiesi asioita, mieheni).

470. "kehtajaat hyö aina jämissä siin ko ei 

kumpanekkaa anna jälkee" (jälkee eli periksi,

kehtajaat=tapojen vastaista).

471. "noapurim muija sano äijäsä tekeväm mielesä 

mukaa vaikka hän jämittäs ja selittäs omoa mieltää 

ja ihte luulis oikiissa olevaa" (miellyttäjät ja 

alistajat).

472. "se tuo ukko aina jämevää vastaan joka asiissa" 

(vastaan jämääminen, kertoo erilaisuudesta).

473. "kykki nurkas niiku jänis ikkää jalkohee pääl" 

(sorretut miniät).

474. "viimek kevväästä lähteem meijäv välit oj 

jängistynnä" (jängistynnä eli jännittyneet, 

vrt. asioista puhuminen).

475. "mitäs siij jänkötät yhtä asijaa ijankaike" 

(jänkötät eli jankutat, tapojen vastaista).

476. "se o sellane jot se jänttäjää jotakii asjaa ni se 

jänttäjää vaik hää itsekii tietää jot mie uo oikias" 

(vastaan jänttääminen, vrt. oman tahdon 

säilyttäminen).

477. "em mie ois uskont, jot tuo mei Mat nii jäpettyy 

tuoho Pekkola Marriihe, jot sen akaksie ottaa, 

mut tähä se sen toi" (vrt. vei omaan kohtaan).

478. "joka o järeämpluontoine, minkä se sanuo nin 

niihä se on, se ei heijoa mihikeä päi" (liika järeys,

vaikeuttaa yhteiseloa).

479. "Mar raiska sai niin järettömän anopin, 

ei sen mieliks ossaa istuu eikä astuu" (vieraat 

suurperheet, vieraat ongelmat).

480. "hä on semmone järäpää, ei taivu toise 

meininkii, aijaa aina oman tahtoon läpi" 

(itsepäiset jääräpäät, tulisi elää omillaan).

481. "ku akaa ottaa mennee jäsevvesi polovvii" 

(voimat heikkenevät, vrt. vahvistuvat,

oikeat suhteet=vahvistavat).

482. "em minä sit sellasseks jästipieks sentie 

luulluk kun se on" (puolison oikean luonteen 

paljastuminen, vrt. pitkät kosioajat).

483. "se on nii jäyhäluontone, minkä se piättiä 

ni nii se on" (jäyhä eli ehdoton).

484. "seu se Jussi nii jäöhäluontone immeine, 

pittee murjottaa vihhookii koko ikäse" 

(murjottavat vihanpitäjät, yksin jäävät).

485. "em minä sitä hakatav viittim muuta nostam 

pihallej jähtyyn" (nostan pihalle jäähtymään, 

pahansisuisen eukkoni).

486. "eikö ne oom mieheltä jäähyväisek ko 

mukiloihtee naamam mustaks" (lyöminen

=kunnioituksen vastakohtaa, aika ottaa

etäisyyttä).

487. "em mie ou otatellukkaam, mittee työ jöpötättä" 

(otatellut=udellut, jöpötätte=murjotatte toisillenne).

488. "ensimmäisil vuosil ku oltii kahtee vaa" 

(ennen lasten tuloa).

489. "mikskä se siitä somenoo jos minä tien tässä 

työtä ja riekun yötä päivee kun toinen kahta kallein 

mänettää" (puolisonsa kustannuksella elävät).

490. "ei sen mieltä ossoon nouvattoo ei mikkää" 

(liian itsepäiset).

491. "Fanne ja Vilkko ei sopihnee vähhääkhään, 

sielä net huusit myöthäänsä kahala kurkkua" 

(sopineet yhteen).

492. "kolomaskymmeneskahes vuosi ku alakaa ja 

ukko on saamatta, nii se pijan jääki saamatta" 

(vielä on kesää jäljellä).

493. "ne nyt asuuvat siäl vaa sitte kahresin" 

(kahestaan asuvat parit).

494. "mikäs meitii on kahresii olemast" (huoleton 

kahestaan eläminen, vrt. turhasta kiistelevät).

495. "mittee se ukon kahelo tuas kahuuttaa, 

kun en taho suaha selevee" (vanhojen parien 

elämää).

496. "me voa sel lapsen kans kahteesa olin" 

(lapsen kanssa kahestaan, vrt. lapsen keralla 

elävät apinaemot).

497. "jottahan se sentähen kaihoksu ku ol vanhapiika" 

(kaihoksu eli haaveili, vrt. valitti ukostaan, 

kaikessa hyvää ja huonoa).

498. "sill ol aennaes semmoista kaepijjoo" 

(miniällä kaipausta kotiinsa, miehen perheeseen 

vangitut).

499. "sanottiin jot se on nii tuittupäine jot se antua 

vaik akal selkiä jos käyp paljo kakattammua" 

(oudoksutut akkojen lyöjät).

500. "niim piti mennäkki naimisihin alla 

kahestakymmenestä juopom miehen kans" 

(nuorena tehdyt virheet, nykyään helpommin

oikaistavissa, vrt. naimisiin pakottaneet

vieraat uskonnot).

501. "sinä doga päivää suututat minuu" 

(tahallaan suututtaminen, väärien 

suhteiden piirteitä).

502. "älä suututa minuu, kuuntele kodvaine" 

(kuunteleminen, tärkeä osa onnellista

yhessäoloa).

503. "ei sano terveh, suutuksiz on" (toisen 

tunteiden huomaaminen).

504. "suutunda terväh proijie, seännyndä om 

pitkemmämaiguni" (suutunta menee ohitse, 

säännyntä kestää pitempään, vrt. sydäntyä).

505. "vaste yhteh mendih, a nygöi ei suvajja 

toine tostu" (yhteen meneminen, paljastaa 

luonteiden erot). 

506. "suvaidiihez yhez elämäh" (suvaitua 

elämään yhessä).

507. "hyvin eletäh, ei heitetä suvaitsendoa" 

(heitetä suvaitsentaa, unohdeta rakastaa).

508. "vaste naiduu häi surniu mutsoin kele" 

(surniu=pitää hauskaa, mutsoin=nuoren vaimon, 

kele=kanssa).

509. "midä sulahyväzeni sanoo, jogo rubiemmo 

syömäh" (puolison lempinimiä).

510. "sulahyväine minun ukkoin oled" (minun

ukkoni, oikein valinneet).

511. "sulhani se on naizellah, jos ollah nuored 

molommad" (sulhanen mies naiselle, jos 

molemmat nuoria, vrt. sulanen, sulahyvänen).

512. "hyvingö elät sulahazen ker" (nuorikon 

voinnin tiedusteleminen, vrt. miehen armoille 

hylkääjät).

513. "tyttären ku soannoo mutsoi, sid mutsoi 

akaks menöö, suluhain ukokse" (tyttären 

saaminen tekee mutsoista akaksi, sulhasen 

ukoksi, naisista jatkuvat heimot).

514. "sulhoilah lähti mutsoi, kodavävyn kodih" 

(sulhoilaan eli kotavävyn kotiin, kotavävy

=neidon perheeseen muuttanut mies).

515. "yhen sulad on naiduo da brihanna olles, 

ei kylmennyh naiduo" (kylmennyt, miehen luonne 

naimisen jälkeen, vrt. häiden).

516. "naini sortau miehen luonnon jotta ei mies 

ole vihani" (sortaa miehen luonnon, 

väärien suhteiden piirteitä).

517. "myö hoppuotima, emmä sobinun" 

(hoppuotima eli riitelimme, emme sopineet 

yhteen).

518. "hyö sovitah hyvin" (sopivat yhteen).

519. "hyö pahoin sovitah" (eivät sovi yhteen).

520. "midäb kiistättö, ettogo voi sobie keskenäh" 

(kiistelyn vieraudesta).

521. "yksil yösijoil ei sovita hyö, muga riddelläh" 

(sovi yksille yösijoille, muga=niin, silleen).

522. "myö hänen ker sovimmo, ni konzu emmo riidele" 

(emme riitele koskaan).

523. "paras on kun sovitta, ei maksa riijellä" 

(sopuun opastaminen, riitojen aiheuttamia 

tunteita hankala korjata).

524. "oppikkuo sobie keskenäh, parembi roih" 

(oppikaa sopimaan keskenänne).

525. "ei toine toizeh sobivuta" (sovita yhteen, 

jolloin parempi erota, suurin osa ihmisistä

ei ole yhteen sopivia).

526. "hyö sobivuttih elämäh" (elämään 

yhessä).

527. "sobuh ku ei dielo lähte, ga paremb on erota" 

(luonnollinen suhtautuminen ihmissuhteisiin, 

yhessäoloa ei yritetä pitkittää lupauksilla tai 

sopimuksilla).

528. "yks purou, toine lainuou, heil om moine sobu" 

(lainuou=pitää hyvänään, yksipuoliset suhteet, 
vrt. luonnenimi laina).

529. "akka lähti sorroz eäre" (ääreen eli pois,

oikeat päätökset=kumpuavat vahvuudesta,

väärät heikkoudesta).

530. "soimakk om mutsoi, ei anna hoivoa 

hengel ukolleh" (hoivaa hengelle, ukkojaan 

soimaavat akat).

531. "pahas sloavaz on ukko, akkoa lyöy" 

(akkojaan lyövät ukot, slaava=maine, kunnia).

532. "miun sisär oli hänem pojalla naisena" 

(naisena eli vaimona).

533. "mejän keskus sikkaudu" (keskus=välimme, 

sikkaudu=huononi, vrt. olla keskenään).

534. "hyö ollah sievät inehmiset, ei ni konsa pahalla 

tapoa eletä ta sulavaisesta toisieh katsotah" 

(onnellisten suhteiden piirteitä).

535. "se olet kuldaine minun vallitem pandu" 

(kultainen, valittuni).

536. "akku hänen seikkavutti, sih sevoitti kaiken" 

(väärien suhteiden luonteesta, sekoittavat

elämän).

537. "seizo minus toatsi, puolista minuu" 

(seiso takanani, puolusta minua, puolison 

tehtävä=puolustaa).

538. "ei vojja ni kui tull yhtes sanah" (voida tulla 

yhteen sanaan, olla samaa mieltä).

539. "sanazilleh ollah" (ollaan sanasilleen, 

kiistellään).

540. "sinul on sanankylly, ku riddellä himoittav" 

(sanankylly, riidanhimo).

541. "riijellä maltat, a kuadeid ukol et malta luadie" 

(malta laatia vaatteita ukollesi).

542. "sananvällyz on akal, midä kattsou, sidä sanou" 

(sananväljyys eli vapaus, omia arvoja).

543. "sanavuksih puututtih, kiistävyttih" 

(kiistelyä oudoksutaan).

544. "älä sanavuta heidy, anna sovitah" 

(sanavuta eli riitauta).

545. "ku rubien sanonnalleh sanomah, ga siid vasta 

kuulet, ennen et kuule" (kuule eli ymmärrä 

vihjauksesta, miehen opettamista).

546. "sanozin ga salbavun, en sanoz ga sanovun, 

ei ole valdoa pahaz ukoz" (tekisi mieli sanoa 

pahalle ukolle, en uskalla).

547. "hoz olloo polves sai, ga miuz on ordes sai" 

(puolison puolustamista, lyhyeksi haukkuneita 

vastaan).

548. "otett on syväin akal, vai ukko ryzähtännehez, 

ga terväh paginat sambuu" (ukko murahtaa akan 

hiljaiseksi, pahoilla miehillä=paljon salattavaa).

549. "sie lähtiettyy hyö mendih neidizen vanhiman 

vellel luo da sinne ruvettih i elämäh" (elämään

neitisen vanhimman veljen luokse, omat tavat

=käytännön sanelemia, missä parasta elää).

550. "roastoi dengad, ei deännyh lapsrukil ni 

midä" (joi perheen rahat, vieras viina

=vieraat juoppoisät).

551. "ristusanoi duurtah toa, ei tolkuh tule" 

(puhuvat ristiin, tolkuh=tolkkuun, järkeen).

552. "ylen hyvin eletäh, ristasanaist ei sanota" 

(hyvin eli sopuisasti, risti=paha asia,

vrt. sukset ristissä).

553. "kodavävy reädiel kävelöy, koiz ei pyzy" 

(levottomat kotavävyt, naisen perheen luona 

asuminen henkisesti vaikeampaa miehelle).

554. "reunujjah toine tostu, diivitäh, tämä 

tämmöine, netse nengoine" (moititaan toinen 

toistaan, väärien suhteiden piirteitä).

555. "siitä peästih elämäh rauhassa" 

(omassa rauhassa eläminen).

556. "opi hänet rauhoittaa, häi on suutuksis" 

(opi rauhoittamaan, yhessäolo=jatkuvaa 

oppimista).

557. "siitä hyö oltih yhessä rakennettih talo 

itselläh" (yhessä tekeminen yhistää).

558. "mutsoi sigivön sai" (mutsoi=nuori vaimo, 

sigivön=lapsen, lapselle tuleminen satoja tuhansia 

vuosia häätapoja vanhempaa perinnettä).

559. nganasanit kutsuvat vaimoa sanoilla 

inia ja nemy (nemy myös äidistä, vrt. nemi,
niemi).

560. nenetsinaisilla on oikeus naida miehen
veli tämän kuoltua (elämää yllä pitäviä tapoja 

kylmässä pohjolassa, vrt. yhessä jutaavat 

perheet).

561. nenetsit pitävät väärille poluille menneitä 

liittoja perheiden suojelushenkien

tyytymättömyytenä.

562. nenetsit kutsuvat nainutta naista sanalla
xayepa (x=k tai h, y=i).

563. nenetsit kutsuvat nuorempaa vaimoa 

sanoilla teti, tiqti ja tati (vrt. täti, vrt. kahden 

vaimon pitäminen).

564. selkupit kutsuvat naimisiin menemistä

sanoilla imanko ja iranko (vrt. ima ja ira,

sukulaisnimiä).

565. selkupit kutsuvat vaimoa sanalla imati.

566. selkupit kutsuvat miestä sanalla irati.

567. selkupit kutsuvat nainutta miestä sanoilla
imasimil ira.

568. selkupit kutsuvat nainutta naista sanoilla
irasimil ima.

569. selkupit kutsuvat naispuolista leskeä 

sanoilla irakitil ima.

570. selkupit kutsuvat miespuolista leskeä 

sanoilla imakitil ira.

571. "tsuhista ei pie suutuksissa, pidäis olla 

leppiembänä" (tunteiden hallitseminen).

572. "mi sinun tsiirakoitti moizeks, 

ennen olid leppei" (luonteen muuttuminen, 

luonnostaan vai yhessä olon johdosta).

573. "tsiiristyi minuo vas, mintäh lienöö" 
(tsiiristyi eli vihastui, vrt. siiri).

574. "akk on pikkarane, ukko tobie" 

(akat ja ukot).

575. "muamo pitäy pityä muamon tilasta, 

naini naizen tilasta, tietenki naini haliembi 

da armahambi" (muamo=äiti, naini=vaimo,

vrt. halata).

576. "vuvven toizen k eläy, sit taba nägyy" 
(tapa, oikea luonne).

577. "viluksego tapahtuin sinul, k et suvaits 
enämbi minuu" (tunteiden viileneminen).

578. "kaks vuotta olin miehen tagan" 
(miehen takana, mies=hidaste itsenäisille 

naisille).

579. "tahodgo siä endizen ukon kera elee 

vainn et" (tahotko vai et, taaksepäin

meneminen=luonnotonta).

580. "heimokunda pidäy tunnustoa" 
(tunnustaa, käydä tutustumassa).

581. "suoravane on heän, ei pie tuskoa"
(luonteeltaan vaimo).

582. "yhteh meil duumad mänöö" 

(tuumat eli ajatukset).

583. "ukko d akka ollah eriduumazet, 

yhteh duumah ei eletä" (erilaisuus 

erottaa).

584. "miksi lyöt siä akkoa tyhjästä aziasta" 
(paheksutut lyöjät, tapojen vastaista).

585. "kaiken hyvyöh om mies uhhotit" 

(uhhotit eli kadottanut).

586. "tänä piänä miun ukko tulou kodih"
(ukon odottajat).

587. "kuzb on siun urhoi" (urhosi, miehesi).

588. "udualoi akku, tolkun tiedäi" (reipas, 

taitava, järkevä, omia hyveitä).

589. "miehel mändyö juuri järgieh vuvven on 

uuzi mutsoi" (mutsoi eli nuori vaimo).

590. "midäbö julmissuid vaikkanazeks"
(julmistuit vaitinaiseksi, tunnetilojen
ymmärtäminen).

591. "ku ed virkka ni midä kelläh, sid om vaikkane"
(virkka=puhu, vaikkane=vaitinainen).

592. "naiduo vagavui" (vakaantui, rauhoittui).

593. "emmo sobinne, ga vald omilleh olla" 
(sopineet yhteen, valta olla omillaan, 
vrt. omaan elämään puuttuneet vieraat

uskonnot).

594. "häi kogo iän tytösti, da vanhannu tytönny 

kuoli" (vanhana tyttönä, vrt. piikana).

595. "vanhuz on, täz vai eliä tsihkammo"

(elämme yhessä, päivä kerrallaan).

596. "ned vanhuksed eletäh kahtei" (vrt. kuten 

ennen lapsia, elämän kaari).

597. "ukkuo varuad vierahih naizih" (epäily,

luottamuksen vastakohta).

598. "omua nastu muih varuau" (varoo muihin, 

ei luota naiseensa).

599. "muih varuajj on ukko hänel" (muita 

varova ukko).

600. "sis sanah miul vastai" (siihen sanaan, 

vrt. riidat, mököttäminen).

601. "milma vassen on ylen hyvä ollut" 
(ollut hyvä, kohdellut hyvin).

602. "ukkuo vast on hyvä häi" (hyvä ukolleen).

603. "älä ole minul vastahuizin" (vastahuisin, 

oma elämä=sovittelevaa, myötäilemistä).

604. "kuzb o miun vastineh" (vastine eli 

puolisoni).

605. "vastineh e ole randukivi vallita"
(yhtä helppo valita).

606. "se on ukkoine minun, kuldaine"
(onnelliset suhteet).

607. "naiduu vie enembäl viekastui"

(viekastui eli viisastui, puolisolta 

oppiminen).

608. "katumoikse vaimo kaunis vierellä ujon 

urohon" (kaunis vaimo, vrt. toisten miesten 

huomaama).

609. "no sehän Kirsti rupesi sitä heti 

vihoamah sitä Elinoa" (vieraat suurperheet, 

vieraat ongelmat).

610. "mie vihassuin sium peäl" (vihastuin

päällesi, rakkaudesta vihaan).

611. "vihassuksen lauhutti" (tunteiden 

luonteesta).

612. "vihavundalleh oli ga lauhtui" 

(lauhtumisen odottaminen).

613. "akka moizeks virgavui, vastoaa joga sanan"
(vastaa joka sanan, sanoo vastaan tahallaan,

vrt. tyytymätön elämäänsä).

614. "akkoa virkkelöö toko ainos" (virkkelöö
eli moittii, väärien suhteiden piirteitä).

615. "virkki vastah akalla" (vastaan sanomista
oudoksutaan, tapojen vastaista).

616. "ei heitä oltu virketty yhteh" (virketty
eli tarkoitettu, kohtaloon yhistäminen).

617. "hyvin on meidä virkkanuh yhteh" 

(virkkanuh eli tarkoittanut yhteen,

vrt. haltijat).

618. "toini toistah poletah, voarretah" 
(voarretah eli sorretaan, oudoksuen).

619. "se miula ni mitä ei suvatse, milma vuartau"
(vuartau eli sortaa, väärät suhteet).

620. "on se vuomakko miez, liddaks rubei elämäh"
(vuomakko eli hulttio, elää liikaa).

621. "oli hyvä miez da vuomastui" (luonteen 

muuttuminen, erojen syitä).

622. "yhtez ainoz oletellah, vähä mid eroillah"
(yhessä viihtyvät).

623. "suvaidiihez yhez elämäh" (suvaitua 

elämään yhessä).

624. "hyö vast erottih, a terväh i yhissytäh" 

(terväh eli pian, tunteikkaat suhteet).

625. "ukon da akan elod ollah yhtehizet" 
(elot yhteiset, vrt. yhteis elo).

626. "yhtyvyöz eletäh" (yhtyvyössä,
yksimielisesti).

627. "yhtyez ylen hyväks ozuttih, a eläes 

sih i paheni" (eläessä pahenevat suhteet, 

vrt. ihmisten muuttuessa).

628. "yhtyjes hyväd ollah kai mutsoid" 

(yhtyessä hyvät, vrt. pahoja tapojaan 

piilottelevat).

629. "yhynnälleh oldih ylen hyväd, yks puri, 

toine lainoi" (luonteiltaan vastakohdat, 

silti yhteen sopivat).

630. "hyvä yhys heil oli" (yhys eli ystävyys, 

hyvien suhteiden taustalla).

631. "yhtyksen rikoi netse dielo" (rikkoi 

ystävyyden, jokin asia).

632. "eroillah da yhytelläh uvvessas"
(erotaan ja yhytellään, kertoo ongelmista).

633. "hyö lähtiettih i ukko kuoli, jäin yksiin"
(lapset, lähtivät kotoa).

634. "yksvaldaized ollah ukko d akku"
(yksi eli yhtävaltaiset, omien suhteiden
luonteesta).

635. "yksinäine on eläi, kahtei akan ker eletäh"
(kahden yksinäiset, vrt. isommasta perheestä 

tulleet).

636. "mie yksinäh elän" (yksin viihtyvät, 

oikea suomalaisuus=erilaisuutta).

637. "pidi meil yrjölöil yhtyö yhteh, ku olizin 

yksinäh olluh" (yhteen menoa katuvat, 

vrt. yhteen pakottaneet "avioliitot").

638. "ei nyt ukolla ruohi virkkoa ni mitä, se on 

töijeh keralla niin äkeytyt" (töistä äkeytyneet 

ukot, vrt. vieraista töistä).

639. "sinul ei ole ni min sanomistu, aiga olet ägröi"
(ägröi eli vihainen).

640. "ägähtih sanomah" (sanoi vihoissaan).

641. "ägähytti sanoi pahah loaduh" (sanoi pahaan 

laatuun, oikea eli hyvä puhe).

642. "ukko on ägäni mium peäl" (äkäinen, 

syystä vai syyttä).

643. "sinun pidäs se älytä, kerran do miehel 

mennä maltoit" (nuorena naineet, takaisin

palanneet).

644. "akkoadah ämmätteä" (ämmätteä eli 

hemmottelee, vrt. ämmä=isoäiti).

645. "ukkuodah ämmättäy, hyvänny pidäv ylen"
(pitää hyvänä, onnelliset suhteet).

646. "uuttu mutsoi kulleh äbäzöittsöy"
(hemmottelee, uutta vaimoa).

647. "mie karjahan sillä lujaseh, ta heän ärähti 

vastah miula lujasti jotta et lähe tästä mihinä" 

(riidat, lopun alkua).

648. "kodih mendyy tuattah da muamah ollah 

neidisty vastah ottamas" (kotona eli

synnyinkodissa käyminen).

649. mordvalaiset vertaavat yhessäoloa karhun 

elämään.

650. mordvalaiset kutsuvat eroa sanalla yavoma

(y=j, vrt. jamoa=liittää).

651. marit kutsuvat eroa sanoilla ojyrlymash 

(ojyrash=erota, pysyä erossa, vrt. oja).

652. udmurtit kutsuvat eroamista sanoilla 

koshkyny ja potyny (y=i, vrt. koski).

653. unkarilaiset kutsuvat eroa sanalla valas 

(elvalik=erota, kulön, elkulönit=erottaa).

654. ersalaiset kutsuvat eroa sanalla javoma.

655. moksalaiset kutsuvat eroa sanoilla ävoms ja 

ävoma (vrt. avo, avio, erota=ävoms, mekoldams).

656. marien ero-menoissa eroava pari sidotaan 

yhteen vyöllä joka sitten aukaistaan niin että 

juoksevat eri suuntiin  ("jos en ole hyvä sinulle, 

etsi joku parempi", suoritetaan "kuuden silmän" 

eli todistajien läsnäollessa).

saamelaiset kutsuvat

eroamista sanoilla

ratkud, ratkuum ja ratkoo

(vrt. ratka=kataja).

saamelaiset kutsuvat

eroamista sanalla

corrned.

saamelaiset kutsuvat

eroamista sanalla

järrned.

saamelaiset kutsuvat

sovinnon tekemistä sanalla

suoppad (vrt. suopea).